Miten huoltovarmuuden taloudellisia riskejä voi vähentää?

Huoltovarmuuskeskuksella ja Ulkopoliittisella instituutilla (UPI) on käynnissä yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään geotaloudellisten riskien vaikutusta Suomen ja Euroopan unionin huoltovarmuuteen.

“Taloudelliset riskit ovat nousseet aivan eri lailla pinnalle, kun sääntöpohjainen maailmankauppajärjestelmä on muutamassa vuodessa nopeasti heikentynyt. Tämä on Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle todellinen haaste”, pohtii kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Tuulia Väliheikki Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kansainvälinen talous on monimutkainen kauppasuhteiden kudelma, jossa osapuolet ovat aina riippuvaisia toisistaan. Normaalitilanteessa nämä riippuvuudet ovat tyypillisesti taanneet molemminpuolista hyvinvointia, mutta nyt kiristyvässä geoekonomisessa kilpailussa taloutta on alettu käyttää vallankäytön välineenä.

“EU-tasolla on pyritty tunnistamaan erityisesti niin sanottua systeemisiä riippuvuussuhteita, jotka voivat muodostaa riskin unionin kilpailukyvylle ja taloudelliselle turvallisuudelle”, Väliheikki sanoo.

EU on luokitellut kriittisiksi esimerkiksi polttoaineet, tietyt lääkeaineet ja teknologiateollisuuden komponentit kuten mikrosirut. Lisäksi niitä ovat tietyt raaka-aineet, muun muassa boraatti, kromi, litium, rauta, teräs ja beryllium. Systeeminen riippuvuus näistä voi syntyä monin tavoin. Näin käy, jos esimerkiksi huoltovarmuuskriittinen ala on riippuvainen komponenteista, joita on hankittu ainoastaan Kiinasta.

“Näihin liittyvät riskit voivat realisoitua monin tavoin: estetään niiden pääsy maasta toiseen tai hankaloitetaan resurssien liikkumista tavalla tai toisella. Kyse voi olla aikaisemmin toimivien kauppasuhteiden muuttamisesta esimerkiksi ankaria tulleja asettamalla”, Väliheikki sanoo.

Mitä taloudellisille riskeille voi tehdä? EU:ssa puhutaan de-risking-toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään riippuvuussuhteita. Näitä ovat esimerkiksi oman tuotannon vahvistaminen, turvallisempien vaihtoehtoisten hankintalähteiden lisääminen sekä uusien kumppanuuksien luominen.

EU onkin aktiivisesti luonut uusia kauppasuhteita ja vapaakauppasopimuksia, joiden avulla pystytään saamaan resursseja muualtakin kuin Kiinasta. Lisäksi EU on uusinut lainsäädäntöään vastaamaan paremmin nykytilanteen haasteisiin.

“EU on esimerkiksi luonut suojaustoimena juridisen kehyksen, vaikuttamisen vastaisen mekanismin, jonka puitteissa voidaan asettamaan vastatoimia jos joku kolmas maa pyrkii painostamaan EU:ta taloudellisesti”, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri, joka on kirjoittanut hankkeesta tilannekuvapaperin. Julkaisussa käsitellään erikseen taloudellisen turvallisuuden ja de-risking-politiikan kehitystä, Suomen ja EU:n politiikkatoimien nykyistä tilannetta, Suomessa toteutettuja riippuvuuksien analyyseja sekä suosituksia jatkotoimenpiteille.

EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen tärkeää

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uudelleenvalinnan myötä esiin on noussut uusi, yllättävä riski: Yhdysvallat nähdään nyt kumppanin lisäksi myös mahdollisena uhkana. Euroopassa on herätty karusti siihen tosiasiaan, että olemme monin tavoin epäterveen riippuvaisia Yhdysvalloista: teknologisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti.

“Monilla suomalaisyrityksillä päämarkkinat tai tärkeimmät kumppanit ovat Yhdysvalloissa – mitä jos tilanne pahenee ja näiden yritysten markkinat tai toimintaedellytykset menevät ikään kuin alta?” Kristeri miettii.

Mitä suomalaisyritykset voivat tehdä vähentääkseen riippuvuuttaan riskeistä? Yrityksillä on monia tapoja varautua haasteisiin.

“Kannattaa esimerkiksi kartoittaa vaihtoehtoisia lähteitä oman organisaation kannalta tärkeille resursseille kuten polttoaineille, varaosille ja raaka-aineille. Niiden varastointi voi myös olla hyvä ajatus. Toimitusketjuissa ulkomaisten yhteistyökumppaneiden taustat voi olla hyvä tarkistaa aiempaa paremmin”, Kristeri antaa esimerkin.

Suunta näyttää olevan selvä. 

“Suomalaiset  yritykset toivovat että EU:n sisämarkkinoita kehitetään, jotta jatkossa niiden varaan voidaan paremmin rakentaa”, Kristeri toteaa.

HVK:n ja UPI:n yhteinen hanke ”Geotaloudellisten riskien vaikutus Suomen ja Euroopan unionin huoltovarmuuteen” tarjoaa yksityisen ja julkisen puolen toimijoille ajankohtaista sekä tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi, mutta myös lisää vuoropuhelua toimijoiden kesken. Hankkeen toinen julkaisu ilmestyy alkusyksystä 2025.

Teksti: Laura Koskenrouta, Kuva: Colourbox, UPI ja HVK