Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Häiriöhyrrä-työkalulla suoraan harjoittelun ytimeen

Miten saadaan keskustelu heti liikkeelle ja fokus oikeisiin asioihin? Miten työpöytätyyppisessä varautumisharjoituksessa toisilleen tuntemattomat ihmiset pysyvät innostuneina ja jakavat tietoa? HVK:n Häiriöhyrrä on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, jonka avulla harjoituksissa on onnistuttu.

27.10.2025
harjoituksethuoltovarmuushuoltovarmuusorganisaatiovarautuminen

Syyskuussa Hämeenlinnaan kokoontui noin 50 ihmistä alueelliseen energiahuollon harjoitukseen. Paikalla oli asiantuntijoita eri organisaatioista, ihmisiä, jotka eivät tunteneet toisiaan eivätkä myöskään toistensa organisaatiota. Nämä asiantuntijat osallistuivat sähköpulaa käsittelevään harjoitukseen, jossa työkaluna käytettiin Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrä-työkalua. Samanlaisia harjoituksia järjestettiin syksyn aikana kaikkiaan viisi eri puolella Suomea.

Harjoitusta Huoltovarmuuskeskukselta veti varautumisasiantuntija Mari Kyllönen. Mari Kyllösen mukaan Häiriöhyrrä on toimiva dialogityökalu.

”Tässä harjoituksessa ihmiset eivät tunne tosiaan ja he edustavat hyvin erilaisia toimialoja. Aikaa työpöytäharjoitukselle on rajallisesti, joten keskustelun pitää lähteä liikkeelle heti ja sen pitää pysyä aiheessa”, hän kertoo.

Vaaleatukkainen ja silmälasipäinen nainen seisoo työpöytäharjoitukseen osallistujien vieressä ja kuuntelee puhujia.
HVK:n varautumisasiantuntija Mari Kyllönen tarkkailemassa työpöytäharjoitusta

Keskustelussa aikataulu onkin ripeä. Hyrrässä on viisi eri osiota ja jokaisesta osiosta ryhmä keskustelee 10–15 minuuttia. Samalla kirjataan havaintoja ylös. Lisäksi jokaisessa pöytäryhmässä on tarkkailija, joka havainnoi miten keskustelu sujuu. Jokaisen osion jälkeen Mari Kyllönen pyytää kahta satunnaisesti valittua pöytäryhmää kertomaan heidän havainnoistaan.

”Näin vältytään siltä, että kuulisimme seitsemän kertaa samat asiat. Pöydissä keskustelu on kuitenkin kirjattu ylös ja havainnot kerätään meille. Koostamme niistä sitten kaikille jaettavan yhteisen dokumentin”, Mari Kyllönen sanoo.

Hämeenlinnassa harjoitus sujuu ripeästi. Keskustelu käynnistyy aina välittömästi, kun hyrrässä pyöräytetään seuraavan osion aihe käyntiin. Muutamassa tunnissa ennätetään käydä läpi yhteistyötä niin suunnittelussa ja ennakoinnissa, tilannekuvan luomisessa, tilanteen johtamisessa ja hallinnassa, viestinnässä kuin toipumisessa ja arvioinnissa.

Hyrrä käyttöön myös omassa organisaatiossa

Hämeenlinnassa sähköpulaharjoitukseen osallistunut valmiuspäällikkö Tommi Karlsson Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta kiittelee hyvin sujunutta harjoitusta.

”Oli mielenkiintoista ja avartavaa kuulla, miten erilaiset ihmiset näkivät sähköpulan mahdolliset uhkat. Keskustelusta sai ajatuksia vietäväksi myös omaan organisaatioon”, hän kiitteli.

Tommi Karlssonin mielestä harjoitus oli myös riittävän lyhyt. Häiriöhyrrää hän piti oivana työkaluna.

”Tätä käytetään meillä myös omissa harjoituksissa”, hän lupasi.

Vaaleatukkainen ja pukuun pukeutunut mies hymyilee, katsoo suoraan kameraan ja nojaa kaiteseen metsämaiseman edessä.
SPR:n Veripalvelun valmiuspäällikkö Tommi Karlsson

Tommi Karlssonin mielestä työpöytäharjoitusten parasta antia on hyvän keskustelun lisäksi se, että saman pöydän ääressä istuessa oppii tuntemaan ihmisiä eri organisaatioista.

”Näissä ihmiset tulevat tutuksi aivan eri tavalla kuin webinaareissa tai Teams-keskusteluissa. Ja se on hyvä, sillä on aina helpompi kysyä ja ottaa yhteyttä niihin tuttuihin kontakteihin kuin tuntemattomiin ihmisiin”, hän kiteytti.

Lue lisää Hämeenlinnassa järjestetystä harjoituksesta (aukeaa uuteen välilehteen)
Tutustu Häiriöhyrrä-työkaluun (aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Terhi Paavola
Kuvat: Tero Ikäheimonen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Teknologiateollisuudella merkittäviä kytköksiä huoltovarmuuteen

Kauluspaitainen henkilö pitää käsiään eteenpäin työnnettynä. Käsien välissä on kuvanmuokkauksella lisätty erilaisia tietoturvaan ja internetiin liittyviä kuvakkeita.

Konkreettiset keinot käyttöön kyberuhkia vastaan

Yhteiskunnan keskeiset toiminnot ovat riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä ja -infrastruktuurista. Digitaalisen tietoyhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kehitetään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmassa sekä erilaisten harjoitusten avulla. Edelleen tehostettuja kyberturvallisuuden toimenpiteitä tarvitaan, jotta yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät toimijat kykenevät vastaamaan jatkuvasti kasvaviin uhkiin.

Ohjelmatoiminta tuo näkyviin keskinäisriippuvuudet

Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmakokonaisuus kehittää huoltovarmuustyötä vastaamaan yhteiskunnan suurten toimintaympäristön muutosten vaikutuksiin. Ohjelmista on nyt tehty puolivälin tilinpäätös, ja keskeinen yhteinen oppi on se, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Väliraportit arvioivat ohjelmien tuloksia sekä kokoavat yhteen käytännön opit.