Terveydenhuolto

Suomeen tarvitaan selkeä koordinaatiomekanismi säteilyonnettomuuksien jälkitoimien organisoimiseen, kirjoittaa Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Jätehuoltopooli sihteeri Taina Kallus. Lisäksi tarvitaan osaamista ja välineitä vähäaktiivisen onnettomuusjätteen käsittelyyn. Porvoon kaupunki näyttää esimerkkiä säteilyonnettomuuksien jälkihoitoon varautumisessa ja on kehittänyt yhdessä Jätehuoltopoolin kanssa käytännönläheistä ohjeistusta säteilyonnettomuuksien jälkihoitoon. 

Laajamittaisen merellisen öljyvahingon riski Itämerellä on suurempi kuin ehkä koskaan aiemmin. Venäjän varjolaivaston aiheuttamat kaapelirikot sekä alusonnettomuudet ovat herättäneet huolen laajasta öljy-, tai kemikaalionnettomuudesta Itämerellä. Niihin varautuminen vaatii osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kesken. Uudesta ympäristövahinkorahastosta voidaan kattaa onnettomuudesta mahdollisesti koituvia kustannuksia.

Jyväskylässä haetaan tieto-ja kyberturvallisia toimintatapoja sote-alan arkeen sekä keinoja parantaa vuorovaikutusta sote- ja IT-ammattilaisten kesken. Kolmivuotisen KyberSoTe-projektin vetovastuu on Jyväskylän ammattikorkeakoululla.

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.

Purkutöissä vaanii biologisia riskejä, joita torjumalla voidaan vahvistaa terveysturvallisuutta. Mitä kaikkea on hyvä purkutöiden suunnittelussa huomioida, ja miten riskejä voidaan välttää? Jätehuoltopoolin poolisihteeri Taina Kallus kokosi yhteen purkutöihin liittyviä varautumistarpeita.