Huoltovarmuus

Maailmanlaajuiset jännitteet ovat lisänneet huoltovarmuuden ja erityisesti merenkulun turvallisuuden merkitystä. Suomessa tehdään erittäin hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mutta kehitettävääkin riittää.

Maailmanlaajuisten kriisien ja epävarmuuden keskellä huoltovarmuuden merkitys korostuu ennennäkemättömällä tavalla. Mutta mitä huoltovarmuus oikeastaan tarkoittaa, ja miten se meitä kaikkia koskettaa? Muun muassa näistä asioista kertoo Huoltovarmuuskeskuksen ja HAUS kehittämiskeskuksen tuottama, kaikille avoin verkkokurssi.

Maailmantilanteen turbulenssit ovat nostaneet taloudelliset riskit uudella lailla pinnalle globaalisti. Sekä EU:n että Suomen tasolla pohditaan, mitkä riskit vaikuttavat huoltovarmuuteen ja miten niitä voidaan vähentää.

Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.

Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.