Poolien pitkäjänteinen varautumistyö tuottaa tulosta
Vesikuljetus- ja Ilmakuljetuspooli pitävät huolta kriittisten kuljetusten jatkuvuuden varmistamisesta. Molemmat poolit ovat toimineet 20 vuotta. Poolien pitkäjänteinen ja systemaattinen työ varautumisessa näyttäytyy yhä tärkeämpänä.
”Suomen vahvuus on se, että olemme varautuneet erilaisiin kriiseihin ja uhkiin systemaattisesti jo vuosikymmeniä. Tämä työ näyttäytyy nyt todella merkityksellisenä, kun uhkakuvat ja geopoliittinen tilanne kiristyy”, sanoo Vesikuljetuspoolin puheenjohtaja ja Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Samaa mieltä on Ilmakuljetuspoolin puheenjohtaja ja Finavian Turvallisuus, Teknologia, Infra ja Ympäristö -yksikön johtaja Jani Jolkkonen.
”Olen toiminut Ilmakuljetuspoolin puheenjohtajana vasta muutaman kuukauden, mutta tässä lyhyessä ajassa olen huomannut, miten pitkään ja fiksusti varautumisesta on pidetty huolta. Onnistumisestamme kertoo myös se, että Suomen huoltovarmuustyö kiinnostaa valtavasti ulkomailla”, Jolkkonen kertoo.
Sekä Vesikuljetus- että Ilmakuljetuspoolien erityispiirre on se, että niiden pääasiallinen huoltovarmuuskriittinen toiminta tapahtuu kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi kumpaisenkin kuljetuksen varmistaminen on kriittisen tärkeää Suomelle. Esimerkiksi Suomen ulkomaankaupasta 95 prosenttia kulkee meriteitse. Lentokuljetukset puolestaan pitävät huolta siitä, että esimerkiksi aikataulukriittiset komponentit liikkuvat niin maan rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolella.
Tekemisen tahti kiihtyy
Vesikuljetuspoolin puheenjohtaja Tuurnala korostaa, että viimeisen viiden vuoden aikana poolin työtahti on kiihtynyt. Ensin pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiristynyt geopoliittinen tilanne ovat vaatineet myös poolilta uudenlaista reagointinopeutta.
”Poolin toiminta elää ajassa – ja näin on ollut koko poolin 20-vuotisen olemassaolon ajan. Tämän vuoksi uudet tilanteet eivät tule yllätyksenä, vaan niihin on varauduttu. Työtä tämä kuitenkin vaatii. Tilannekuvan seurantaa tiivistettiin esimerkiksi pandemian aikana. Matkustajaliikenteen pysähtymisen lisäksi uhkana oli myös rahtiliikenteen häiriöt. Alusten miehistön vaihdoissa oli haasteita jopa Euroopan sisällä, koska rajat olivat kiinni. Tällä hetkellä puolestaan esimerkiksi satelliittipaikannuksen häirintä aiheuttaa turvallisuustilanteen kannalta haasteita”, Tuurnala toteaa.
Myös Jolkkonen on huomannut, että pooli toimii aktiivisesti ja työtä riittää.
”Ilmakuljetusten poikkeustilanteisiin varautumista on todellakin päästy testaamaan eri mittakaavoissa. Varautuminen löytää myös uusia muotoja. Tärkeää on tilannekuvan ylläpitäminen ja tiivis yhteistyö.”
Yhteistyö on varautumistyön kruunun jalokivi
Tuurnala korostaa varautumistyössä nimenomaan tiivistä ja hyvää yhteistyötä.
”Keskeinen asia varautumisen onnistumisessa on rajat ylittävä, saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tarkoitan tällä yhteistyötä esimerkiksi yritysten ja eri viranomaisten välillä”, Tuurnala korostaa.
Hän kertoo, että Vesikuljetuspooli on vuoden 2026 aikana syventämässä myös kansainvälistä yhteistyötä. Tulossa on esimerkiksi yhdessä Satamapoolin kanssa järjestettävä kansainvälinen tilaisuus, johon kutsutaan myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajia.
”Meille Itämeren alue on tärkeä, joten avointa yhteistyötä näiden maiden kesken on syytä yhä edelleen edistää.”
Ilmakuljetuspoolin Jolkkonen näkee myös eri poolien välisen yhteistyön hyvin tärkeänä.
”Minuun on tehnyt vaikutuksen se, miten tiivistä yhteistyö on eri tasoilla ja foorumeilla. Myös se, miten aktiivisesti yritykset ovat mukana varautumiseen liittyvässä yhteistoiminnassa on merkittävää. Loppupelissä tässäkin on kyse asenteesta. Meidän kaikkien on nähtävä se, että olemalla mukana, kaikki hyötyvät”, Jolkkonen miettii.
Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Suomen Varustamot, Finavia ja Colourbox
