Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

”Radalla tilanne päällä!”

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.

4.4.2024
harjoituksethuoltovarmuusjatehuoltokemianteollisuusterveydenhuoltovarautuminen

Yhdistelmä24-harjoitus pisti kolmen eri toimialan osaajat totiseen testiin – miten yhteistyö rullasi kovassa paikassa? Yhdistelmä24-harjoitus oli Huoltovarmuuskeskuksen Alue 2030-ohjelman rahoittama, ja siihen osallistui noin 50 organisaatiota tai yritystä ympäri Suomea. Ympäristöpäällikkö Satu Kuutti Pirkanmaan jätehuollosta oli yksi harjoitukseen osallistuneista jätealan ammattilaisista.

”Meiltä osallistui kolmen hengen tiimi harjoituksen kakkospäivään”, kertoo Kuutti. Hän pitää valmiusharjoitusta silmiä avaavana ja antoisana kokemuksena. ”Harjoituksessa oppi, että tällaisen onnettomuuden sattuessa on paljon asioita, joiden osalta eri viranomaisten ja tahojen täytyy tehdä toimivaa yhteistyötä.” 

Kuvitteellinen onnettomuustilanne sijoittui rata-alueelle, jolloin muun muassa isoja määriä vaarallisia kemikaaleja piti sijoittaa turvallisesti jonnekin.

”Yhtenä haasteena harjoituksessa oli löytää sijoituspaikat onnettomuuden jätteille. Ympäristöluvituksessa ei välttämättä ole varauduttu noin koviin volyymeihin haitallista ainetta”, kuvailee Kuutti.

Motivaatio ja rima korkealla

Harjoituksen kokonaiskoordinaatioon osallistui Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Ossi Heino. Hän kehuu osallistujien motivaatiota erittäin hyväksi: ”Kahden tiukan päivän aikana osallistujat kyllä antoivat kaikkensa”.

Kun kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat harjoittelivat yhdessä kriisitoimintaa, ei hikikarpaloilta vältytty.

Heinon mukaan harjoituksessa tuli vastaan tilanteita, joissa yhden toimialan tekemällä päätöksellä saattoi olla seurauksia toisen toimintaedellytyksiin.

“Tällaisten kytkentöjen tunnistaminen edellyttää kykyä katsoa yli oman, välittömän tehtävänkuvan. Se on helpommin sanottu kuin tehty”, Heino toteaa. 

Satakunnassa järjestettyyn Yhdistelmä24-harjoitukseen osallistuttiin etänä ja läsnä.

Vaativa palapeli

Terveydenhuollon osalta harjoiteltiin varsinkin tiedonkulkua ja yhteistyötä sote-valmiuskeskusten kesken. Sote-valmiuskeskusten ja yliopistollisten sairaaloiden lisäksi harjoitukseen osallistui myös Satasairaala, jonka alueella fiktiivinen onnettomuus tapahtui.

”Yksi tärkeä tarkastelukohde oli suuren onnettomuuden potilaiden hoidon järjestely eri terveydenhuollon yksiköiden yhteistyönä”, kuvailee Heino.

Terveydenhuoltopoolin valmiuspäällikkö Henry Suhonen Hyvinvointiala HALI ry:stä kertoo, että harjoituksessa oli mukana kuusi hyvinvointialuetta, jotka kaikki harjoittelivat omissa tiloissaan.

”Näin laajan harjoituksen järjestäminen oli suhteellisen työlästä, mutta harjoitus onnistui hyvin”, Suhonen arvioi.

Suhosen mukaan tärkeimmät harjoituksesta saadut opit koskevat sote-valmiuskeskusten välistä yhteystyötä. ”Tämän suhteen tehdään jatkotoimia myös poolissa. Lisäksi on totta kai tärkeää, millaisia oppeja kukin harjoitteluun osallistunut organisaatio sai omaan toimintaansa liittyen”, linjaa Suhonen.

Diversiteetti toi lisäpotkua

Kemian toimialan harjoituksessa tapetille nousivat muun muassa  toimintaohjeiden ja -mallien tarkoituksenmukaisuus. Heinon mukaan harjoitus antoi tilaisuuden testata käytännössä kemian toimialan varautumis- ja pelastussuunnitelmat.

Kemian poolin valmiuspäällikkö Susan Jäsperi Kemianteollisuus ry:stä kertoo, että kemian poolin harjoituksessa oli osallistujia yrityksistä hyvinkin erilaisista tehtävistä, mikä rikastutti tilaisuuden keskusteluja erinomaisesti.

”Harjoitukseen osallistuneen yrityksen esitys aidoista tilanteista oli varmasti osallistujillekin tilaisuuden parasta antia”, Jäsperi toteaa. Harjoituspäivä oli Jäsperin mielestä onnistunut kokonaisuus.

”Yritykset harjoittelevat omilla toimipaikoillaan, mutta selkeästi myös tämänkaltaisille yhteisille harjoituksille on tarvetta ja tilausta.”

Löytyykö improvisointikykyä?

Jätehuollon harjoituksessa alan toimijat keskittyivät kemikaalionnettomuuden jälkihoidon järjestämiseen. Tehtävä todella haastoi alan yritysten kykyä järjestää vaarallisten tai haitallisten aineiden jätehuolto ympäristö- ja terveysturvallisesti, arvioi Ossi Heino.

”Valmiita toimintamalleja ei niinkään ollut olemassa, vaan ne piti luoda. Tässä mielessä harjoitus oli varmasti hedelmällinen.”  

Jätehuoltopoolin valmiuspäällikkö Taina Kallus Suomen Kiertovoima KIVO ry:stä sanoo, että kokemus oli hieno.

”Koko harjoituksen tärkein oppi oli ehdottomasti huomata, että vaikka oman toiminnan tuntisi kuin taskunsa, voi riskin aiheuttaja vaatia nopean reagoinnin tarpeen lisäksi uusien asioiden omaksumista”, hän pohtii.

Yhteistyön voima harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa oli merkittävä, arvioi Kallus. ”Ilman uskomattoman asiantuntevia kumppaneita ja sitoutuneita toteuttajia ei realistista, onnistunutta harjoitusta pysty toteuttamaan.”

Teksti: Helka Herlevi / Pääkuva: Colourbox, kuva harjoituksesta: Taina Kallus

Lue lisää: Kymmenet harjoittelivat kemikaalionnettomuuteen varautumista

Tutustu harjoitustoimintaan HVK:ssa ja HVO:ssa

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kim Mattssonin resepti Suomen kriisinkestävyyteen

Kenraalimajuri (evp.) Kim Mattssonin selvitys julkisen ja yksityisen sektorin huoltovarmuusyhteistyöstä korostaa yhteisen tilannekuvan merkitystä. “Työssäni Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuuspoliittisena neuvonantajana törmäsin jatkuvasti tarpeeseen saada parempaa yhteistä tilannekuvaa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella”, Mattsson kertoo.
Erilaisia vihanneksia ja salaatteja metalliastioissa.

Ruokapalvelut mukaan huoltovarmuustyöhön

Huoltovarmuuskeskuksen koordinoimaan Huoltovarmuusorganisaatioon perustettiin tämän vuoden alussa uusi yhteistyöverkosto, Ruokapalvelupooli. Sen tehtävänä on edistää food service -toimialan huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa.

Paikallisiin 5G-verkkoihin panostaminen parantaa yrityksen toimintavarmuutta ja kilpailukykyä – Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon

Kehitystä jarruttavat rahapula sekä johdon tuen puute. Investoinneille on huutava tarve.