Luotettava media on yhteiskunnan suojaverkko
Jos joudumme kriisiin, median on toimittava luotettavasti. Siinä piilee median huoltovarmuuden ydin.
Mediapoolin puheenjohtaja Santtu Elsinen nostaa kaksi keskeistä huolenaihetta, joihin juuri nyt median huoltovarmuudessa on kiinnitettävä huomiota. Ensimmäinen on toimittajien työrauha, joka ei ole enää itsestäänselvyys.
”Toimittajia maalitetaan, häiritään ja jopa uhkaillaan. On ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset voivat tehdä työtään ilman ulkoista painostusta. Tähän Mediapooli yksin voi vaikuttaa vain rajoitetusti ja toimittajien suojaksi tarvittaisiin myös tehokkaampaa viranomaisyhteistyötä.”
Toinen keskeinen huolenaihe liittyy tiedon jakeluun kriisitilanteissa.
”Jakelu on turvattava niin painetussa kuin digitaalisessa muodossa. Lisäksi kaupalliset mediayhtiöt ovat nykyisin varsin riippuvaisia kansainvälisten pilvipalveluiden tarjoajista. Jakelun turvaamisessa yhteistyö eri Huoltovarmuusorganisaation poolien kesken on poikkeuksellisen tärkeää”, Elsinen jatkaa.
Elsisen mukaan molemmat huolenaiheet liittyvät median murrokseen. Mediapoolikin syntyi noin kymmenen vuotta sitten juuri vastauksena mediakentän muutokseen. Silloin erillisinä toimineet Graafinen pooli ja Joukkoviestintäpooli yhdistettiin Mediapooliksi.
Tampereen yliopiston journalistiikan yliopistolehtori Katja Lehtisaaren mielestä yhteiskunnan huoltovarmuuden varmistamisessa kannattaa pitää huolta nimenomaan journalistisesta mediasta, sen omistusmalleista ja kokonaiskuvasta.
”Huoltovarmuuden näkökulmasta pitää pohtia, mikä on tärkeää ja miten suomalaisesta journalistisesta julkaisutoiminnasta pidetään huolta. Kansainvälisesti Suomella on hyvä maine toimivan julkisen palvelun ja kaupallisen median maana. Myös tutkimusten mukaan vahva julkinen palvelu ei välttämättä vähennä kaupallisen median menestymistä, vaan päinvastoin vahvistaa koko mediakenttää”, Lehtisaari sanoo. Hän kertoo esimerkin Norjasta, jossa on kehitetty julkisen ja kaupallisen median yhteistyötä. Lehtisaari näkee, että myös Suomessa voisi etsiä uusia yhteistyön muotoja.
Santtu Elsisen mukaan juuri Mediapooli tarjoaa Ylelle ja kaupalliselle medialle erinomaisen yhteistyöfoorumin.
Miksi journalistinen media on huoltovarmuudelle tärkeää?
Lehtisaari ja Elsinen nostavat vahvan ja luotettavan median yhdeksi yhteiskunnallisen toimivuuden kivijalaksi. Lehtisaasen mukaan luotettavan median avulla ihmiset ymmärtävät meneillään olevia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja pystyvät toimimaan muuttuneessa ympäristössä.
Nykyisessä viestintäympäristössä sosiaalinen media on astumassa samalle viivalle journalistisen median kanssa.
”On selvästi nähtävissä hämärtymistä siinä, kuka on viestinnällinen auktoriteetti. Journalistista mediaa ei koeta enää niin tärkeäksi. Iso kysymys onkin, miten erilaiset ihmiset tavoitetaan ja miten saadaan vahvistettua kuva journalistisen median luottavuudesta sekä siitä, miten lukijat tai katsojat erottavat luotettavan median disinformaatiosta”, Lehtisaari sanoo.
Suomalaiset luottavat tutkimusten mukaan edelleen journalistiseen mediaan, mutta luottamuksen säilyminen ei ole itsestään selvää.
”Disinformaatiota tuotetaan massoittain, ja sen erottaminen luotettavasta sisällöstä vaikeutuu”, Elsinen pohtii.
Miten on aikuisten medialukutaidon laita?
Suomessa medialukutaitoa opetetaan kouluissa, mutta Lehtisaari on huolissaan aikuisten medialukutaidosta muuttuvassa ympäristössä.
”Tampereen kirjastoissa on kokeiltu yliopiston tutkijoiden vetämiä uutislukupiirejä aikuisille. Tällaiset kokeilut voisivat levitä muuallekin Suomeen.”
Lisäksi median tulisi itse kertoa enemmän journalismin periaatteista ja omasta työstään.
”Median luottamusta koskevissa kyselyissä on tullut ilmi, että yleisö ajattelee omistajien ja toimittajien henkilökohtaisten agendojen vaikuttavan sisältöihin. Yleisöllä ei selvästikään ole selkeää näkemystä journalismin toiminnasta, sen periaatteista ja siitä, miten journalistisesti tuotettu media poikkeaa muusta sisällöstä. Tämä tiedon lisääminen vahvistaisi luottamusta”, hän uskoo.
Lehtisaaren mukaan journalistikunnalla itsellään on vahva itseymmärrys ja ammattimainen ote työhön. Se, mikä journalisteja huolestuttaa, on median ansaintamalli ja rakenteiden muutos.
”Käytössä olevat resurssit vaikuttavat suoraan sisältöihin. Kun rahaa on vähemmän, toimittajia on vähemmän ja lehtiä ilmestyy harvemmin. Tämä heikentää sisältöjen monimuotoisuutta, jolla on vaikutusta myös huoltovarmuuteen.”
Samalla Lehtisaari muistuttaa, että keskittymisessä on myös hyviä puolia.
”Sen avulla media pysyy ylipäänsä hengissä, eikä Suomessa vielä ole merkittäviä uutiserämaita eli alueita, joissa ei enää tuotettaisi paikallisia uutisia lainkaan.”
Santtu Elsisen mielestä keskittynyt alueellinen media on nimenomaan turvannut alueellisen median olemassaolon.
”Parempi vaihtoehto on se, että meillä on keskittynyt media kuin se, että meillä ei olisi mediaa lainkaan”, hän kertoo henkilökohtaisen kantansa.
Mikä on Mediapooli?
- Mediapooli organisoi mediayritysten huoltovarmuustyötä ja kehittää media-alan varautumista kriisi- ja poikkeusoloihin.
- Huoltovarmuuskeskus (HVK) ohjaa poolia huoltovarmuuskysymyksissä.
- Mediapoolin toiminta rahoitetaan HVK:n huoltovarmuusrahastosta.
- Pooliin kuuluu kolme asiantuntijaryhmää: graafisen viestinnän ryhmä, sähköisen viestinnän ryhmä ja tiedonvälityksen turvaaminen.
- Puheenjohtajana toimii Santtu Elsinen Alma Mediasta. Poolin puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein.
Kuuntele podcast Valhe kiertää maailman nopeammin kuin totuus saa saappaat jalkaansa
Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Liisa Takala (Katja Lehtisaari) ja AlmaMedia (Santtu Elsinen), Colourbox
