Logistiikkasektori satsaa kyberturvallisuuteen ja tilannekuvaan

“Käytännössä koko yli kaksikymmentävuotinen virkamiesurani on liittynyt tavalla tai toisella  yhteiskunnan varautumiseen ja valmiuteen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtajana olen myös logistiikkasektorin puheenjohtaja, mikä on luontevaa, koska alaa johdetaan muutenkin meiltä käsin ja voimme näin yhdessä vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä. Saan työni puolesta seurata alaa hyvin monipuolisesti ja näen sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden koko mittakaavassaan”, sanoo Kirsi Karlamaa.

Mitä logistiikkasektori tekee?

“Logistiikkasektori on läpileikkaava ala, jonka toimintavarmuus on elinehto kaikille huoltovarmuuskriittisille toimialoille. Ilman toimivia kuljetus- ja varastointipalveluita yhteiskunta pysähtyy. Sektorin työ vaatiikin laajaa yhteistyötä poolien, viranomaisten ja alan yritysten kesken, mutta myös muiden sektoreiden kanssa.

Logistiikkasektori ohjaa ja kehittää alansa kokonaisvarautumista ja alan poolien toimintaa. Erityisen tärkeää on ollut viime aikojen muuttuneessa toimintaympäristössä edistää avointa yhteistyötä elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä. Tämä on näkynyt esimerkiksi yhteisen harjoitustoiminnan aktivoitumisena entisestään.”

Mitkä ovat logistiikkasektorin haasteet ja ajankohtaiset kehityskohteet?

“Maailma ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet nopeasti. Tuotanto- ja toimitusketjut ovat nykyään globaaleja ja pitkiä. Häiriö jossain kaukana maailmalla voi näkyä hyvinkin pian Suomessa. Tästä esimerkkinä oli vaikkapa vuoden 2020 ongelmat konttiliikenteessä ja siitä seurannut komponenttipula. Maailmanlaajuisuuteen liittyvät myös kyberuhkat, jotka voivat iskeä mihin tahansa solmuun logistiikkaketjuissa.

Ilmastonmuutos taas tarkoittaa, että meidän on pitkällä tähtäimellä huomioitava liikenteen vihertymisen vaikutus huoltovarmuustyöhön: mitä ovat tulevaisuuden polttoaineet, miten niitä varastoidaan. Tulisiko meidän jo pohtia sähköisen lentoliikenteen ja esimerkiksi vetypolttoaineiden asettamia vaatimuksia varautumisen toimintamalleissa?

Kiinnostavia kehityskohteita on toimitusketjujen digitalisointi ja se, miten digitalisaatio muuttaa esimerkiksi merenkulkua ja satamatoimintaa automatisoitumisen myötä. Koska Suomi on ikään kuin saari, merenkulku on meille tärkeää. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kuljetetaan meritse ja siksi merikuljetusten toimivuus on olennaista.

Tärkeänä työkaluna meillä on 2021 käynnistynyt Logistiikka 2030 -ohjelma, jossa luodaan tulevaisuuteen katsovia skenaarioita ja strategioita vastaamaan Suomessa ja kansainvälisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Sen avulla vahvistamme kriittistä logistista infrastruktuuria sekä logistiikkapalveluiden toimintakykyä ja -mahdollisuuksia Suomessa.”

Mitä logistiikkasektorilla on opittu kriiseistä?

“Koronapandemia näytti, että logistiikka on altis kyber- ja hybridiuhkien lisäksi myös odottamattomille tai tahattomille kriiseille. Jos koronapandemiassa jotain hyvää oli, niin se opetti meitä panostamaan entistä enemmän nopeampaan reagointikykyyn ja hyvään varautumiseen. Tässä keskeisenä on ollut kyky luoda ripeästi eri toimijoiden kesken yhteinen tilannekuva ja toimintamallit, jotka on otettavissa nopeasti käyttöön tarvittaessa.

