Huoltovarmuus

Suomalainen teollisuus ja rakentaminen pysähtyisivät ilman teknistä kauppaa. Siksi sitä tarvitaan entistä tiiviimmin mukaan varmistamaan Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta ei kuitenkaan ratkaise yksittäisten tuotteiden tai komponenttien huolellinen varastointi, vaan toimittajaketjun avoin yhteistyö ja osapuolten vahva luottamus toisiinsa.

Hyvin pian kvanttilaskenta on niin kehittynyttä, että yritykset pystyvät hyödyntämään sen mahdollisuuksia liiketoiminnassaan.  Samalla myös uhat kasvavat: käytännössä nykyiset salausalgoritmit ovat helposti murrettavissa kvanttilaskennalla. Yritysten kannattaa ottaa kvanttiuhat vakavasti ja aloittaa valmistautuminen niihin heti.

Ilmastonmuutos ja toimenpiteet sen hillitsemiseksi aiheuttavat geopoliittisia muutoksia. Vaikutukset voivat olla hyvin kompleksisia ja ketjuuntuneita, ja niihin on syytä varautua myös huoltovarmuuden näkökulmasta.  Näin sanovat Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -tutkimusprojektin tutkijat Emma Hakala ja Helmi Räisänen, jotka työskentelevät Ulkopoliittisessa instituutissa.

Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) käynnissä olevassa projektissa on huomattu, että lehtien jakeluun liittyvät haasteet koskevat myös esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden jakelua. Projektin tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös laajemmin jakeluhaasteiden ratkaisemiseen poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Mauri Vierula kirjoittaa puolustustaloudesta Suomen huoltovarmuusnäkökulmasta. Artikkeli on aiemmin julkaistu osittain HVK:n vuosikatsauksessa 2023.

Miten varmistaa, että EU:n Suomessa sijaitsevien rescEU valmiusvarastojen mittalaitteet ja suojavarusteet ovat lähtövalmiudessa puolen vuorokauden sisällä? Entä miten hankkia juuri oikeanlaisia kemialliseen, biologiseen, säteily- tai ydinonnettomuuteen tarvittavia mittalaitteita ja suojavarusteita? Miten ja missä näitä kannattaa varastoida? Näihin kysymyksiin ovat Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat etsineet vastauksia rescEU CBRN -varastointihankkeessa.