Finanssialan sektori pitää yhteiskunnan verisuoniston kunnossa

“Rahoitussektori huolehtii maksamisesta ja rahoituksen välittymisestä. Se on koko yhteiskunnan verisuonisto. Jos rahoitus ja maksaminen eivät onnistu, yhteiskunta pysähtyy. Siksi tämä työ on niin tärkeää ja myös hyvin palkitsevaa.

Sektori linkittyy vahvasti päivätyöhöni Suomen Pankissa: kaikki mitä teemme on tietyllä tapaa huoltovarmuutta ja sen varmistamista. Toimintamme lähtee siitä, että yhteiskunta on toimintakykyinen kaikissa olosuhteissa. Ylläpidämme muun muassa hinta- ja rahoitusvakautta, kehitämme maksujärjestelmiä ja ylläpidämme niiden toimintakykyä, kuten pankkien välistä maksuliikennettä. Huolehdimme myös kuluttajien ostovoimasta. Erityisesti viime aikoina tärkeää on ollut vähittäismaksamiseen liittyvät asiat setelien liikkeellelaskemista myöten.

Finanssialan sektorissa on kaksi poolia, Rahoitusalan pooli ja Vakuutusalan pooli. Sektorin suhde pooleihin on kiinteä. Sektori on ikään kuin pooliensa emo. Poolit ovat meille aktiivisia toimijoita ja niissä voi vaikuttaa asioihin, mutta yhtä lailla tärkeää on myös yhteistyö muiden sektorien ja poolien kanssa. On ajateltava laaja-alaisesti: rahoitusalan kannalta huoltovarmuuskriittistä on esimerkiksi Energiahuoltosektorin ja Digi- sekä Sähköpoolin toiminta. Ilman sähköä tai tietoverkkoja ei rahoitusalakaan toimi.”

Mitkä ovat sektorin tärkeimpiä ajankohtaisia kehittämiskohteita?

“Jo koronapandemia opetti, että tiedonkulkukanavat on oltava valmiina ja toimintakykyisinä kriisien varalta. Kun mitään erityistä ei tapahdu, sokeudumme helposti ajattelemaan, että varautumistyö olisi kenties vähän turhaakin. Nyt meillä on ollut sellaisia kriisejä, että kaikki varmasti ymmärtävät, miten kriittistä ja relevanttia työtä Huoltovarmuusorganisaatio tekee.

Rahoitusala tekee paljon viranomaisyhteistyötä. Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto ja valtiovarainministeriö koordinoivat tehtäviä. Lisäksi olemme kiinteästi yhteistyössä eri pankkiryhmittymien kanssa.

Kaikki finanssialan toimijat ovat raportointivelvollisia, jos jotain tapahtuu. Ei riitä, että kerrotaan sitten, kun jotain on tapahtunut. On tiedotettava ennakoivasti ja nopeasti mahdollisista ongelmista muille alan toimijoille. On tärkeä tiedostaa, etteivät esimerkiksi yhteen pankkiin kohdistuvat ongelmat ja uhat kosketa vain tätä kyseistä pankkia. Ongelmat voivat laajeta koko finanssisektorille. Jos esimerkiksi kuluttajat alkavat vetää rahojaan yksittäisestä pankista luottamuspulan vuoksi, se lisää yleistä epävarmuutta myös muissa pankeissa.

Tällä hetkellä, kun Euroopassa soditaan, kyber- ja hybridivaikuttaminen ovat isosti pinnalla. Tältä saralta myös tulevat pahimmat ja realistisimmat uhkaskenaariot. Olemmekin antaneet pooleillemme tehtäväksi parantaa ennakollista tiedonjakoa ja tarkistaa, että tiedonkulkujärjestelmät ovat ajantasaisia. On oltava kanavia, joissa poolin jäsenet voivat kutsua sektorit ja poolit koolle nopeasti, vaikka ongelma vaikuttaisi alun perin pieneltä. Viestinnän merkitystä ei pidä väheksyä.

Minkälaisia uhkia ja epävarmuuksia olette viime aikoina käsitelleet?

