Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

15.4.2024
sektorit-tutuiksiterveydenhuolto

“Jotkut voivat pitää stressaavana, että koko ajan sattuu ja tapahtuu. Minusta monipuolinen työni on pikemminkin rikkaus. Työni on monisektoraalista. Olen vuosien varrella tutustunut eri hallinnonalojen ihmisiin. Yhdessä on hoidettu kriisejä ja harjoiteltu monipuolista yhteistyötä. Ihmisten tapaaminen ja hyvä yhteistyö motivoivat jaksamaan.”

Mitä terveydenhuoltosektori tekee?

“Terveydenhuoltosektorin päätehtävä on yhdistää sektorin poolit eli terveydenhuolto, vesihuolto ja jätehuolto sekä viranomaiset ja kolmas sektori varautumaan yhtenä kokonaisuutena. Arvioimme sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen tilannekuvaa ja tarvittavia toimia. Laadimme myös strategian siitä, miten valmiusastetta tarvittaessa säädellään.

Sektori on foorumi, jossa eri tahot – ministeriötä ja terveydenhuoltoalan viranomaisia Fimeaa, Valviraa, THL:ää ja Säteilyturvakeskusta myöten – yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa luovat laajan yhteiskunnallisen näkemyksen terveydenhuollon varautumisen tilanteesta. Etenkin häiriötilanteissa hyvät yhteydet ja yhteistyö myös muihin huoltovarmuudelle kriittisiin sektoreihin on tärkeää.”

Minkälaisia haasteita sektorilla on tällä hetkellä?

“Etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut turvallisuuskuvaa ja varautumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalit ja lääkkeet tulevat pitkälti ulkomailta ja meidän on varmistettava, että kriittisiä materiaaleja on saatavilla riittävästi myös silloin, kun kansainvälinen tilanne hankaloituu ja logistiset reitit eivät toimi.

Myös sotilaallisen voimankäytön uhat ovat korostuneet ja uhkien realisoitumiseen on oltava varautuneita. Nato-jäsenyys tuo myös oman elementtinsä rajat ylittävään valmiuteen ja varautumiseen.”

Miten uusiin haasteisiin varaudutaan?

“Kansallisen varautumisen lisäksi meillä on Euroopan unionin yhteisiä rescEU-valmiusvarastoja Euroopassa tapahtuvien kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinmateriaalien aiheuttamien onnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalta. EU:n pelastuspalvelumekanismi tuo osaltaan turvaa ja kykyä reagoida niin sodan, terrori-iskujen kuin vaikka onnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. Lääkkeiden, rokotusten ja lääkinnällisten laitteiden ja materiaalien saatavuuteen liittyy välillä normaalioloissa, mutta etenkin häiriötilanteissa, globaaleja haasteita.

Satsaamme myös kriittisten lääkkeiden ja lääkinnällisten materiaalien valmistuskapasiteetin parantamiseen EU:ssa. Eurooppalainen tuotanto pienentäisi kansainvälisten uhkien Suomen huoltovarmuuteen kohdistuvaa riskiä. Suomella olisi annettavaa lääkkeiden ja rokotteiden kehityshankkeisiin, joissa käytetään uusia innovaatioita ja valmistustekniikoita. Suuren mittakaavan lääke- tai rokotetuotantoa pienen maan on kuitenkin vaikea ylläpitää.

Globaali lääkkeiden saatavuus on ajankohtainen haaste. Sitä seuraamme tarkasti ja teemme ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Työnjako kansainvälisten toimijoiden kesken on myös pohdittava asia. Myös Suomen velvoitevarastointilainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan paremmin nykyisiä uhkakuvia.

Lääkevalmistajille on myös tulossa uudenlaisia EU-säännöksiin liittyviä velvoitteita ilmoittaa ajoissa saatavuushäiriöistä.”

Onko sote-uudistus muuttanut terveydenhuollon varautumista?

“Yleisesti ottaen varautumista kannattaa kehittää riittävän suurilla alueilla, on kyse sitten lääkkeistä, hoitajista tai lääkäreistä. Näin resurssit riittävät paremmin ja häiriötilanteiden hoitaminen on tehokkaampaa.

Sote-palvelujärjestelmän ja hyvinvointialueiden osalta päävastuu niiden toiminnasta ja varautumisesta on niillä itsellään. Samalla myös yksityisen ja julkisen terveydenhuollon sektorien yhteistoimintaan ollaan rakentamassa uutta lainsäädäntöä ja yhteistoimintaa, joka lisää eri toimijoiden vastuuta ja parantaa osaltaan varautumista. Kriiseissä ja häiriötilanteissa apua annetaan sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

Varautumista parannetaan uuden kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä käsittelevän CER-direktiivin avulla. Se asettaa minimitason muun muassa elinkeinoelämän varautumiselle. Direktiivin ohjaamana tulemme nimeämään kriittisiä toimijoita ja kertomaan uudenlaisesta varautumisvelvoitteesta. Laki on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi tämän kevään aikana, mutta monia asioita on vielä avoinna.

