Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Häiriöhyrrä-työkalulla suoraan harjoittelun ytimeen

Miten saadaan keskustelu heti liikkeelle ja fokus oikeisiin asioihin? Miten työpöytätyyppisessä varautumisharjoituksessa toisilleen tuntemattomat ihmiset pysyvät innostuneina ja jakavat tietoa? HVK:n Häiriöhyrrä on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, jonka avulla harjoituksissa on onnistuttu.

27.10.2025
harjoituksethuoltovarmuushuoltovarmuusorganisaatiovarautuminen

Syyskuussa Hämeenlinnaan kokoontui noin 50 ihmistä alueelliseen energiahuollon harjoitukseen. Paikalla oli asiantuntijoita eri organisaatioista, ihmisiä, jotka eivät tunteneet toisiaan eivätkä myöskään toistensa organisaatiota. Nämä asiantuntijat osallistuivat sähköpulaa käsittelevään harjoitukseen, jossa työkaluna käytettiin Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrä-työkalua. Samanlaisia harjoituksia järjestettiin syksyn aikana kaikkiaan viisi eri puolella Suomea.

Harjoitusta Huoltovarmuuskeskukselta veti varautumisasiantuntija Mari Kyllönen. Mari Kyllösen mukaan Häiriöhyrrä on toimiva dialogityökalu.

”Tässä harjoituksessa ihmiset eivät tunne tosiaan ja he edustavat hyvin erilaisia toimialoja. Aikaa työpöytäharjoitukselle on rajallisesti, joten keskustelun pitää lähteä liikkeelle heti ja sen pitää pysyä aiheessa”, hän kertoo.

Vaaleatukkainen ja silmälasipäinen nainen seisoo työpöytäharjoitukseen osallistujien vieressä ja kuuntelee puhujia.
HVK:n varautumisasiantuntija Mari Kyllönen tarkkailemassa työpöytäharjoitusta

Keskustelussa aikataulu onkin ripeä. Hyrrässä on viisi eri osiota ja jokaisesta osiosta ryhmä keskustelee 10–15 minuuttia. Samalla kirjataan havaintoja ylös. Lisäksi jokaisessa pöytäryhmässä on tarkkailija, joka havainnoi miten keskustelu sujuu. Jokaisen osion jälkeen Mari Kyllönen pyytää kahta satunnaisesti valittua pöytäryhmää kertomaan heidän havainnoistaan.

”Näin vältytään siltä, että kuulisimme seitsemän kertaa samat asiat. Pöydissä keskustelu on kuitenkin kirjattu ylös ja havainnot kerätään meille. Koostamme niistä sitten kaikille jaettavan yhteisen dokumentin”, Mari Kyllönen sanoo.

Hämeenlinnassa harjoitus sujuu ripeästi. Keskustelu käynnistyy aina välittömästi, kun hyrrässä pyöräytetään seuraavan osion aihe käyntiin. Muutamassa tunnissa ennätetään käydä läpi yhteistyötä niin suunnittelussa ja ennakoinnissa, tilannekuvan luomisessa, tilanteen johtamisessa ja hallinnassa, viestinnässä kuin toipumisessa ja arvioinnissa.

Hyrrä käyttöön myös omassa organisaatiossa

Hämeenlinnassa sähköpulaharjoitukseen osallistunut valmiuspäällikkö Tommi Karlsson Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta kiittelee hyvin sujunutta harjoitusta.

”Oli mielenkiintoista ja avartavaa kuulla, miten erilaiset ihmiset näkivät sähköpulan mahdolliset uhkat. Keskustelusta sai ajatuksia vietäväksi myös omaan organisaatioon”, hän kiitteli.

Tommi Karlssonin mielestä harjoitus oli myös riittävän lyhyt. Häiriöhyrrää hän piti oivana työkaluna.

”Tätä käytetään meillä myös omissa harjoituksissa”, hän lupasi.

Vaaleatukkainen ja pukuun pukeutunut mies hymyilee, katsoo suoraan kameraan ja nojaa kaiteseen metsämaiseman edessä.
SPR:n Veripalvelun valmiuspäällikkö Tommi Karlsson

Tommi Karlssonin mielestä työpöytäharjoitusten parasta antia on hyvän keskustelun lisäksi se, että saman pöydän ääressä istuessa oppii tuntemaan ihmisiä eri organisaatioista.

”Näissä ihmiset tulevat tutuksi aivan eri tavalla kuin webinaareissa tai Teams-keskusteluissa. Ja se on hyvä, sillä on aina helpompi kysyä ja ottaa yhteyttä niihin tuttuihin kontakteihin kuin tuntemattomiin ihmisiin”, hän kiteytti.

Lue lisää Hämeenlinnassa järjestetystä harjoituksesta (aukeaa uuteen välilehteen)
Tutustu Häiriöhyrrä-työkaluun (aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Terhi Paavola
Kuvat: Tero Ikäheimonen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Sidosryhmäseminaari: Ukrainan sota osoittaa yhteistyön ja resilienssin voiman

Yhteiskunnan resilienssin merkitys, yhteistyön voima, varautumisen merkittävyys, joustavuus ja nopea oppiminen. Muun muassa tällaisia oppeja asiantuntijat listasivat paneelikeskustelussa ”Mitä oppeja voimme Suomessa ottaa varautumiseemme Ukrainasta?” Keskustelu oli osa maaliskuun lopulla järjestettyä Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaaria ”Siviiliyhteiskunnan puolustaja”.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen puhumassa Siviiliyhteiskunnan puolustaja 2026 -seminaarissa

Siviiliyhteiskunnan puolustaja olemme me kaikki

Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaarissa 26.3.2026 teemana oli Siviiliyhteiskunnan puolustaja. Seminaarissa käsiteltiin turvallisuustilannetta ja varautumistarpeita peilaten muun muassa Venäjän Ukrainan kohdistamaan hyökkäyssotaan ja siitä saatuihin kokemuksiin. Tilaisuuteen osallistui lähes 500 vierasta, jotka edustivat Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmiä niin elinkeinoelämän kuin viranomaisten ja järjestöjen keskuudessa. Julkaisemme Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen tilaisuudessa pitämän puheen.

Poolien pitkäjänteinen varautumistyö tuottaa tulosta

Vesikuljetus- ja Ilmakuljetuspooli pitävät huolta kriittisten kuljetusten jatkuvuuden varmistamisesta. Molemmat poolit ovat toimineet 20 vuotta. Poolien pitkäjänteinen ja systemaattinen työ varautumisessa näyttäytyy yhä tärkeämpänä.