Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuus

Miten huoltovarmuuden taloudellisia riskejä voi vähentää?

Maailmantilanteen turbulenssit ovat nostaneet taloudelliset riskit uudella lailla pinnalle globaalisti. Sekä EU:n että Suomen tasolla pohditaan, mitkä riskit vaikuttavat huoltovarmuuteen ja miten niitä voidaan vähentää.

Kohti iskunkestävää Suomea

Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.

Aki Laiho tummassa pikkutakissa nojaa käsivarsiaan violettien tuolien selkänojiin. Taustalla abstrakti taulu.

Pitkässä kriisissä tarvitaan kriittistä omaa tuotantoa

Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.

Salaattipöydän värikästä tarjontaa, porkkanaraastetta, tomaattia ja tonnikalaa mustissa neliönmallisissa astioissa.

Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat ateriansa myös häiriötilanteissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.

Muuttuvien energiainfrastruktuurien turvaaminen on entistä monimutkaisempaa

Energia sekä siihen liittyvä tieto ovat yhä digitaalisempia ja hajautetumpia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtii, miten rakennetaan energiahuoltovarmuutta uusissa järjestelmissä, joiden perusominaisuuksia ovat monimutkaisuus, epävarmuus ja digitaalisuus. Ratkaisuja etsitään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa KEMAR-projektissa, jossa mallinnetaan uutta energiajärjestelmää digitaaliseen ja virtuaaliseen muotoon sekä samalla kehitetään sen arvoketjuihin liittyvää kyberharjoitustoimintaa.

Kaksi naista seisoo vesisateessa. Toinen on varautunut sateenvarjolla ja seisoo sen alla, toinen ei.

Sateenvarjot valikoituivat suomalaisten varautumisoppaan kanteen syystä

Syksyllä julkaistua varautumisopasta on ollut koostamassa yli 20 organisaatiota. Tietoa on päivitetty ja päivitetään myös jatkossa. Oppaan kuvitukseen valittiin ruotsalaisten oppaan kuvitusta rauhallisempi tunnelma.

Lyhyttukkainen mies katsoo kameraan päin ja hymyilee. Hänellä on päällään puku ja kädessään kahvikuppi.

Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Topi Manner: Uusia näkemyksiä Suomen huoltovarmuustoimintaan

Katri Liekkilä ja Nuutti Nikula

Maailman muutos näkyy huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä

Sairaanhoitaja pitää käsissään tablettitietokonetta. Koneesta heijastuu ilmaan erilaisien lukkojen kuvia.

KyberSoTe-projektissa luodaan käytäntöjä kyberturvalliselle organisaatiokulttuurille

Kaksi miestä seisoo rennosti vierekkäin ja katsoo kameraan. Toinen miehistä nojaa kädellään tuolin selkänojaan.

Yhteen hiileen puhaltaminen koko yhteiskunnan tasolla teki vaikutuksen