Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kotitalouksien omavarainen ruokahuolto saa apuja jo ikkunalautaviljelystä

Itse kasvatetut vihannekset ja kasvikset sekä muut luonnon antimet ovat tärkeä osa kotitalouksien varautumista. Viljely on parhaimmillaan myös antoisa harrastus, jota voi harjoittaa pienimuotoisestikin.

26.7.2022
kotivaraomavaraisuusruokahuolto
Jo pienikin tila parvekkeella, terassilla tai ikkunalaudalla mahdollistaa viljelyn tai esimerkiksi idätyksen.

“Kaikki on kotiinpäin, vaikka vain kasvattaisi herneen- tai auringonkukanversoja ikkunalaudalla tai idättäisi siemeniä, jyviä tai papuja”, sanoo järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:stä.

Muutenkin ajan henki suosii viljelemään itse edes osan ruoastaan. Se on osa kotitalouksien varautumista ja myös viisasta, kun ruokakassin hinta kallistuu. Itse vaivalla kasvatettu ruoka tulee todennäköisesti varmemmin myös syödyksi. Se taas pienentää ruokahävikkiä.

Kotivaraa pitäisi olla jokaiselle perheenjäsenelle varattuna kolmeksi vuorokaudeksi. Tuoreet yrtit ja vihannekset sekä esimerkiksi pakastimeen säilötty ruoka täydentävät ruokahuoltoa.

Valokuvassa Helena Velin käsissään kulho kasviksia.
Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n järjestöpäällikkö. Kuva: Karoliina Velin.

Velin on nähnyt omassa työssään, miten ensin korona ja sitten Ukrainan sota ovat lisänneet suomalaisten innostusta ruokansa kasvattamiseen. Osa lähtee liikkeelle pienessä mittakaavassa, ikkunalautaviljelijöinä, jotkut innostuvat parvekeviljelystä tai hankkivat viljelypalstan.

“Ainakaan neuvojen puutteeseen ei kasvatusinnostus tai vaikka villiyrttien käyttö tyssää. Mekin järjestämme erilaisia hyötykasvikursseja eri teemoilla päiväkoti-ikäisistä yritysten tyky-päiviin. Ja netistä löytyy paljon ilmaisia ohjeita”, Velin vinkkaa.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry on kansainvälisesti linkittynyt ruoka-, maisema- ja yrityspalveluja tarjoava asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten aktiivinen, noin  25 000 jäsenen verkosto. Järjestö kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen asettamaan Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikuntaan, niin sanottuun KOVA-toimikuntaan.

Viljelystä ei kannata ottaa stressiä

Helena Velin painottaa, ettei viljelystä kannata missään nimessä ottaa stressiä. Eikä kaikkien tarvitse hurahtaa viljelyyn isosti. Kaupunkioloissa viljeleminen voi olla myös käytännössä hankalaa, sillä kaikilla ei ole parveketta tai mahdollisuutta viljelypalstaan.

Jos omassa taloyhtiössä herää innostus hyötykasvien viljelemiseen, ja pihalta löytyy tilaa ja edes jokunen innostunut, yhteisesti hoidetut viljelylaatikot voivat olla ratkaisu. Silloin viljelysten hoitovastuutakin voidaan jakaa.

“Yhä suositummat viljelypalstat ja siirtolapuutarhat ovat hieno, perinteinen osa kansalaisten huoltovarmuutta. Huonoa omaatuntoa ei silti tarvitse tuntea, jos peukalo ei viherrä tai itsellä ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta palstaviljelyyn.”

Metsä täynnä ilmaista ruokaa

Jokainen suomalainen on kuullut jokasyksyisen tiedon siitä, että metsien luonnonmarjoista jää poimimatta leijonanosa. Arviolta vain 10 prosenttia mustikoista, puolukoista ja muista marjoista päätyy kulutukseen.

“Etenkin nyt, kun ruoka kallistuu, kannattaisi suosia kotimaisia marjoja. Niitä saa metsästä ilmaiseksi. Pakastamalla, keittämällä hilloja ja mehuja niillä kannattaisi korvata edes osa tuontihedelmistä talven aikana. Kannustaisin myös ihmisiä sienimetsälle. Sen lisäksi, että tuomisina on terveellisiä herkkuja, metsässä ja luonnossa oleilu tekee muutenkin hyvää”, Helena Velin sanoo.

