Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Turvallisuuden tunnetta voi vahvistaa omalla varautumisella

Tiedätkö, miten varautua? Kotitalouksien varautuminen voi alkaa pienin askelin ja suosittu 72 tuntia – varautumiskoulutus valmentaa oikeanlaiseen varautumiseen.

6.2.2024
huoltovarmuuskotivarakoulutusturvallisuusvarautuminen

“Kotitaloudet ja yritykset ovat havahtuneet siihen, että erilaisiin kriiseihin voi ja kannattaa varautua. Itsekin on kannettava vastuuta, eikä vain itsestä, vaan parhaimmillaan myös muista”, Kristiina Mattila-Nousiainen sanoo.

Hän pitää vuosittain kymmeniä 72 tuntia -varautumiskoulutuksia niin yrityksissä, harrastuspiireissä, taloyhtiöiden kokouksissa kuin esimerkiksi eri alojen kuten pelastusalan ammattilaisille. Lisäksi hän kouluttaa uusia 72 tuntia -varautumiskouluttajia.

“Perusvarautuminen ei ole muuttunut mitenkään. Jokaisella olisi hyvä olla kotonaan kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja vettä sekä radio, josta voi kuunnella viranomaisten tiedotteita”, Mattila-Nousiainen sanoo.

72 tuntia -kouluttaja Kristiina Mattila-Nousiainen

Varautumiskoulutusten pohjana on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin ja Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämä 72 tuntia varautumissuositus, jota kehitetään jatkuvasti.

“Kyberturvallisuus ja -uhat kiinnostavat kurssilaisia todella paljon. Halutaan vinkkejä fiksuun toimintaan verkossa ja erityisesti vanhemmat ihmiset kantavat huolta, miten pitää pankkitilitietonsa salassa. Myös lähdekritiikki on noussut tärkeään rooliin. Häiriötilanteessa onkin olennaista tietää, mistä saa luotettavaa tietoa, ja miten viranomaisilta saatava tieto eroaa vaikkapa valheellisesta informaatiosta.”

Ukrainan sodan myötä väestönsuojista on tullut kurssilaisten ehdoton suosikki.

“Ihmiset haluavat tietää, missä niitä on, mihin juuri minun tulee mennä ja milloin, ja mitä niihin pitää ottaa mukaan. Nehän otetaan käyttöön sotatilanteessa ja mukaan on otettava omat ruoat ja juomat. Joillekin tulee yllätyksenä, ettei väestönsuojassa ole valmiina syötävää ja juotavaa”, Mattila-Nousiainen sanoo.

Harva on varautunut riittävästi

Vaikka 72 tuntia -varautumissuositus on jo monelle tuttu, SPEKin tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisista ei usko pärjäävänsä kahta päivää pidempään ilman juoksevaa vettä ja yli 40 prosenttia ei selviäisi ilman sähköä.

“Ajatellaan ehkä, että vettä saa tarvittaessa kaupasta, mutta hyllyt tyhjenevät aika nopeasti, jos tulee jonkinlainen vedenjakeluhäiriö. Vesikanisterin ostaminen ennakkoon olisi aika yksinkertaista. Samoin taskulamppujen ja vara-akkujen hankkiminen”, sanoo varautumisen asiantuntija ja 72 tuntia – suositusta koordinoiva Essi Kulju Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:istä.

72 tuntia suositusta SPEK:ssä koordinoiva Essi Kulju

Yleensä ajatellaan, että kerrostaloasukkaiden varautuminen on omakotiasujia keskimäärin huonompaa. Omakotitalossa ei ole huoltoyhtiötä, jolle soittaa jos vesihanasta ei tule vettä tai patterit ovat kylminä.

“Toisaalta etenkin koronan jälkeen maaseudulle on muuttanut paljon uusia ihmisiä, joilla ei välttämättä ole samoja valmiuksia kuin siellä pitkään asuneilla. Maaseudulla matkat kaupoille voivat olla pitkät, joten kotitaloudet ovat luontevasti varautuneet hyvin. Tämän on huomannut koulutuksissa osallistujien kysymyksissä. Kurssilaiset pohtivat sitäkin, voisivatko viranomaistiedotteet mennä ohi, jos television sijaan katsotaan pikemminkin suoratoistopalveluita, eikä radiotakaan kuunnella kuten aiemmin”, Mattila-Nousiainen sanoo.

Kouluttajalle 72 tuntia -varautumiskoulutukset ovat palkitsevia.

“Useimmiten koulutukset kestävät tunnin verran, mutta monesti ihmiset haluavat jäädä juttelemaan ja kyselemään lisää. Tämä onkin koko homman suola, kun huomaa ihmisten havahtuvan miettimään, miten voisi itse varautua paremmin. Ja että varautuminen ei vaadi mahdottomia. Se luo turvallisuudentunnetta”, Mattila-Nousiainen sanoo.

