Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Hae vinkit oppaasta ja harjoituksista, kun varaudut sähköpulaan

Skenaario: Sähkön tehotilanne on kiristynyt viimeiset puoli vuotta. Puolen vuoden aikana Suomi on elänyt kiertävien sähkökatkojen aikaa. Katkot ovat kestäneet kaksi tuntia, ja sähköä on saatu kuusi tuntia. Nyt tilanne kiristyy edelleen ja on päätetty siirtyä kuuden tunnin kiertäviin sähkökatkoihin. Sähköä jaetaan vain kaksi tuntia kerrallaan. Heikentyneen tehotilanteen kestoa ei tiedetä. Mitä tämä edellyttää sinun organisaatioltasi?

17.10.2025
energia-2030harjoituksethuoltovarmuus

Tällaisella tilannekuvalla alkoi Huoltovarmuuskeskuksen järjestämä sähköpulaharjoitus Etelä-Suomen elinkeinoelämän varautumisseminaarissa Hämeenlinnan Aulangolla. Tällä kertaa harjoitus tehtiin yhdessä hyvin erilaisten organisaatioiden edustajien yhteisessä työpöytäharjoituksessa. Työkaluna harjoituksessa käytettiin Häiriöhyrrä-työkalua.

Kun Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Mari Kyllönen antoi harjoituksessa mukana olleelle kuudelle pöytäryhmälle luvan aloittaa keskustelun, lähti puheensorina välittömästi käyntiin. Sähköpula ja sen mahdolliset vaikutukset niin oman organisaation kuin koko yhteiskunnan toimintaan herätti osallistuneissa huolta.

Mari Kyllönen, Huoltovarmuuskeskus

”Miten varavoima pystytään tässä vaiheessa järjestämään?”
”Riittääkö polttoaine varavoimaan?”
”Miten hallita sähkön kulutus, kun käyttöaika on noin lyhyt?”
”Toimiiko Teams?”
”Koko Suomi köyhtyy, kun teollisuus ei toimi. Miten selviämme kansakuntana?”
”Miten erilaiset varautumissopimukset pitävät enää tässä tilanteessa?”
”Entä disinformaatio – miten se hallitaan?”
”Kuka alueella ratkaisee mitä tehdään ja milloin tehdään?”

Esimerkiksi nämä kysymykset nousivat pöytäryhmien keskustelussa esiin. Apua huolenaiheisiin ja myös keskusteluun toi osin Huoltovarmuuskeskuksen tuottama Sähköpula-opas, joka harjoituksen alussa esiteltiin osallistujille. Lisäksi kaikki osallistujat saivat tuoreen oppaan mukaansa.

Apua sähköpulaoppaasta

Sähköpulaopas on laadittu Huoltovarmuuskeskuksen tukemana Energiahuollon aluetoimikuntien toimesta, osana Energia 2030 -ohjelmaa. Se löytyy Huoltovarmuuskeskuksen aineistopankista. Opas on saatavilla myös ladattavana versiona.

Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti esitteli uuden oppaan. Hän muistutti, että sähköpula on mahdollinen skenaario hyvin monista syistä ja siihen on syytä varautua.

”Sähköpulaoppaaseen on koottu perusohjeet. Sieltä löytyy esimerkiksi yhteystietoja kaikkiin niihin tahoihin, jotka varoittavat, suunnittelevat ja vastaavat sähköpulan aikana kiertävistä sähkökatkoista. Kaikkein tärkeintä on keskustella aiheesta paikallisen toimijan kanssa, joka tuntee parhaiten sähkönkäyttöpaikan ja tietää millaiset suunnitelmat alueella on sähköpulan varalta tehty.”

Kaikkein tärkeintä on keskustella aiheesta paikallisen toimijan kanssa.

Myös Mari Kyllönen kannusti tutustumaan oppaaseen.

”Sähköön liittyy äärimmäisen paljon keskinäisriippuvaisuuksia. Mukana on useita toimijoita. Jokaisen organisaation onkin tärkeä selvittää, millä portaalla oma sähköpaikka on keskeytyskriittisenä sähkönkäyttötoimialana.”

Sähkön jakeluyhtiöillä hyvät suunnitelmat

Työpöytäharjoitukseen osallistunut käyttöpäällikkö Jarmo Ström Carunasta rauhoitteli omassa ryhmässään muita osallistujia. Harjoituksen jälkeen hän kertoikin olevansa hieman hämmästynyt siitä, kuinka huolissaan muut osallistujat olivat alkuskenaariosta.

”Sähkön jakeluyhtiöt ovat varautuneet tämän kaltaiseen skenaarioon jo useita vuosia yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. En näe tällaista tilannetta niin vaikeana kuin monet muut sen täällä näkivät”, hän kertoi.

Jarmo Ström, Caruna

Jarmo Strömin mukaan sähköpula nousi konkreettisena uhkana Suomessa pinnalle vuonna 2022. Sen jälkeen sähköpulan uhkasta ja mahdollisista kiertävistä sähkökatkoista on keskustelu jakeluyhtiöiden asiakkaiden kanssa tiiviisti.

”Omassa työssäni olen oppinut, että tärkein työkalu on tuntea asiakkaansa ja keskustella heidän kanssaan aiheesta. Kaikkien on myös hyvä ymmärtää se, että jos sähköpulaan varautumista ei ole etukäteen suunnitellut ja järjestänyt, ei ole ketään, joka tulisi auttamaan varsinaisen pulan hetkellä”, hän muistutti.

Jarmo Strömin mukaan työpöytäharjoituksesta oli hänelle hyötyä myös oman työn kannalta.

”Tällaisissa harjoituksissa kuulen, millainen mielikuva muissa organisaatioissa on sähköpulan aiheuttamista skenaarioista. Näitä havaintoja on hyvä viedä meidän omaan organisaatioomme.”

Teksti: Terhi Paavola
Kansikuva: Colourbox / henkilökuvat: Tero Ikäheimonen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Tietoturvan arviointimalli auttaa taloushallintoalaa varautumaan häiriöihin

Huoltovarmuuskeskuksen ja Taloushallintoliiton yhdessä toteuttama TAKTI-malli on ilmainen ja helppokäyttöinen arviointityökalu, jonka avulla yritykset voivat arvioida oman kyberturvallisuutensa nykytilaa. Malli on suunniteltu erityisesti pienten ja keskisuurten tilitoimistojen käyttöön, eikä TAKTI-mallin läpikäyntiin vaadita syvää teknistä osaamista.

Luotettava media on yhteiskunnan suojaverkko

Jos joudumme kriisiin, median on toimittava luotettavasti. Siinä piilee median huoltovarmuuden ydin.

Tuulivoiman huoltovarmuustyö korostuu infrastruktuurien muuttuessa

Tuulivoiman tuotanto kasvaa, ja tuulivoimalat siintävät yhä useamman suomalaisen kunnan horisontissa. Koska tuulivoimajärjestelmät ovat yhä selvempi osa niin sanottuja kriittisiä infrastruktuureja, alan yritykset olisi hyvä saada aktiivisesti mukaan huoltovarmuustoimintaan, kirjoittaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen.