Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Sidosryhmäseminaari: Ukrainan sota osoittaa yhteistyön ja resilienssin voiman

Yhteiskunnan resilienssin merkitys, yhteistyön voima, varautumisen merkittävyys, joustavuus ja nopea oppiminen. Muun muassa tällaisia oppeja asiantuntijat listasivat paneelikeskustelussa ”Mitä oppeja voimme Suomessa ottaa varautumiseemme Ukrainasta?” Keskustelu oli osa maaliskuun lopulla järjestettyä Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaaria ”Siviiliyhteiskunnan puolustaja”.

8.4.2026
huoltovarmuushuoltovarmuusorganisaatiokansainvalinen-yhteistyovarautuminen
Panelistit Katri Liekkilä, Saila Susiluoto, Heidi Kivekäs ja Mikko Leinonen.

Huoltovarmuuskeskus on järjestänyt opintomatkoja Ukrainaan. Matkojen tarkoitus on ollut muun muassa oppia ymmärtämään, miten kriittistä infrastruktuuria on Ukrainassa suojattu ja mitä aiheesta on neljän sotavuoden aikana opittu. Paneelissa keskustelemassa olivatkin opintomatkoille osallistuneet osastopäällikkö Heidi Kivekäs Traficomilta, turvallisuusjohtaja Mikko Leinonen VR Groupilta ja kansainvälisten asioiden päällikkö Katri Liekkilä Huoltovarmuuskeskuksesta. Lisäksi paneeliin osallistui toimitusjohtaja Taina Susiluoto Teknologiateollisuus ry:stä.

Paneelikeskustelijat nostivat puhuttelevimmaksi opiksi Ukrainan matkoilta yhteiskunnan ja kulttuurisen resilienssin.

”Jokaisen ihmisen rooli ja merkitys – se miten kaikki rakentavat yhteiskunnan resilienssiä – puhutteli minua paljon. Tämä on mielestäni asia mitä pitää korostaa myös suomalaisissa yrityksissä. Ihmiset ja ihmisten sekä yritysten välinen yhteistyö on varautumisen ja erittäin pitkän kriisin kestämisen kannalta erittäin tärkeää”, Mikko Leinonen VR:ltä kiteytti.

Samoilla linjoilla oli myös Traficomin Heidi Kivekäs.

”Oli hienoa nähdä, että vaikka tilanne on kamala, ihmiset Ukrainassa elävät arkea ja koettavat ylläpitää tavallista elämää”, hän tiivisti.

Katri Liekkilään oli opintomatkoilla tehnyt suuren vaikutuksen se, miten kulttuurinen resilienssi ja henkinen pääoma säteilee arjen ympärille.

”Ukrainassakaan elämä ei ole pelkkää sotimista, siellä on myös yhteiskunta ja ihmiset, jotka jatkavat elämäänsä kaikista vaikeuksista ja näin pitkäaikaisesta sodasta huolimatta”, hän pohti.

Varautumista ja joustavaa päätöksentekoa

Panelistit nostivat esiin myös hyvin konkreettisia asioita, joita kannattaa huomioida Suomessa, kun varaudutaan pitkäaikaiseen kriisitilanteeseen. Kivekäs kertoi, että hänen ensihavaintonsa oli se, että suomalaisten teleyritysten varautuminen on hyvä.

”Olemme tehneet oikeita asioita ja meidän kannattaa jatkaa samalla varautumisen tiellä. En tunnistanut yhtään asiaa, joka olisi jäänyt tekemättä.”

Jotakin kehitettävää hän kuitenkin löysi. Esimerkiksi varaosien varastoimista olisi hänen mukaansa hyvä miettiä yritysten kanssa yhdessä. Toki opintomatka oli avannut uusia näkökulmia myös esimerkiksi siihen, miten pitää varautua vaikkapa tuhomaan omaa dataa järjestelmistä, jos vihollinen pääsee järjestelmiin.

Susiluoto ei ollut Ukrainassa vieraillut, mutta on tietysti seurannut Ukrainan tilannetta tiiviisti. Hän muistutti, että ikävässä tilanteessa on hyvä nähdä myös uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Leinonen oli taas opintomatkalla ymmärtänyt sen, miten pitkittyvä kriisi vaatii nopeaa ja joustavaa päätöksentekoa.