Koronapandemian aikana Huoltovarmuusorganisaatiota (HVO) alettiin käyttää apuna yhteisen tilannekuvan luomisessa, ylläpitämisessä, jakamisessa ja hyödyntämisessä. Huomattiin, että HVO:lla tulee olla myös aktiivinen operatiivinen rooli kriisitilanteissa.

Venäjän hyökkäyssota muistutti, että pitää olla varautunut myös liikennevirtojen nopeaan muuttamiseen. Kun Venäjän ilmatila suljettiin länneltä ja raideliikenne loppui, oli löydettävä nopeasti uudet ratkaisut ja optimoida liikenne. Kuljetusjärjestelmä osoitti pystyvänsä mukautumaan uuteen tilanteeseen, vaikka se vaikuttaakin alan kannattavuuteen. Koetut kriisit ovat valmentaneet yhä parempaan uhkakuvien kautta varautumiseen.”

Millaisia onnistumisia logistiikkasektorilla on ollut?

“Koronapandemian aikana havaittiin, että vaikka kuljetusjärjestelmät pystyvät markkinaehtoisesti nopeasti sopeutumaan ja reagoimaan muutoksiin, on myös tilanteita, joissa niiden lyhytaikainen tukeminen on välttämätöntä. Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välistä autolauttaliikennettä tukemalla sekä Finnairia pääomittamalla pystyttiin säilyttämään järjestelmän toimintakyky. Jos Suomen huoltovarmuudelle kriittinen järjestelmä olisi sortunut, sen uudelleen rakentaminen olisi kestänyt pitkään.

Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät toimet ovat osoittaneet, että meillä on kykyä toimia nopeasti ja ratkaista vaikeitakin tilanteita. Venäjän pakotteiden astuttua voimaan, saimme nopeasti järjestettyä kaasun saannin mahdollistamalla LNG-laivan saapumisen Suomen Inkooseen kapeista väylistämme huolimatta. Operaatio on erinomainen esimerkki onnistuneesta sektoreiden välisestä yhteistyöstä ja yhteistyön tärkeydestä huoltovarmuutta parannettaessa.

Logistiikkasektorilla on tehty selvityksiä kriisien opeista. Esimerkiksi Ilmakuljetuspoolin vuonna 2022 valmistuneessa Lentokuljetusten merkitys Suomen huoltovarmuudelle -selvityksessä yhdeksi riskiksi tunnistettiin Venäjän ilmatilan käytön rajoitteet. Valitettavasti tämä riski toteutui hyvinkin pian. Selvitys on luettavissa HVK:n verkkosivuilla.

Finnairille Venäjän ilmatilan sulkeminen asetti isoja haasteita, mutta sielläkin tehtiin nopeasti uudet liiketoiminta- ja reittisuunnitelmat.  Riskien tunnistaminen etukäteen mahdollistaa niihin varautumisen.

Kriisien ansiosta lisääntynyt tietoisuus ja kiinnostus huoltovarmuustoimintaan sekä aktiivisuus esimerkiksi harjoitustoimintaan osallistumiseen on ollut ilahduttavaa. Yritysten ja viranomaisten yhteistyö on entistä määrätietoisempaa ja sujuvampaa. Varautumistyön merkitys on noussut johdon pöydälle entistä herkemmin myös yrityksissä. Tämä on paljolti viime aikojen kriiseistä opittua.

Varautuminen tarkoittaa toki myös kustannuksia, mutta on ilahduttavaa, että siihen ollaan valmiita satsaamaan yritysten johdossa. Selkeät toimet kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ovat myös vahvassa kasvussa uhkaympäristön muuttuessa. Nyt koetaan, että kyberturvallisuuden varmistaminen on liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan elinehto, eikä välttämätön paha. Logistiikkaketjujen toimivuus on nyky-yhteiskunnassa tärkeää joka alalla. Yhteiskunta vaatii hengissä pysyäkseen kuljetus- ja varastointipalveluita.”