Seinät eivät enää riitä suojaksi – Digiturva on rakentamisen peruspilari
Rakennettu ympäristö ei ole enää pelkästään seiniä ja kattoja. Digitaalinen turvallisuus korostuu, kun rakennuksissa on sekä kiinteistöautomaatiota että modernia talotekniikkaa, jotka verkottuvat yhä laajemmin ulkoisten palvelujen kanssa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on rahoittanut useita kiinteistö- ja rakentamisalan digiturvaa kehittäneitä hankkeita, joista viimeisin oli vuoden 2025 lopussa päättynyt rakennetun ympäristön digitaalisen turvallisuuden RATU-projekti. Projektien tavoite oli lisätä ymmärrystä riskeistä ja kehittää konkreettisia toimenpiteitä digiturvallisuuden parantamiseksi.
Projektipäällikkönä toiminut Ari Järvinen korostaa, että kehitystä on tapahtunut vuodesta 2018 lähtien, mutta työtä on vielä tehtävänä.
”Positiivista kehitystä on tapahtunut, mutta vielä on kirittävää. Menee varmasti vielä tovi ennen kuin rakennuttajien vaatimukset digiturvallisuudelle syntyvät luonnostaan osana hankesuunnitelmia. Tilanteen kohentumista vauhdittanee EU:n regulaatio”, Järvinen toteaa.
Yksi projektien keskeinen saavutus on ollut kiinteistö- ja rakennusalalle suunnatun ISAC-tiedonvaihtoryhmien käynnistäminen Kyberturvallisuuskeskuksen alaisuudessa. Sen ansiosta yritykset ja viranomaiset voivat jakaa luottamuksellista tietoa kyberuhkista ja niihin varautumisesta turvallisesti keskenään.
Oppikirja täyttää osaamisvajetta
Osana HVK:n rahoittamaa hanketta on myös julkaistu oppikirja, joka on suunnattu alan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille. Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Tommi Arola pitää oppikirjaa merkittävänä, sillä alalta on puuttunut kattava yleistietolähde kytkemään digitaalinen turvallisuus osaksi rakentamisen ja kiinteistöjohtamisen perusosaamista.
Arolan mukaan digiturvallisuus on nähtävä osana kokonaisarkkitehtuuria, joka kattaa rakennuksen koko elinkaaren suunnittelusta purkamiseen saakka.
”Meillä on poikkeuksellisen paljon kansallisvarallisuutta ja arkirutiineja kiinni rakennetussa ympäristössä. Siksi kiinteistön digitaalinen turvallisuudella on yhtä aikaa rooli esimerkiksi arvoriskissä ja yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa”, Arola toteaa.
Haasteena osaaminen
Vaikka teknologiset ratkaisut kehittyvät, suurin haaste on usein osaamisessa. Rakennetun ympäristön digiturvallisuus vaatii monialaista ymmärrystä sekä tietotekniikasta että kiinteistöautomaatiosta.
Rakennuspoolin poolisihteeri Juha Kaitera vertaa digiturvallisuuden kehitystä työturvallisuuteen, jossa on tapahtunut valtava harppaus viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Hän odottaa vastaavaa, mutta nopeampaa kehitystä digiturvallisuuden puolella.
”Kaikkien rakennusalan ammattilaisten tulisi hallita digiturvallisuuden peruspaketti jo tutkintovaiheessa. Tällä hetkellä täydennyskoulutus on nopein tapa lisätä osaamista kentällä”, Kaitera painottaa.
Ari Järvinen nostaa esiin myös tilaajaosaamisen merkityksen.
“Rakentajat toteuttavat usein vain sen, mitä heiltä tilataan. Jos tilaaja ei ymmärrä vaatia digitaalista turvallisuutta, se voi jäädä huomioimatta kustannuspaineiden vuoksi”, Järvinen huomauttaa.
Tulevaisuudessa uudet säädökset tulevat asettamaan tiukempia vaatimuksia rakennusalan digitaalisille ratkaisuille.
Teksti: Jarmo Holopainen / kuva: Colourbox
