Suurten muutosten öljyala

17.8.2020

Öljy- ja maakaasuala varautuu lyhyen aikavälin markkinahäiriöihin ja pidemmän aikavälin irrottautumiseen fossiilisista polttoaineista.

Lue myös öljypoolia ja öljy- ja maakaasualaa esittelevä juttu täältä.

Öljypooli ja sen Maakaasujaosto vastaavat öljy- ja maakaasualan varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Niiden poolisihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry.:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen sanoo, että varautumistyössä katsotaan samanaikaisesti sekä lähivuosiin että vuosikymmenten päähän.

Vaikka energia-alan kvartaali ei ole enää 25 vuoden pituinen, isot teolliset investoinnit tehdään joka tapauksessa vuosikymmeniksi.

 

”Pyrimme varmistamaan, että Suomi saa lähivuosien häiriötilainteissakin tarvitsemansa kaasun ja öljyn. Samalla pyrimme ennakoimaan lähivuosikymmenten kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia toimenpiteitä, jotta emme olisi housut kintuissa jyrkästi muuttuvassa tilanteessa”, Kinnunen kuvaa.

”Vaikkei energia-alan kvartaali ole enää 25 vuoden pituinen, isot teolliset investoinnit tehdään joka tapauksessa vuosikymmeniksi. Lisäksi uusien teknologioiden jalkautumiseen kaupallisesti hyödynnettävään muotoon kuluu helposti 10-20 vuotta. Sen vuoksi monilla tänään tehtävillä päätöksillä on merkitystä vielä vuosikymmenien päästä.”

Muutoksen ajurit

Alan lähivuosikymmenten muutosajureista tärkein on fossiilisista polttoaineista luopuminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa energiantuotantoon ja varautumiseen myös suoraan, esimerkiksi lisäämällä myrskyjä ja niiden seurauksena sähkökatkoja ja tulvia lisääntyvät.

”Valitettavasti juuri hiili ja öljy ovat olleet huoltovarmuuden kannalta erinomaisia varapolttoaineita hyvän säilyvyytensä ansiosta. Vaikka ne eivät varastoituna edes tuottaisi päästöjä, tulevaisuuden lämpövoimalaitokset eivät enää välttämättä pysty käyttämään niitä, sillä niiden monikäyttöisyys vaatisi liian kalliita investointeja”, Kinnunen pohtii.

”Varautuminen maksaa. Meillä ei vielä ole kunnon vastauksia varapolttoainekysymykseen, mutta uskon että siihen löydetään ratkaisut. Niitä etsitään sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Myös öljypoolin yritykset, erityisesti Neste ja ST1, ovat olleet aktiivisia uusien teknologioiden ja polttoainelaatujen kehittämisessä.”

Varautuminen maksaa.

 

Toinen suuri muutosajuri on digitalisaatio ja yhteiskunnan lisääntynyt sähköriippuvuus, joka lisää paradoksaalisesti myös öljyalan varautumistarvetta varavoimalaitteiden ja niiden tarvitseman polttoaineen muuttuessa entistäkin kriittisemmiksi.

”Massiivisen sähkökatkoksen aikana varavoimalaitteita ja niiden polttoainetta tarvitaan kaikkialla, myös öljy-yhtiöiden omiin tarpeisiin. Jo auton tankkaamiseen tarvitaan sähköä ja toimivaa maksuliikennettä. Lisääntyneen keskinäisriippuvuuden takia poolien ja sektorien keskinäinen yhteistyö on muuttunut entistäkin tärkeämmäksi.”

Uhkat ja häiriöt

Öljypooli ja Maakaasujaosto harjoittavat ja kouluttavat alan toimijoita, jotta nämä osaisivat toimia häiriötilanteissa. Alojen isot yritykset ovat tehneet jo pitkään varautumistyötä, sillä öljy ja kivihiili ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisiä polttoaineita. Viime vuosina riskiarvioihin ovat tulleet mukaan myös kyberuhkat, hybridivaikuttaminen sekä erilaiset isot häiriöt maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa.

Tänä keväänä toteutui riski globaalista pandemiasta. Se on värittänyt poolin piirissä lähes koko kevään ja varmasti värittää myös syksyn tekemisiä, ja on lykännyt monta suunniteltua hanketta.

”Tuhoisasta pandemiasta on edes se hyvä puoli, että se on lisännyt ymmärrystä eri toimialojen keskinäisistä riippuvuuksista. Esimerkiksi käy Sköldvikin jalostamon tämänvuotinen iso huoltoseisokki, jota jouduttiin lykkäämään liikkumisrajoitusten vuoksi. Huoltotöistä tehtiin vain välttämättömimmät. Se oli toki ainut oikea ratkaisu, sillä seisokki olisi tuonut Porvoon alueella tuhansia ulkomaisia työntekijöitä huoltamaan ja uusimaan laitteistoja. Ja se olisi luonut taudin leviämiselle otolliset olosuhteet.”

Pandemia on värittänyt poolin piirissä lähes koko kevään ja varmasti värittää myös syksyn tekemisiä, ja on lykännyt monta suunniteltua hanketta.

 

Nyt pitää ottaa nopeata oppia kevään kokemuksista ja miettiä, miten varautumista tulisi parantaa pandemian mahdollisten myöhempien aaltojen – ja muiden vastaavien poikkeustilanteiden – varalta.

”Pandemialla oli myös isoja taloudellisia vaikutuksia öljyalaan, sillä vaikka tavaraliikenne jatkui lähes ennallaan, se katkaisi lentoliikenteen käytännössä kokonaan ja myös muu henkilöliikenne väheni rajusti. Alan toimijoiden taloutta heikensi samanaikaisesti vielä se, että öljyntuottajamaiden kilpailu markkinaosuuksista romahdutti keväällä raakaöljyn hintatason”, Kinnunen sanoo.

”Samanaikaisia markkinoita sekoittavia tekijöitä oli useampia. Todennäköisesti jokin muukin iso kansainvälinen häiriö johtaisi vastaavaan tilanteeseen. Nyt lomien päätyttyä näitä asioita on syytä käydä läpi niin yrityksissä kuin pooleissakin.”

 

 

 

 

Jaa artikkeli