Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.

25.11.2022
sektorit-tutuiksi

“Elintarvikehuoltosektorissa tehtävän työn merkitys on helppo oivaltaa. Se motivoi, innostaa ja sillä on merkitystä kaikille. On tärkeä tunnistaa heikkoja signaaleja ja mustia joutsenia. Jos Aasiassa jokin tuotantolaitos vaurioituu tai vaikka Afrikassa kärsitään kuivuudesta, se näkyy myös meillä nopeasti. Niinpä on osattava havaita riskit ja kasvattaa omaa resilienssiä. Kun elintarviketeollisuuden ja elintarvikehuollon rattaat toimivat, siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Sektoriimme kuuluvat tällä hetkellä Alkutuotantopooli, Elintarviketeollisuuspooli, Kauppa- ja jakelupooli sekä kotitalouksien varautumisesta vastaava Kova-toimikunta. Toisin sanoen koko arvoketju pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiimme. Sektori koordinoi poolien työtä ja tunnistaa uhkia sekä epävarmuuksia, joihin on osattava varautua mielellään jo ennakolta.

Elintarvikesektori, sen työ ja ongelmat koskettavat globaalisti. Ruokasektori ja ruokahuolto ovat tärkeitä rauhanturvaajia. Niillä on suora vaikutus yhteiskuntien toimivuuteen ja ihmisten elämään. Eikä pelkästään meillä Suomessa, vaan maailman mittakaavassa. Nälkä on äärimmäisen vahva motivaattori. Jos emme turvaa osaltamme myös hauraimpien maiden ruokahuoltoa, ihmisten on pakko lähteä hakemaan ruokaa sieltä, missä sitä on. Tekisimme itse aivan samalla tavalla.”

Millaisia uhkia ja epävarmuuksia olette viime aikoina käsitelleet?

“Usein aluksi pieneltä vaikuttavalla yksityiskohdallakin voi olla lopulta suuri vaikutus kokonaisuuteen. Yksi esimerkki on dieselin joukkoon lisättävä Adblue-urealiuos, johon tarvittava urea uhkasi loppua Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Ilman lisäainetta esimerkiksi maatilojen traktorit, koneet ja kuljetuskalusto eivät olisi toimineet ja sillä olisi ollut iso kerrannaisvaikutus esimerkiksi elintarviketuotantoon ja lopulta ruokahuoltoomme. Samoin esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa pakkausmateriaalien riittävyys aiheutti huolta, kun kulutus siirtyi julkisista ruokapalveluista ja ravintoloista koteihin, pakkauskoot pienenivät ja noutoruoan suosio kasvoi.

Akuuttien, päivittäisten asioiden rinnalla käsittelemme isoja kokonaisuuksia, kuten ilmastonmuutosta tai ruoka-alan kehittämistä iskunkestävämmäksi. Ruokaketjun toimivuuden ohessa myös kotitalouksien omatoimisen varautumisen edistäminen on tärkeää. Siitä on osattava viestiä siten, ettei varautuminen mene hamstraukseksi.

Myös sähköriippuvuuteen liittyvät asiat ovat teettäneet työtä jo ennen tämän päivän akuuttia tilannetta. Maatalous, teollisuus, kauppa ja koko yhteiskunta on riippuvainen sähköstä. Pohjatyö on ollut hyvää, mutta kuten erilaisista Huoltovarmuuskeskuksenkin koordinoimista harjoituksissa on huomattu, on tärkeä löytää heikot kohdat, havainnoida, miten eri tahot reagoivat poikkeustilanteisiin ja löytää toimivia ratkaisuja. Tosin nyt tuntuu, että olemme eläneet poikkeustilannetta jo kolme vuotta.”

Mitkä ovat sektorin ajankohtaisimmat kehityskohteet?

“Huoltovarmuustoiminnassa on tärkeää ennakoida ja nostaa esiin tulevaisuuskuvia, joihin varautumista on pohdittava etukäteen. Elintarvikehuolto perustuu kotimaiseen tuotantoon ja maatalouden omavaraisuusasteeseen, joka on nyt noin 80 prosenttia. Tuotantopanosten kuten lannoitteiden, rehun ja energian osalta omavaraisuus on heikompi. Nyt on tärkeintä vähentää tuontiriippuvuutta lannoitteista ja energiasta. Mietimme kovasti esimerkiksi lannoitteiden saatavuutta tulevalle kasvukaudelle. Miten taataan korkeista hinnoista huolimatta riittävä alkutuotanto? Tai teollisuuden vaatimien komponenttien saanti?

Sähköntuotanto puolestaan vaikuttaa laajasti elintarviketurvallisuuteen. Maatiloilta alkavan kylmäketjun on toimittava logistiikassa, elintarviketeollisuudessa, kaupoissa ja kodeissa. Tietoliikenneyhteyksien toiminta on nykypäivänä välttämättömyys ja siksi huomiota on kiinnitettävä myös kyberturvallisuuteen. On mietittävä koko arvoketjua ja tätä työtä tehdään eri pooleissa ja myös muissa Huoltovarmuuskeskuksen sektoreissa.”

Mitkä ovat merkittävimmät onnistumiset viime vuosina?

“Nostaisin esiin korona-ajasta selviämisen. Kansalaisten ei ole tarvinnut esimerkiksi kantaa huolta ruoan riittävyydestä.

Tärkein oppi onkin ollut, että yhteistyö hallinnon, yritysten ja eri toimijoiden välillä on toiminut. On mietitty ratkaisuja yhdessä. Huoltovarmuusasioissa ei ole varaa mennä poteroihin tai sektorikohtaiseen edunvalvontaan.

Minna-Mari Kaila

Elintarvikehuoltosektorin puheenjohtaja vuodesta 2019 lähtien
Työ: MMM, agronomi, ruokaosaston osastopäällikkö
Vapaalla: “Neulon kaarrokeneuleita ja leivon hapanjuurileipää omasta juuresta. Haluan tehdä toimistotyön vastapainoksi jotain näkyvää eli varautumiseenkin sopien lämpöä ja leipää.”

Mitä sektorit tekevät?

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuutta sekä jatkuvuudenhallintaa toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa. Sektorit sovittavat yhteen ja seuraavat poolien toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sektorit arvioivat ja analysoivat oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia sekä edistävät alan toimijoiden välistä yhteistyötä yhdessä poolien kanssa.

Teksti: Leena Filpus / Kuva: Meeri Utti

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?
Jarmo Ström pelikeskuksessa katsoo tietokoneen ruudulle

Sähkönjakelun häiriöiden varalle on harjoitellut toimintamallit

Sähköyhtiöt, viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset toimijat testaavat ja kehittävät koko ajan toimintatapojaan sähkönjakelun häiriöiden varalta. Syyskuun lopulla pidetty pääkaupunkiseudun yhteisharjoitus, RESPA 22, osoitti jälleen yhteistyön merkityksen.