Koko arvoketjun Öljypooli

17.8.2020

Öljypooli kehittää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa raakaöljyn ja valmiiden tuotteiden maahantuonnista aina loppukäyttäjälle saakka.

Lue myös öljypoolin lyhyen ja pitemmän tähtäyksen haasteista ja muutosajureista täältä.

Öljypoolin toimintaan osallistuvat yritykset edustavat maahantuontia, öljynjalostusta, terminaaleja, logistiikkaa ja jakelua. Pooliin kuuluu myös Maakaasujaosto, joka toimii itsenäisesti lähes omana poolinaan. Kaasun maahantuonnista, siirrosta, jakelusta ja markkinoinnista huolehtivien toimijoiden lisäksi jaostoon kuuluu myös huoltovarmuuskriittisiä loppukäyttäjiä, kuten suuria teollisuuslaitoksia ja isojen kaupunkien energialaitoksia.

Poolin sihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen kertoo, että poolin ytimessä ovat huoltovarmuudelle keskeisten suurimpien yritysten edustajat, mutta tarvittaessa selvitetään myös muiden toimijoiden varautumiseen liittyvät tarpeet.

”Pooli toimii yhtenä kokonaisuutena ja jäsenkunta edustaa laajasti eri toimintoja, sillä energia-alalla toiminnot linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Digitalisaation myötä ala myös linkittyy yhä enemmän ympäröivään maailmaan.”

Maalla, merellä ja ilmassa

Öljytuotteita käytetään ennen kaikkea liikennepolttoaineina ja väistyvässä määrin myös lämmityspolttoaineina. Liikenteessä niiden käyttäjistä suurin on maantieliikenne ja sen jälkeen lento- ja laivaliikenne. Liikenteen kulutusrakenne muuttuu kaiken aikaa: biokomponentteja sekoitetaan bensiiniin ja dieseliin ja laivaliikenne on siirtymässä öljystä nesteytetyn maakaasun käyttöön.

”Kevyellä polttoöljyllä lämpiäviä sotien jälkeen rakennettuja omakotitaloja on vielä jäljellä satoja tuhansia. Kulutusmäärien kannalta niillä ei ole valtavaa merkitystä, mutta toki asukkaiden itsensä kannalta on.”

22,7%
Öljytuotteiden osuus koko energiankulutuksesta Suomessa
vuonna 2019.

Puupolttoaineet 27,7%, Öljy 22,7%,
Ydinenergia 18,4%, Hiili 6,6%,
Maakaasu 5,3%, Sähkön nettotuonti 5,3%, Turve 4,1%, Vesi 3,2%, Tuuli 1,6%, Muut 5%
Lähde: Tilastokeskus
 

Koska öljyä voi varastoida helposti, sitä käytetään varapolttoaineena bio- ja turvevoimaloissa. Maakaasu on puolestaan eteläsuomalaisen raskaan teollisuuden ja kaupunkien lämmityspolttoaine.

”Tärkeitä maakaasun käyttäjiä ovat isot kaupungit, kuten Helsinki, jonka Vuosaaren voimala käyttää maakaasua. Siinä suhteessa poikkeamme keskisestä Euroopasta, jossa kaasulla on paljon verkostoihin liitettyjä ja täytettävien säiliöiden varassa toimivia pienkäyttäjiä. Suomalaiset kotitalouksia palvelevat kaasuverkot ovat joko vanhojen kaupunkien kaupunkikaasulaitosten perua tai uudempia pienkäyttäjille tarkoitettuja verkkoja.”

Maakaasumarkkinat vapautuivat

Vuoden 2020 alussa vuosikymmeniä monopoliasemassa kaasua toimittaneen Gasumin myynti- ja siirtoliiketoiminnot eriytettiin kun Suomen ja Viron välinen Baltic connector -kaasuputki valmistui. Tankkilaivoilla kuljetettavan nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tulo markkinoille on sekin lisännyt paikallista kilpailua.

Kehityksen ansiosta Suomi ei enää ole yhden maakaasutoimittajan varassa, Kinnunen muistuttaa.

”Baltic connectorin kapasiteetilla on todellista merkitystä, sillä se vastaa suuruusluokaltaan esimerkiksi Suomen koko liikennepolttoaineiden kulutusta. Yhteys on huoltovarmuudelle todella merkittävä. Tulevaisuudessa sen toimitusvarmuus vain kasvaa, kun kun se liitetään yleiseuroopalaiseen kaasuverkostoon.”

Markkinoille tuli uusi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland sekä useita koti- ja ulkomaisia kaasun myyjiä. Kaasun hinta on jo laskenut, mutta Kinnusen mielestä on vielä mahdotonta sanoa, mikä osuus laskusta on polttoaineiden maailmanmarkkinoiden tämänhetkisen turbulenssin ja mikä käynnistyneen kilpailun ansiota.

Markkinoiden avautuminen on hyvä asia, sillä mitä useampia toimittajia on, sitä parempi on yleensä myös toimitusvarmuus – ja siten myös huoltovarmuus.

 

”Huoltovarmuuden kannalta markkinoiden avautuminen on hyvä asia, sillä mitä useampia toimittajia on, sitä parempi on yleensä myös toimitusvarmuus. Ja koska huoltovarmuus Suomessa rakentuu markkinaehtoisuuden varaan, markkinoiden vapauttamisen myötä tämänkin ala on saatu samaan koriin muiden kanssa”, Kinnunen sanoo.

”Öljypuolella meillä on jo pitkään ollut toimivat markkinat, jossa on isojen yhtiöiden rinnalla myös paljon pieniä toimijoita. Ne huolehtivat esimerkiksi myynnistä, varastoinnista sekä kuluttajajakelusta pienten kuntien lämpökeskuksiin ja yksityisasiakkaiden kiinteistöille.”

Mitä fossiilisten tilalle?

Lämmityksessä ja varavoimanlähteinä öljy ja muut fossiiliset polttoaineet korvautuvat lähivuosikymmeninä biopolttoaineilla. Liikenteessä bioetanoli ja uusiutuvista materiaaleista tuotettu diesel ovat jo vaihtoehtoja. Jatkossa akkuteknologian kehittyessä niiden rinnalle tulee entistä vahvemmin myös uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö. Biokaasun merkitys on tällä hetkellä vielä näitä vähäisempi.

”Fossiilisia polttonesteitä käytetään vielä pitkään liikenteessä, mutta niiden rinnalle tulee myös aivan uusia voimanlähteitä. Tähän kehitykseen emme juuri voi itse vaikuttaa suomalaisten markkinoiden pienuuden takia. Suurin osa liikenteessä käytetävästä teknologiasta ja kalustosta tuodaan joka tapauksessa ulkomailta ja se kehittyy kansainvälisten markkinoiden tahdissa.”

Hiilijalanjälkeä – ja siten myös huoltovarmuutta – voi myös pienentää säästämällä ja tehostamalla energian käyttöä.

”Säästäminen on epäseksikästä, eikä pääse median otsikoihin. Kuitenkin teollisten prosessien optimointi ja uuden puhtaamman teknologian kehittäminen on tehostanut olennaisella tavalla energiankäyttöämme. Oma tutkimus- ja kehittämistoiminta on siten valtavan tärkeää huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi."

Maakaasumarkkinat vapautuivat

 

 

Avauskuva: Helsingin Kruunuvuorenrannan museoitu öljysäiliö 468. 

 

 

 

 

Jaa artikkeli