Öljyonnettomuuksien torjunta Itämerellä edellyttää osaamista ja yhteistyötä
Laajamittaisen merellisen öljyvahingon riski Itämerellä on suurempi kuin ehkä koskaan aiemmin. Venäjän varjolaivaston aiheuttamat kaapelirikot sekä alusonnettomuudet ovat herättäneet huolen laajasta öljy-, tai kemikaalionnettomuudesta Itämerellä. Niihin varautuminen vaatii osaamista ja yhteistyötä eri tahojen kesken. Uudesta ympäristövastuurahastosta voidaan kattaa onnettomuudesta mahdollisesti koituvia kustannuksia.
Varjolaivasto koostuu ulkomaalaisista aluksista, jotka liikkuvat Itämerellä väärennetyillä vakuutuspapereilla, tai joiden omistussuhteet on hämärretty viranomaisten sumuttamiseksi. Osassa aluksista on todettu turvallisuuspuutteita sekä puutteita Itämeren alueella vaadittavista teknisistä ratkaisuista. Itämeri on ainutlaatuinen sekä herkkä ympäristö, jonka suojelu sekä säilyminen on suomalaisille tärkeää. Ympäristövahinkojen lisäksi onnettomuus voisi vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin rajusti, sillä 93 % Suomen viennistä sekä tuonnista kulkee meriteitse.
Torjuntajärjestelmä kaipaa uudelleenarviointia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa on varauduttu suureen alusöljyvahinkoon ja luotu toimintaohjeet öljyntorjuntaoperaation koordinointiin. Hankkeessa on tuotettu öljyntorjuntamanuaali, toimintaohjekortteja ja torjuntatehtävää tukevaa paikkatietoaineistoa pelastusviranomaisten tueksi vakavan alusöljyvahingon varalle.
”Pelastustoimi vastaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta rannikolla, sisävesillä ja rantaviivalla. Vastuukenttä on laaja ja toimintaympäristönä erittäin haastava; pitkät etäisyydet, rannikon rikkonaisuus, useat öljylle herkät kohteet sekä öljyyntymiselle altis pitkä ja toisinaan vaikeasti saavutettava rantaviiva haastavat sekä käytännön torjuntatyön että siihen liittyvän huolto- ja jätelogistiikan hallinnan.” kertoo tutkimuspäällikkö Justiina Halonen Xamkista.
Alusperäinen päästö voi olla sekä vuotomääränsä, vaikutusalueensa että vaaraominaisuuksien vuoksi vaativa tehtävä. Seurausvaikutukset voivat ulottua niin liikennevirtoihin, satamien toimintaedellytyksiin, rannikon elinkeinotoimintaan kalastuksesta majoitustoimintaan kuin virkistyskäyttöönkin. Lisäksi vahingosta voi olla pysyviäkin pitkäaikaisia haittavaikutuksia ympäristölle sekä pidempiaikainen mainehaitta – öljyyntynyt vesistö ja rannat säilyvät ihmisten muistissa pitkään, vaikka alueet olisikin jo puhdistettu.
”Laajamittaisen öljyvahingon torjuminen olisi todennäköisesti massiivinen myös kustannuksiltaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että kustannus saattaisi olla jopa lähellä kahta miljardia euroa. Kustannukset peritään jälkikäteen vahingon aiheuttajalta, ja myös yksityiset henkilöt ja yritykset voivat hakea korvauksia esimerkiksi kärsimistään omaisuusvahingoista tai ansionmenetyksistä,” tutkimuspäällikkö Halonen summaa.
Varautumisen kannalta tilanne juuri nyt on erittäin hankala: samalla kun öljyvahingon riski on kohonnut huomattaviin lukemiin, viranomaisten mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää valmiuttaan on alhaisemmat kuin koskaan.
”Hyvinvointialueiden taloustilanteen vuoksi harjoitustoimintaa on jouduttu supistamaan, eikä kalustoa ole voitu päivittää esimerkiksi keräyskyvyn varmistamiseksi markkinoille tulleiden uusien polttoaineiden ja muiden tuotteiden vuotojen varalle,” toteaa Halonen.
Alan suurimpana haasteena voidaan nähdä, paitsi geopoliittisista syistä kohonnut vahinkoriskin kasvu, myös vahingonriskiä aiheuttavien tuotteiden monipuolistuminen. Vihreän siirtymän myötä esimerkiksi vaihtoehtoiset polttoaineet yleistyvät meriliikenteessä. Osa näistä polttoaineista poikkeaa huomattavasti perinteisistä kivennäisöljypohjaisista polttoaineista niin vuotokäyttäytymiseltään kuin vaaraominaisuuksiltaankin. Tämä edellyttää koko torjuntajärjestelmän uudelleenarviointia.