“Olen tehnyt pitkän uran keskuspankkiirina erilaisissa tehtävissä niin Suomen Pankissa kuin Euroopan keskuspankissa. Työ on osoittanut, että kriisit seuraavat aina toisiaan. On aivan selvää, että jollain aikavälillä kohtaamme merkittävän hybridi- tai kyberiskun. Tämä pitää motivaatiota koholla.

Varautumistyö on siinä mielessä haastavaa, että se on kuin auton kaskovakuutus. Kun kaikki menee pitkään kivasti, alkaa miettiä, että miksi tuostakin pitää maksaa. Vakuutuksen merkitys näkyykin vasta sitten, kun jotain tapahtuu. Emme voi rakentaa sellaisia järjestelmiä, etteikö mitään ikävää koskaan sattuisi. Kyse onkin siitä, miten toimimme kriisitilanteessa ja palaudumme niistä. On tehtävät töitä, että relevantteihin uhkiin voidaan vastata.

Ukrainan tilanteen vuoksi olemme esimerkiksi sopineet, että Kyberturvallisuuskeskus osallistuu Finanssialan sektorin kokouksiin, vaikka se ei olekaan sektorin jäsen. Tämä on lisännyt osaamistamme puolin ja toisin. Näemme jatkossa, tuleeko tästä pysyvämpi ratkaisu. Kyberuhat eivät katoa rauhankaan aikana.

Tähän yhteistyöhön liittyy myös Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmakokonaisuus, jossa olemme olleet aloitteellisia. DT2030-ohjelmassa parannetaan yhteiskunnan sietokykyä kyberhäiriöitä vastaan. Esimerkiksi todellisia uhkia jäljittelevillä hyökkäysesteillä pyritään parantamaan rahoitussektorin suojautumista todellisia kyberhyökkäyksiä vastaan.

Olemme myös käynnistäneet viranomaisyhteistyössä hankkeen vähittäismaksamisen varmistamisesta kaikissa oloissa. Sen myötä myös lainsäädäntöä on uudistettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jonkin pankin järjestelmät tai tietoliikenneyhteydet ovat kyberhyökkäyksen vuoksi pitemmän aikaa poikki ja pankki on toimintakyvytön, saamme maksuliikenteen sujumaan varajärjestelyin.

Tällaisessa tilanteessa ongelmiin joutuneen pankin asiakkaat, myös siis kuluttajat, siirtyvät huoltovarmuustilijärjestelmän käyttäjiksi. Asiakkuus omaan kotipankkiin säilyy, mutta asiakkaat saavat esimerkiksi nostettua käteistä automaateilta ja pystyvät maksamaan laskunsa. Tätä on suunniteltu jo pitkään, mutta nykytilanne on vauhdittanut asian etenemistä.

Pyrimme edistämään myös kotimaista ja Euroopan laajuista lainsäädäntöä käteisen saatavuuteen ja hyväksyntään kaikkialla. Vahvistamme käteisen asemaa ja varmistamme, että käteistä voi käyttää maksuvälineenä sähköisen maksamisen ohella ja erityisesti jos sähköisessä maksamisessa on häiriöitä.

Emme saa tuudittautua siihen, että vain viranomaiset edistävät varautumista. Myös kuluttajilla on vastuunsa. Jokainen meistä on velvollinen huolehtimaan esimerkiksi omista maksamisen varajärjestelmistään. Suosittelen voimakkaasti, että jokaisella olisi asiakkuus kahdessa eri pankissa, maksukortit Visan ja Mastercardin alustoilla sekä jokin pikamaksamisen mobiilisovellus otettuna käyttöön. Kun tämän lisäksi on muutaman päivän varalta käteistä, jotta selviää apteekki- ja ruokakauppaostoksista, niin on maksamisen osalta hyvin varautunut.”

Mikä on erityisen ajankohtaista varautumistyössä juuri nyt?

“Järjestimme Rahoitusalan poolin aloitteesta 18.2.2022 seminaarin, jonka aiheena oli Venäjän tavoitteet Ukrainassa ja Euroopassa, hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen vastaaminen ja kybervaikuttaminen. Seminaarin ajankohta osui niin, että seuraavalla viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sittemmin olemme nähneet, miten kyber- ja hybridihyökkäykset ovat lisääntyneet. Myös Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisprosessi on lisännyt niitä.”