Huoltovarmuus

Yhä useampi uhka linkittyy kykyymme sietää ja torjua yhteiskuntana laaja-alaista vaikuttamista. Parasta lääkettä hyvän kriisinkestävyyden ylläpitämiseksi poikkeustilanteissa on eri toimijoiden sujuva yhteistyö ja yhteiset toimintamallit, missä jokainen tietää oman roolinsa. Tällä viikolla alkava yli 150 organisaation yhteinen TIETO24-harjoituksen intensiivivaihe simuloi eskaloituvaa poikkeustilannetta energia-alalla.

Suomalainen teollisuus ja rakentaminen pysähtyisivät ilman teknistä kauppaa. Siksi sitä tarvitaan entistä tiiviimmin mukaan varmistamaan Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta ei kuitenkaan ratkaise yksittäisten tuotteiden tai komponenttien huolellinen varastointi, vaan toimittajaketjun avoin yhteistyö ja osapuolten vahva luottamus toisiinsa.

Hyvin pian kvanttilaskenta on niin kehittynyttä, että yritykset pystyvät hyödyntämään sen mahdollisuuksia liiketoiminnassaan.  Samalla myös uhat kasvavat: käytännössä nykyiset salausalgoritmit ovat helposti murrettavissa kvanttilaskennalla. Yritysten kannattaa ottaa kvanttiuhat vakavasti ja aloittaa valmistautuminen niihin heti.

Ilmastonmuutos ja toimenpiteet sen hillitsemiseksi aiheuttavat geopoliittisia muutoksia. Vaikutukset voivat olla hyvin kompleksisia ja ketjuuntuneita, ja niihin on syytä varautua myös huoltovarmuuden näkökulmasta.  Näin sanovat Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -tutkimusprojektin tutkijat Emma Hakala ja Helmi Räisänen, jotka työskentelevät Ulkopoliittisessa instituutissa.

Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) käynnissä olevassa projektissa on huomattu, että lehtien jakeluun liittyvät haasteet koskevat myös esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden jakelua. Projektin tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös laajemmin jakeluhaasteiden ratkaisemiseen poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Mauri Vierula kirjoittaa puolustustaloudesta Suomen huoltovarmuusnäkökulmasta. Artikkeli on aiemmin julkaistu osittain HVK:n vuosikatsauksessa 2023.