Pitkässä kriisissä tarvitaan kriittistä omaa tuotantoa
Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.
”Termi tarkoittaa kattavasti järjestelyjä, joiden avulla varaudutaan vakaviin ja pitkäaikaisiin kriiseihin huolehtimalla siitä, että meillä on olemassa valmiina ratkaisut myös pidempiaikaisiin tilanteisiin, esimerkiksi omaa kriittistä tuotantoa. Meillä pitää olla varastoinnin ohella järjestelyt, joiden avulla huoltovarmuus turvataan myös silloin, jos kriisi kestääkin vuoden tai vaikkapa kolme vuotta”, selvittää Aki Laiho Huoltovarmuuskeskuksesta.
Käytännössä tuotantotaloudelliset järjestelyt suunnitellaan turvaamaan yhteiskunnan kriittisiä perustoimintoja. Aki Laiho kertoo esimerkin vesihuollosta. Siihenkin vaikuttavat globaalin markkinan häiriöt, sillä esimerkiksi erilaisia kemikaaleja tarvitaan, jotta suomalaiset saavat puhdasta juomavettä.
”Perinteinen perspektiivi varautumiseen on se, että meillä voisi olla vaikkapa veden käsittelyyn tarvittavia kemikaaleja varastossa mahdollista kriisiä varten. Varastointi on edelleen yksi tapa, mutta kuitenkin ratkaisu vain lyhyen ajan kriisiin. Vakavassa kriisissä vedenjakelun häiriöt voivat jatkua pitkään ja meidän pitää varautua siihen, että tilanne jatkuu vaikkapa vuoden”, hän kertoo.
Koska ei ole järkeä hankkia varastoja näin kauaksi aikaa, on mietittävä muita keinoja.
”Tässä pohditaan juuri näitä tuotantotaloudellisia järjestelyjä. Puskurivaraston lisäksi meidän on esimerkiksi neuvoteltava tuotantovarauksia kemikaaleja valmistavien yritysten kanssa ja mahdollisesti nostettava esiin myös kysymys kotimaisesta tuotannosta, alan oman varautumisen vahvistamisen rinnalla”, Aki Laiho konkretisoi.
Pitkäaikaisten häiriötilanteiden uhka on kasvanut
Aki Laiho kertoo, että tuotantotaloudelliset järjestelyt on nostettu strategian painopistealueeksi, koska vakavien ja pidempiaikaisten häiriötilanteiden uhka on kasvanut.
”Huoltovarmuuskeskus on aina varautunut kriiseihin. Nyt ympäristömme on muuttunut ja näköpiirissä on jatkuvasti erilaisia häiriöuhkia, jotka voivat muodostaa yksin tai yhdessä niin vakavia ja pitkäkestoisia häiriöitä, että erilaisia ratkaisuja on etsittävä.”
Tuotantotaloudelliset järjestelyt vaativat toteutuessaan resursseja eli käytännössä aikaa ja rahaa. Aki Laihon mukaan varsinaiset käytännön toteutukset nojaavat paljon HVK:n ja kotimaisen elinkeinoelämän eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön.
”Teimme vuoden 2024 aikana laajan selvitystyön miten ja missä eri toteutusmalleja edistetään. Käytännössä toteutetaan tarkasti valituilla kriittisillä sektoreilla suurehko joukko yksittäisiä projekteja, joista ensimmäinen rypäs tämän strategiakauden aikana. Osa projekteista voi olla jo nyt olemassa olevia, mutta kytkettynä tähän laajempaan kokonaisuuteen, osa kokonaan uusia, hän sanoo.
Kaikki projektit eivät välttämättä tähtää kotimaiseen tuotantoon. Aki Laihon mukaan juuri nyt projekteissa on vauhti päällä ja toimenpiteitä tehdään nopeasti, mutta huolellisesti.
”Investointien lisäksi neuvottelemme myös erilaisista logistisista kokonaisuuksista, teemme kattavia yhteistyö- ja hankintasopimuksia yritysten kanssa ja rakennamme kumppanuuksia. Joissain tapauksissa järjestelyt voivat sisältää myös kansainvälistä yhteistyötä.”
Aki Laiho painottaa, että vakavien ja pitkäaikaisten kriisien aiheuttamien häiriöiden varautumisessa Huoltovarmuuskeskuksen eri poolien ja sektoreiden yhteistyö on erittäin merkittävää.
”Tämä pitkään rakennettu yhteistyö tukee läpi yhteiskunnan jatkuvuutta varautumisessa. Kun se on kunnossa, ja meillä kaikilla on ymmärrys ja kyky varautua erilaisiin kriiseihin, meillä on mahdollisuus rakentaa myös varautumista ja toimivia ratkaisuja yhä vakavampiin tilanteisiin. On onni, että yhteistyömme on jo valmiiksi sujuvaa ja yritykset osallistuvat siihen aktiivisesti”, hän pohtii.
Teksti: Terhi Paavola / Kuva: Pia Inberg