Vaikka puhumme paljon haasteista, olen silti toiveikas suomalaisen yhteiskunnan varautumisen ja resilienssin suhteen. Haasteet kasvavat tulevaisuudessa, mutta uskon meidän olevan aiempaa paremmin varautuneita. Hyvin varautumalla selviämme isommistakin haasteita.

Esimerkiksi valmiusharjoituksia on lisätty ja niitä järjestetään useilla hallinnon tasoilla ja monenlaisiin uhkiin liittyen. Vuoden 2024 alkupuolella harjoittelimme esimerkiksi kemiallisen onnettomuuden hoitamista. Vastaavia sote-tietojärjestelmiin tai sähkönsaannin häiriöihin kohdistuvien uhkien torjuntaa harjoitellaan koko ajan.”

Mitä tulevaisuuden kriisit saavat miettimään?

“Voimme olla varmoja, että esimerkiksi uusia, koronan jälkeisiä pandemioita tulee jossain vaiheessa, mutta niiden ennakointi on vaikeaa. Pandemioiden riskit kuitenkin kasvavat muun muassa luontokadon etenemisen, väestönkasvun ja tehoeläintuotannon seurauksena. Lintuinfluenssien kaltaiset riskit kasvavat. Lepakoistakin löytyy aina uusia viruksia. Uhat ovat tiedossa, mutta pandemian ajankohtaa tai aiheuttajaa ei tiedetä.

Ilmastonmuutos lisää erilaisten onnettomuuksien riskiä. Helleaallot ja sään ääri-ilmiöt ovat itsessään uhkia, mutta ilmastonmuutos edistää esimerkiksi malarian, denguekuumeen ja punkkitautien leviämistä. Tämäntyyppiset taudit tulevat lisääntymään lähivuosikymmeninä ja siihen on varauduttava.

Terveydenhuoltopoolin lisäksi terveydenhuoltosektorissa on myös Jätehuoltopooli ja Vesihuoltopooli. Olen sen verran tuore sektorin puheenjohtaja, etten ole ehtinyt vielä syvällisemmin perehtyä näiden poolien haasteisiin. Myös näiden poolien varautumiseen panostetaan muun muassa harjoitusten avulla, pohtimalla hyviä käytäntöjä häiriöiden hoitamisessa ja miettimällä, miten esimerkiksi suuri määrä ihmisiä tavoitetaan viestinnän keinoin nopeasti.

Etenkin vesihuoltopuolella on rasitteena on myös ikääntyvä infrastruktuuri, joten tahallisten vahingontekojen lisäksi on varauduttava myös tahattomasti syntyneisiin vedenlaatuongelmiin. Tässä nopean tiedonjakamisen tarve on erityisen tärkeää.”

Taneli Puumalainen

Terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja vuoden 2024 alusta lähtien.

Työ: Turvallisuus ja terveys -osaston osastopäällikkö sosiaali- ja terveysministeriössä. Lastenlääkäri ja infektiolääkäri, jolla on mittava ja monipuolinen kansainvälinen kokemus muun muassa erilaisten terveydenhuollon häiriöiden ja pandemioiden hoitamisessa.

Vapaalla: Urheilen paljon, käyn salilla ja pelaan pallopelejä. Kesäisin hoidamme puutarhapalstaa ja veneilemme lähisaarilla. Minulla on maailman kaunein työmatka, sillä asumme Suomenlinnassa.

Mitä sektorit tekevät?

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuutta sekä jatkuvuudenhallintaa toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa. Sektorit sovittavat yhteen ja seuraavat poolien toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sektorit arvioivat ja analysoivat oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia sekä edistävät alan toimijoiden välistä yhteistyötä yhdessä poolien kanssa.

Teksti: Leena Filpus / Kuva: Meeri Utti

Tutustu myös muiden sektoreiden puheenjohtajiin:

Elintarvikehuoltosektorin pj Minna-Mari Kaila

Finanssialan sektorin pj Tuomas Välimäki

Teollisuussektorin pj Petri Peltonen

Energiahuoltosektorin pj Riku Huttunen

Logistiikkasektorin pj Kirsi Karlamaa

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Heli Tammivuori istuu toimistossa ikkunan vieressä ja katsoo ikkunasta ulos.

Toimiva verkosto-organisaatio tekee huoltovarmuudesta iskunkestävän

”Huoltovarmuusorganisaation avulla kehitetään yritysten huoltovarmuuden suorituskykyä. Uudella strategiakaudella vahvistamme verkoston rakenteita, luomme yhteistyölle tarkempia toimintamalleja ja määrittelemme toimijoiden tehtäviä sekä rooleja. Näin siirrymme yhteistyössä varautumisesta kohti valmiutta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori.
HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen seisoo ikkunan edessä selin kameraan

HVK:n uusi strategia vastaa turvallisuustilanteen muutokseen

”Tosiasia on, että toimintaympäristössämme on tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos. Huoltovarmuuskeskuksen strategian ja sen painopisteiden on vastattava nykyistä turvallisuustilannetta. Meidän tehtävämme on varmistaa yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta kriittiset toiminnot, ja uusi strategiamme on vastaus tähän.” Näin sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.