Varautumispäivä 7.2. korostaa yhteispeliä varautumisessa

Varautumispäivä järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Päivän teemana on “Varautuminen on yhteispeliä”. Mukana on tällä kertaa myös Kuntaliitto.

Päivän tarkoituksena on nostaa yleisesti ihmisten varautumisen tasoa ja korostaa omatoimisen varautumisen merkitystä. On hyvä tiedostaa, että viranomaisilla, kunnilla  ja kansalaisilla on omat roolinsa.

“Kunnat ja viranomaiset huolehtivat peruspalveluista, mutta ennen kuin sähköt saadaan kuntoon tai vesihuolto pelaamaan, ihmisillä itsellään on vastuu arkensa sujumisesta. Sen vuoksi on hyvä olla muun muassa ne taskulamput ja radio käsillä ja ruokaa ja juomaa kolmeksi päiväksi”, Kulju sanoo.

Kuntia myös kannustetaan kertomaan omilla verkkosivuillaan, miten juuri omassa kunnassa varaudutaan. “Kunnat ovat erilaisia, joten käytännötkin vaihtelevat.”

Yritykset vahvistavat varautumista

Kotitalouksien varautuminen on tärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Se vaikuttaa myös yritysten toimintaan.

“Kun työntekijöiden varautuminen kotona on kunnossa, eikä heidän tarvitse esimerkiksi kantaa huolta läheistensä hyvinvoinnista, töitä pystyy tekemään tehokkaammin tai ylipäätään lähtemään kotoa työpaikalle”, Mattila-Nousiainen sanoo.

“Erityisesti huoltovarmuuskriittisten yritysten, mutta myös muiden kannattaa miettiä, miten työntekijät esimerkiksi pääsevät työpaikalla. Kuinka sähköautot ladataan sähkökatkon aikana tai miten toimitaan, jos julkinen liikenne ei toimi. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä”, Kulju jatkaa.

Elääkö ammattilainen niin kuin opettaa?

Mutta miten Mattila-Nousiainen ja Kulju ovat itse varautuneet? Elättekö niin kuin opetatte?

“Perheemme asuu vanhassa rintamamiestalossa, jossa on puilla lämpiävä pönttöuuni ja pihalla oma kaivo. Mies olisi halunnut purkaa pihalta huussin, mutta minä kielsin. Ruokaakin riittää ja palohälyttimet ovat kunnossa. Me pärjäisimme siis varmasti pidempäänkin kuin kolme vuorokautta. Ja vaikka saattaa kuulostaa makaaberilta, meillä on myös vanha hevonen, josta todellisessa hädässä saisi myös lihaa”, Mattila-Nousiainen sanoo.

Myös Kuljujen perheessä varautumisasiat ovat kunnossa.

“Suosittelen muillekin ostamaan esimerkiksi viiden litran vesikanistereita. Vesi säilyy niissä pitkään hyvänä, eivätkä ne maksa paljon. Meillä on aina varavettä mukana myös autossa. Lapsiperheessä sitä tarvitaan aina ja varastoja voi täydentää perille päästyä”, Kulju sanoo.

Molemmat nostavat esiin myös muiden auttamisen. “Aika ajoin, ihan normaaliaikanakin, voisi soittaa naapurin ovikelloa, ja kysyä mitä kuuluu. Koskaan ei voi tietää, milloin itse tarvitsee apua.”

Lue lisää aiheesta:

Varaudu Varautumispäivään

Käteisen rahan merkitys korostuu kriiseissä

Ikkunaviljelyllä vahvistamaan kotien varautumista

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Juha Hassila/SPEK (Essi Kulju ja pääkuva)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Pipetinkärkien pesulinjasto rakentaa uudenlaista huoltovarmuutta

Suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä luodulla pipetinkärkien pesulinjastolla parannetaan terveydenhuollon kriisinkestävyyttä. Toimintamallia voi hyödyntää laajasti.

Harjoitukset vahvistavat kriisinkestävyyttä

Kriiseihin kannattaa varautua omaehtoisella harjoittelulla, koska se vahvistaa valmiutta poikkeustilanteisiin.
Varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen

Näkökulma energiahuoltovarmuuteen ja resilienssiin kiristyneessä tehotilanteessa

Kylmät sääolosuhteet ja kiristynyt tehotilanne sähköjärjestelmässä ovat synnyttäneet vilkaista keskustelua energiasta ja energiahuoltovarmuudesta. HVK:n varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen korostaa tilannetietoisuuden ja varautumistyön tärkeyttä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.