Ympäristövahinkorahasto korvaa kuluja
Vuoden 2025 alussa aloitti toimintansa Ympäristövahinkorahasto. Se on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan maksaa korvauksia ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta.
”Aina korvauksia ei saada perittyä vahingon aiheuttajalta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä,” kertoo erityisasiantuntija Kati Leskinen ympäristöministeriöstä.
Rahastosta myönnetään myös harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen järjestämisestä vastaaville tahoille ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin. Korvauksia vahingonkärsijöille sekä torjunta- ja ennallistamiskustannuksia viranomaisille maksetaan silloin, jos vastuutaho on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa ja kun korvausta ei saada vastuutahon vakuudesta, vakuutuksesta tai muusta laissa säädetystä korvausjärjestelmästä.
Varat Ympäristövahinkorahastoon kerätään ympäristövahinkomaksulla. Se on veroluonteinen maksu, joka kerätään toimijoilta, joiden toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käytännössä velvollisuus maksaa ympäristövahinkomaksua koskee suurinta osaa ympäristönsuojelulain perusteella lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisia toimintoja.
”Eli kaikki yritykset, joilla on ympäristölupa tai jotka kuuluvat ilmoitus- tai rekisteröintivelvollisiksi ovat maksuvelvollisia. Toiminnanharjoittajat maksavat ympäristövahinkomaksuna joko kertamaksun tai vuosimaksua, riippuen siitä, mihin maksuluokkaan heidän toimintansa sijoittuu,” Kati Leskinen selventää.
Ympäristövahinkojen torjunta on yhteispeliä
Laajan öljy- tai kemikaalivahingon torjunta edellyttää yhteistyötä eri viranomaisten ja yritysten välillä. Suojavarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa on tärkeää yhteistyö hyvinvointialueiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja kemianteollisuuden yritysten kesken. Lisäksi yhteistyön tiivistäminen jätehuoltoyritysten sekä merikuljetuksiin ja vesirakentamiseen erikoistuneiden toimijoiden kanssa on suotavaa. Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Jätehuoltopooli pyrkii tunnistamaan ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä ja toimijoita sekä edistää varautumiseen liittyvää yhteistyötä.
Uudesta teknologiasta voidaan saada apua vahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi autonomiset vuodon havainnointi-, monitorointi- ja keräysjärjestelmät voivat merkittävästi parantaa vaarallisten aineiden torjuntaa. Öljynkeräysjärjestelmien parantaminen auttaa torjuntaviranomaisia työssään ja varmistaa, että laitteet soveltuvat nykyisiin öljytuotteisiin ja kemikaaleihin.
Suunnittelun lisäksi hyvin toimiva yhteistyö mahdollistaa tehokkaan toiminnan kaikkien toimijoiden kesken ja auttaa varmistamaan, että jokainen tietää roolinsa ja voi auttaa toisia. Näin torjuntavastuun siirto toimijalta toiselle sujuu mutkattomasti ja ympäristön suojelu onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Teksti: Taina Kallus
Kirjoittaja on Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Jätehuoltopoolin poolisihteeri.
Lue lisää:
SÖKÖSuomenlahti-manuaali on ladattavissa osoitteessa www.xamk.fi/soko
Valtiontalouden tarkastusvirasto 2014. Suomenlahden alusöljyvahinkojen hallinta ja vastuut. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 2/2014. https://www.vtv.fi/julkaisut/suomenlahden-alusoljyvahinkojen-hallinta-ja-vastuut/
IOPC Funds s.a. Compensation and Claims Management. https://iopcfunds.org/compensation/#
Halonen, J. 2024. Future Challenges in Spill Response Preparedness: How the Green Transition Is Changing Marine Pollution Risks. In: Xamk Beyond. Futures. Kujanpää, I.; Suojärvi, E.-M. & Weaver, C. (eds.) Xamk Tutkii 30. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. 50–67. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/838683/URNISBN9789523445758.pdf?sequence=2&isAllowed=y#page=51
YLE / Romsi, V. 2025. Suomi joutuu katsomaan vierestä, kun Venäjän varjolaivaston alukset lipuvat Itämerellä väärennettyjen papereiden turvin. https://yle.fi/a/74-20155913