Etenkin nyt, kun ruoka kallistuu, kannattaisi suosia kotimaisia marjoja. Niitä saa metsästä ilmaiseksi.
Villiyrttisalaatti lasisessa kulhossa, valokuva.
Villiyrttejä voi hyödyntää monella tapaa, esimerkiksi salaateissa. Kuva: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus.

3 x pienesti liikkeelle omavaraiseen ruokahuoltoon

Mitä kannattaa viljellä ja missä? Entäs luonnon antimet? Poimi talteen Helena Velinin vinkit.

1) Ikkunalaudalla kasvaa ja purkissa itää makoisaa syötävää ympäri vuoden

Idättäminen ja versottaminen ovat helppoa ja edullista. Syötävää ei välttämättä kerry paljon, mutta tuotokset ovat ravinteikkaita, maukkaita ja tulisivat kaupasta ostettuna suhteellisen kalliiksi.

Kokeile esimerkiksi:

  • versota hernettä ja auringonkukkaa
  • pidennä kaupan yrttiruukkujen elinikää istuttamalla ne multaan
  • idätä sinimailasta ja mungpapua

2) Vaihda osa parvekekukista hyötykasveihin

Pienellekin parvekkeelle mahtuu esimerkiksi amppeliin, kukkalaatikkoon ja ruukkuihin kasvamaan vaikka valmiita taimia, ellet innostu esikasvattamaan omia. Hyödynnä myös valmiita kasvusäkkejä. Lasitus muuttaa parvekkeen kasvihuoneen veroiseksi kasvatuspaikaksi, jolloin kasvukausikin pitenee.

Kokeile esimerkiksi:

  • Lajikkeita on runsaasti ja salaattia voi kylvää aina uudelleen kesän aikana.
  • perunaa ämpärissä tai kasvusäkissä.
  • tomaattia, paprikaa ja chilejä.

3) Hyödynnä luonnon villiyrtit osana salaattia

Opettele tunnistamaan syötäviä villiyrttejä ja kasveja, jotka ovat parhaimmillaan erityisesti keväällä. Poimi vain sellaisia kasveja, jotka tunnet.

Kokeile esimerkiksi:

  • nokkosella voi korvata pinaatin esimerkiksi keitoissa tai letuissa.
  • maitohorsma maistuu pienenä, muutaman sentin mittaisena aivan parsalta
  • vuohenputken pienet versot tuovat salaattiin pikantin maun. Opettele kuitenkin erottamaan se myrkkykeisosta ja hukanputkesta, jotka ovat hyvin myrkyllisiä.

Teksti: Leena Filpus / Artikkelikuva, Colourbox

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Merja Veteläinen ja Markku Äijälä kasvihuoneessa tutkimassa syysvehnän jalostusaineistoa, valokuva.

Kotimainen kasvinjalostus on tärkeä osa omavaraisuutta

Jokioisilla kehitetään juuri Suomen olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita. Ne ovat perusta alkutuotannolle ja kasvinviljelyn omavaraisuudelle.
Valokuvassa kaupan käytävä, hyllyillä elintarvikkeita ja kuvan etualalla kori täynnä ruokatarpeita naisen kädessä.

”Elintarviketuotannon kustannuskriisi ratkaistaan markkinoilla”

Koko elintarvikeketjun on oltava kannattava, jotta huoltovarmuus ja kotimaisen ruoan saatavuus turvataan, toteavat alan toimijat yhdessä. Maa- ja metsätalousministeri kaipaa uudistuksia neuvottelukäytäntöihin.
Lauri Kulonen ja Katleena Kortesuo, valokuva.

Hamstraus ilmiönä pohjaa enemmän tunteeseen kuin tietoon

Hamstraus on yksi riskitekijä päivittäistavarahuollon toimintavarmuudessa. Siksi tietoisuuden lisääminen kotivarasta tuo turvallisuutta kuluttajille ja vähentää häiriötilanteissa hamstrauksen tarvetta.