Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Verkkokurssi avaa huoltovarmuuden salat

Maailmanlaajuisten kriisien ja epävarmuuden keskellä huoltovarmuuden merkitys korostuu ennennäkemättömällä tavalla. Mutta mitä huoltovarmuus oikeastaan tarkoittaa, ja miten se meitä kaikkia koskettaa? Muun muassa näistä asioista kertoo Huoltovarmuuskeskuksen ja HAUS kehittämiskeskuksen tuottama, kaikille avoin verkkokurssi.

1.7.2025
huoltovarmuushuoltovarmuusorganisaatio

Ajatus verkkokurssista sai alkunsa HVK:n sisäisestä tarpeesta luoda perehdytysmateriaalia erityisesti uusille työntekijöille. Pian oivallettiin, että kurssin potentiaali on paljon laajempi. Nyt kurssi palvelee paitsi HVK:n uusia työntekijöitä myös laajaa joukkoa huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja valtionhallinnossa työskenteleviä henkilöitä – ja kaikkia muitakin aiheesta kiinnostuneita suomalaisia.

”Päätavoitteena on helpottaa aiheen parissa työskentelevien yhteistyötä. Näin heidän on mahdollista päästä itse asiaan nopeammin, kun perusymmärrys on jo olemassa puolin ja toisin”, sanoo varautumisasiantuntija Milla Toivanen HVK:lta.

Nainen pukeutuneena mustiin vaatteisiin, hymyilee kädet puuskassa, taustalla viherkasvi ja valoisa ikkuna
Varautumisasiantuntija Milla Toivanen

Miten Suomi turvaa huoltovarmuutensa?

Huoltovarmuus-sanaa viljellään mediassa paljon, ja yhtenäinen ymmärrys sanan merkityksestä on entistä tärkeämpää.

”Huoltovarmuus on nyt teemana paljon esillä. Tällä kurssilla saa tiiviissä muodossa tietoa siitä, mitä on huoltovarmuus ja miten sitä Suomessa vahvistetaan”, kuvailee HVK:n henkilöstöpäällikkö Sanna Norra.

eOppiva-alustalla julkaistu, 30–45 minuuttia kestävä kurssi esittelee myös HVK:n omaa strategiaa, mikä tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, miten uhkiin varaudutaan ja mitä toimissa painotetaan. Kurssi yhdistää lyhyitä tekstiosuuksia, videohaastatteluja ja kysymyksiä, jotka luovat yhdessä kattavan verkko-oppimiskokemuksen.

Kuvakaappaus videolta, tumman vihreää taustaa vasten Riina Liikanen poolisihteeri
Verkkokurssi sisältää myös videoita, joilla huoltovarmuustoimijat kertovat työstään.

”Laajempi ja syvällisempi kuin osasin odottaa”

Vaikka kurssi on suunniteltu erityisesti huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä toimiville ja valtionhallinnon virkahenkilöille, se tarjoaa hyödyllistä perustietoa kenelle tahansa, joka on kiinnostunut yhteiskunnan toiminnasta ja varautumisesta.

Laura Larkka on yksi kurssin suorittanut henkilö.

“Taustani on vahvasti terveydenhuollossa ja halusin hahmottaa HVK:n tehtäväkenttää paremmin”, hän kertoo. “Lähdin avoimin mielin katsomaan mitä siellä on, ja kurssi olikin laajempi ja syvällisempi kuin osasin odottaa.”

Larkka koki saavansa kurssista hyvän kuvan HVK:n tehtäväkentästä ja huoltovarmuuden kokonaisuudesta.

“Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, miten tärkeää työtä huoltovarmuuden eteen tehdään Suomessa. Kun ajattelee maailman tilannetta tällä hetkellä, olen iloinen, että täällä varaudutaan erityyppisiin uhkiin”, sanoo Larkka.

Olen iloinen, että täällä varaudutaan erityyppisiin uhkiin.

Laura Larkka suosittelee kurssia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen huoltovarmuudesta.

“Kurssi antaa syvällisempää ymmärrystä huoltovarmuudesta. Kyse ei ole vain siitä, että olisi hyvä olla 72 tunnin kotivara, vaan siitä, miksi se on niin tärkeää. Todella mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe.”

Suorita Johdatus huoltovarmuuteen -verkkokurssi ja perehdy huoltovarmuuden perusteisiin!

Kuuntele myös HVK:n Iskunkestävä Suomi -podcast -sarja, joka keskittyy huoltovarmuuden ajankohtaisiin painopisteisiin.

Sähkölampun kuva ja teksti "Testaa tietosi", kuvituskuva verkkokurssilta

Teksti: Helka Herlevi

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Miten huoltovarmuuden taloudellisia riskejä voi vähentää?

Maailmantilanteen turbulenssit ovat nostaneet taloudelliset riskit uudella lailla pinnalle globaalisti. Sekä EU:n että Suomen tasolla pohditaan, mitkä riskit vaikuttavat huoltovarmuuteen ja miten niitä voidaan vähentää.

Kohti iskunkestävää Suomea

Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.
Aki Laiho tummassa pikkutakissa nojaa käsivarsiaan violettien tuolien selkänojiin. Taustalla abstrakti taulu.

Pitkässä kriisissä tarvitaan kriittistä omaa tuotantoa

Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.