Kohti iskunkestävää Suomea
Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.
Kohti iskunkestävää Suomea -seminaarissa puheen pitänyt tasavallan presidentti Alexander Stubb korosti yhteistyön merkitystä niin huoltovarmuuden kuin kokonaisturvallisuuden luomisessa.
”Kokonaisturvallisuuden kivijalan muodostavat kaikki kansalaiset yhdessä. Turvallisuus ja varautuminen on meidän jokaisen asia ja se muodostuu myös paljon ihan siellä korvien välissä. Miten polla kestää, jos jotakin tapahtuu? Tärkeää on, että ei lietsota uhkaa eikä provosoiduta turhasta”, Stubb sanoi.
Huoltovarmuuskeskuksen roolin hän näki ainutlaatuisena siltana eri osapuolien välisessä toiminnassa. Stubb kertoi, että hän on myös huomannut, miten yritykset osallistuvat innolla huoltovarmuustoimintaan ja varautumiseen.
”Yrityksissäkin nähdään, että osallistumien tähän työhön on myös mahdollisuus. Ei ole montaa maata, missä varautuminen olisi Suomen kaltaisella tasolla”, hän kiitteli.
Presidentin mukaan Suomen varautumisen malli herättää myös kansainvälistä kiinnostusta.
”Sen lisäksi, että huoltovarmuutemme on aina kansainvälisen mielenkiinnon kohde, huoltovarmuuden pitää tulevaisuudessa olla yhä vahvemmin myös osa kansainvälistä yhteistyötä. Meidän työmme Suomessa on pitää omastamme hyvää huoltoa ja kertoa myös muille, miten homma hoidetaan”, hän päätti puheensa.
Huoltovarmuus avaa myös bisnesmahdollisuuksia
Kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä puhui myös seminaarin avannut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen. Hän uskoi, että esimerkiksi EU:n rahoitusmekanismit voivat tuoda lisäresursseja myös Suomen varautumiseen. Tämän lisäksi Känkänen nosti esiin yritysten bisnesmahdollisuudet.
”Suomalainen varautumisen tietotaito avaa myös kaupallisia mahdollisuuksia. Huoltovarmuusratkaisujen tuotteistaminen, niiden konsultointi ja erilaiset simulaatiopalvelut ovat hyviä esimerkkejä tästä. Mutta juuri nyt kannattaa olla supernopea, sillä muutkin kehittävät toimintojaan kiihtyvällä vauhdilla”, hän sanoi.
Omassa puheenvuorossaan hän vastasi kysymykseen, pysyykö Suomi huoltovarmuuden suurvaltana. Känkänen näki, että Suomella on suurvalta-asema varautumisessa ja kokonaisturvallisuudessa.
”Meillä on ainutlaatuinen järjestelmä, joka perustuu luottamukseen. Edelleen työtä on jatkettava ja erityisesti koko yhteiskunnan henkistä valmiutta on vahvistettava, jotta suurvalta-asemamme säilyisi”, hän päätti puheensa.
Mitä voisimme tehdä vielä paremmin?
Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin, mitä voimme tehdä paremmin yhdessä.
”Olemme varautuneet hyvin satunnaisiin kriiseihin. Mutta se, mistä meidän pitää olla huolissaan, on huoltovarmuutemme kestäminen pidemmissä kriiseissä, kuten sotatilanteessa. Kyse ei ole vain materiaalisesta varautumisesta. Sotatilanteessa ihmisiä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin. Suomi on ikääntyvä yhteiskunta ja meillä on liian vähän työikäisiä. Esimerkiksi tämä edellyttää huolellista pohdintaa tulevaisuudessa”, sanoi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.
Myös E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila oli huolestunut väestön kesto- ja toimintakyvystä.
”Uskon, että Suomen huoltovarmuuden rakenteet ovat hyvät, mutta tulevaisuudessa väestö edelleen moninaistuu. On pidettävä huolta esimerkiksi väestön tietotasosta ja siitä, että kaikki tavoitetaan. Tässä on viestinnän puolella tulossa varmasti suuria muutoksia”, hän muistutti.
Kun paneelikeskustelussa nousi esiin valtion rooli huoltovarmuudessa, kansanedustaja Janne Jukkola muistutti, että talouskasvusta huolehtiminen on myös huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä. Samaa mieltä oli yksikönjohtaja Heli Tammivuori Huoltovarmuuskeskuksesta.
”On äärimmäisen tärkeää, että taloudelliseen tilanteeseen kiinnitetään huomiota. Huoltovarmuuden tilannekuvassa on huolestuttavaa, että näkymä taloudelliseen tilanteeseen on heikkenevä. Se on huolestuttavaa niin kanto- kuin riskinottokyvyn kannalta”, hän totesi.
Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi korosti valtion roolia suomalaisen kokonaisturvallisuuden vaalimisessa.
”Kokonaisturvallisuus on suomalainen timantti. Esimerkiksi yritykset ovat vahvasti ja vapaaehtoisesti mukana huoltovarmuustoiminnassa. Valtion rooli on vaalia tätä timanttia. Tämä vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Siihen liittyy vahvasti Suomen yleinen asevelvollisuus ja yritysten maanpuolustustahto, josta pitää pitää huolta”, hän tähdensi.
Tero Kiviniemi korosti, että varautuminen on suomalaisten DNA:ssa.
”Esimerkiksi yrityksissä varautumissuunnitelmat on tehty ja suunta varautumisessa on erittäin hyvä. On hienoa, että yritykset tekevät varautumisessa aidosti yhteistyötä. Tässä asiassa puhalletaan yhteen hiileen – tietoa ei pantata, vaan sitä jaetaan.”
Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Pia Inberg
