Ryhtiä säteilyonnettomuuksien jälkihoitoon

Jätehuoltopoolin RAASTE-projektissa (radioaktiivista ainetta sisältävän jätteen käsittely ja kuljetusohje) luodaan ohje jätehuoltotoimijoille säteilyonnettomuustilanteen jälkihoitotoimiin. Vastaavaa ohjetta ei ole aiemmin ollut suomeksi saatavilla, eikä jätehuollon toimijoilla ole ollut selkeää, miten tilanteessa tulisi toimia.

Porvoossa taas on herätty siihen, että valmiutta säteilyonnettomuuksien jälkihoitoon on syytä kehittää. Kaupunki-infrajohtaja Kari Hällström kertoo, että kuntakaan ei aina tiedä mitkä ovat kunnan vastuut onnettomuustilanteessa ja miten onnettomuuteen voi varautua, kun sen laajuus, sijainti ja rajaukset riippuvat aina tilanteesta.

”Meillä on noin neljänkymmenen hengen valmiusryhmä, jolla on erikoisosaamista mm. konetöistä sekä erilaisista raivaustoimista. Heillä on käytössään traktoreita, tiehöyliä, auroja jne. Heillä on erityistaitoja omalla toimialallaan, mutta meidän pitäisi pystyä kouluttamaan heitä myös häiriötilanteiden varalta. Säteilyonnettomuuksiin liittyvät harjoitukset liittyvät lähes aina akuuttiin säteilyvaiheeseen, mutta myös tilanteen jälkihoitoa olisi syytä harjoitella.”

Säteilyonnettomuuksien hoitoon kaivataan koordinaatiota

Kansallisesti on todettu, että Suomesta puuttuu selkeä koordinaatiomekanismi säteilyonnettomuuksien varalta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on tilanteiden hoito osoitettu peräti kuudelle eri ministeriölle. Uusia työkaluja säteilyonnettomuuksien sekä muiden jätehuollon häiriötilanteiden hoitoon toivotaan lainsäädännöstä, jonka valmistelu on alkanut Ympäristöministeriön toimesta.  

Säteilyonnettomuuksiin varautumista haastaa se, että onnettomuuksien juurisyyt voivat olla hyvin moninaisia. Todennäköisimmin säteilyonnettomuus tapahtuu esimerkiksi ydinvoimalan huoltotöiden yhteydessä ja rajoittuu maantieteellisesti hyvin pienelle alueelle.

Suomen lähialueilla sijaitsevat Ruotsin ja Venäjän ydinvoimalaitokset, joten niiden onnettomuustilanteissa säteilyä voi tulla Suomeen myös ulkomailta. Tulevaisuudessa häämöttävät Suomeen suunniteltavat pienydinvoimalat. Nämä saattavat sijaita paikoissa, joissa ei aiemmin ole jouduttu varautumaan säteilyonnettomuuden mahdollisuuteen.

Osaamista ja välineitä säteilytilanteiden jälkihoitoon

Radioaktiivista ainetta sisältävään jätteeseen liittyy ennakkokäsityksiä sekä asenteita, jotka voivat haitata pelastustöiden käynnistymistä. Yhtenä RAASTE‑projektin tavoitteena on tarkastella jätehuollon näkökulmasta töiden suorittamisessa huomioon otettavia turvallisuusnäkökulmia.

Oikein käsiteltyinä ja suojavarusteita käytettäessä jätehuollon käsiteltäväksi suunnitellut vähäaktiiviset onnettomuusjätteet eivät ole vaarallisia terveydelle, vaan tavanomaisia jätteitä, joita käsitellään samoin menetelmin kuin normaalioloissa. Tämä mahdollistaa lainsäädännön ja ympäristölupien mukaisen toiminnan, vaikka nykyisin yhtenä haasteena ovat säädöspuutteet onnettomuustilanteiden osalta sekä luvitetun kapasiteetin niukkuus Suomessa.

Onnettomuustilanteissa jätteen käsittelyssä keskeistä on tilannepaikan rajaaminen asiantuntijoiden ja mittaajien toimesta, jolloin voidaan varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja mitoittaa toimet tarkoituksenmukaisesti. Tärkeässä roolissa on säteilyn voimakkuuden mittaaminen, jossa pullonkaulana on mittauskapasiteetin vähäisyys maassamme. Tilanteen hoito voi kestää sen laajuudesta riippuen viikoista vuosiin, ja tärkeintä on varmistaa, ettei toimenpiteiden yhteydessä synny lisävahinkoja.

Käytännönläheistä ohjeistusta

RAASTE-projektin yhteydessä tuotettava ohje toimii jatkossa sähköisenä työkirjana jätehuollon toimijoille. Työkirjaan voi tehdä myös omia merkintöjä ja lisäyksiä vaikkapa työterveyshuollon rooliin, suojaimiin tai kenttätoimiin liittyen. Ohjeen tuottaa Jätehuoltopoolin kanssa yhteistyössä Platom Oy.

Porvoon kaupungilla ollaan ottamassa käyttöön toimintakortteja, jotka auttavat lisävahinkojen ehkäisyssä sekä tiedon kokoamisessa harjoitusten, koulutusten ja käytännön työn tueksi.

Porvoon ympäristöterveyshuollon päällikkö Tiina Tiainen summaa varautumisen merkitystä: ”Laajoissa onnettomuustilanteissa kuten säteilyonnettomuuksissa on aivan keskeistä, että kansalaiset voivat luottaa vastuullisten toimijoiden kykyyn hoitaa tilanne tarkoituksenmukaisesti.”

Jotta tämä olisi mahdollista on johtovastuut, prosessit, ohjeet, kalusto ja sopimukset onnettomuustilanteessa oltava määriteltynä ja harjoiteltuna jo ennen kuin mitään sattuu.

Teksti: Taina Kallus
Kirjoittaja toimii Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Jätehuoltopoolin poolisihteerinä. Kirjoitusta varten on haastateltu Porvoon kaupunki-infrajohtaja Kari Hällströmiä ja Porvoon ympäristöterveyshuollon päällikkö Tiina Tiaista.