”Tässä meillä on kehityskohde. Esimerkiksi rataliikennettä Suomessa hoitaa useampi toimija. Yhteistyön merkitys korostuu ja kriisitilanteessa on ymmärrettävä se, että päätöksiä on tehtävä nopeasti.”

Pitkään kriisitilanteeseen varautumisessa on Leinosen mukaan myös tiedettävä prioriteetit ja tarpeet eli mitä kuljetetaan. Hän nosti esiin myös varautumisen rahoituksen.

”Erityiskalusteiden rakentamiseen tarvitaan rahoitusta. Meidän pitää ymmärtää, miten järjestämme kuljetukset esimerkiksi silloin, kun ei ole sähköä tai tietoliikenne ei toimi.”

Tunne haavoittuvuutesi

Paneelikeskustelua edelsi Ukrainasta saapuneiden asiantuntijoiden alustukset kriittisen infran suojaamisesta. Ukrainan valtion erikoisviestinnän ja tietoturvapalvelun (SSSCIP) kriittisen infrastruktuurin suojeluosaston yksikönpäällikkö Vasyl Ananyjev kertoi yksityiskohtaisesti, miten Ukrainassa on kehitetty niin lainsäädäntöä, organisaatiota kuin erilaisia suojaustoimia.

Ukrainan SSSCIP:n kriittisen infrastruktuurin suojeluosaston yksikönpäällikkö Vasyl Ananyjev

Hän muistutti, että sodassa on opittava uusia asioita jokainen päivä. Hänen viestinsä oli myös, että omat haavoittuvuudet on erittäin tärkeä tuntea, jotta erilaisia suojauksia osataan kehittää ja rakentaa.

”Ja kun kriisi tapahtuu, on tiedettävä omat roolit. On ymmärrettävä, kuka tekee ja mitä tekee. Avainasia on yhteistyö ja sen toimiminen”, hän korosti.

Ukrainalaisen teleoperaattoriyritys JSC Ukrtelecomin vanhempi neuvonantaja Oleksiy Khakhlyuk kertoi, miten sodan aikana vihollinen on järjestelmällisesti tuhonnut heidän infrastruktuuriansa. Puheenvuorossaan hän listasi viisi resilienssin näkökulmasta tärkeintä päätelmää.

JSC Ukrtelecomin vanhempi neuvonantaja Oleksiy Khakhlyuk

”Varautumisessa tärkeää on rakentaa resilienssiä ja solmia strategisia kumppanuuksia jo rauhan aikana. Harjoittelu ja säännöllinen testaaminen on ehdoton edellytys sille, että kaikki toimii myös kriisin aikana. Varaudu pahimpiaan mahdolliseen skenaarioon. Äläkä koskaan suunnittele kohtaavasi kriisiä yksin.”

Teksti: Terhi Paavola, kuvat: Pia Inberg

Lue aiheeseen liittyvä artikkeli ”Siviiliyhteiskunnan puolustajia olemme me kaikki”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen puhumassa Siviiliyhteiskunnan puolustaja 2026 -seminaarissa

Siviiliyhteiskunnan puolustaja olemme me kaikki

Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmäseminaarissa 26.3.2026 teemana oli Siviiliyhteiskunnan puolustaja. Seminaarissa käsiteltiin turvallisuustilannetta ja varautumistarpeita peilaten muun muassa Venäjän Ukrainan kohdistamaan hyökkäyssotaan ja siitä saatuihin kokemuksiin. Tilaisuuteen osallistui lähes 500 vierasta, jotka edustivat Huoltovarmuuskeskuksen sidosryhmiä niin elinkeinoelämän kuin viranomaisten ja järjestöjen keskuudessa. Julkaisemme Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen tilaisuudessa pitämän puheen.

Poolien pitkäjänteinen varautumistyö tuottaa tulosta

Vesikuljetus- ja Ilmakuljetuspooli pitävät huolta kriittisten kuljetusten jatkuvuuden varmistamisesta. Molemmat poolit ovat toimineet 20 vuotta. Poolien pitkäjänteinen ja systemaattinen työ varautumisessa näyttäytyy yhä tärkeämpänä.

Teknologiateollisuudella merkittäviä kytköksiä huoltovarmuuteen