Hybridivaikuttaminen ja maailmanjärjestyksen murros puhuttivat Nordic Summit 2025 -seminaarissa

Nordic Summit on Security of Supply -seminaari kokosi kesäkuun puolivälissä Helsinkiin pohjoismaisia huoltovarmuudesta vastaavia viranomaisia käsittelemään varautumista ja turvallisuushaasteita. Asiantuntijat korostivat alueellisen yhteistyön ja varautumisen merkitystä tilanteessa, jossa maailmanjärjestys on murroksessa ja suurvaltojen kilpailu kiristyy.

Seminaarin avasi elinkeinoministeri Sakari Puisto, joka painotti huoltovarmuuden, kriisinsietokyvyn ja resilienssin merkitystä kasvavan epävarmuuden keskellä. Hänen mukaansa Suomen varautumista koetellaan jatkuvasti, ja yksityisen sektorin rooli huoltovarmuudessa on keskeinen.

“Emme voi ottaa huoltovarmuutta itsestäänselvyytenä. Kansainvälinen tilanne vaatii meiltä uusia ratkaisuja ja vahvaa yhteistyötä”, Puisto totesi.

”Pidän erityisen tärkeänä, että järjestämme säännöllisesti yhteisiä valmiusharjoituksia pohjoismaisella tasolla, jotta voimme testata kykyämme reagoida erilaisiin häiriötilanteisiin. Tämä vahvistaisi kykyämme toimia yhdessä poikkeustilanteissa. Lisäksi tilannekuvan vaihto ja yhteisen ymmärryksen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä”, totesi ministeri Puisto pohjoismaiselle yleisölle.

Kansainvälinen järjestys horjuu

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen kuvasi kansainvälisen järjestyksen olevan perustavanlaatuisessa muutoksessa. Hänen mukaansa maailma on siirtymässä kohti aikakautta, jossa nationalismi, revisionismi ja suurvaltapolitiikka ohjaavat yhä vahvemmin valtioiden toimintaa.

“Aiempi luottamus valtioiden yhteistyöhaluun on heikentynyt. Kansainvälinen järjestelmä, joka perustuu suvereenien valtioiden tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja sääntöpohjaiseen yhteistyöhön, on nyt vakavassa kriisissä”, Tiilikainen sanoi.

Hänen mukaansa erityisesti Venäjä ja Kiina pyrkivät aktiivisesti haastamaan toisen maailmansodan jälkeisen järjestyksen. Tiilikainen kuvasi tätä pyrkimystä ”revisionismiksi”, jossa autoritaariset valtiot haluavat muokata maailmanjärjestystä omien poliittisten etujensa mukaiseksi.

“Venäjä tavoittelee paluuta suurvaltakonsertion kaltaiseen ajatteluun, jossa vaikutuspiirit määrittävät valtioiden aseman. Kiina puolestaan pyrkii vahvistamaan asemaansa globaalina johtajana”, Tiilikainen totesi.

Hybridivaikuttamisen keinot kehittyvät

Tiilikaisen puheessa painottui myös hybridivaikuttamisen monimuotoistuminen ja lisääntyminen. Kyse on toimista, jotka eivät ole perinteistä sodankäyntiä, mutta joilla pyritään horjuttamaan valtioiden toimintakykyä ja kansalaisten luottamusta.

“Hybridivaikuttaminen on kustannustehokasta ja vaikeasti jäljitettävää. Se hyödyntää demokratioiden avoimuutta ja haavoittuvuuksia”, Tiilikainen sanoi.

Esimerkkeinä hän mainitsi kyberhyökkäykset, disinformaation levittämisen, kriittisen infrastruktuurin häirinnän sekä vedenalaisten kaapeleiden ja energiayhteyksien sabotoinnin. Myös siirtolaisuuden ja energian käyttäminen painostuskeinoina nousivat esiin.

“Näillä toimilla ei vain häiritä arkea, vaan testataan yhteiskuntien kestävyyttä. Ne voivat olla esivaiheita vakavampiin kriiseihin”, Tiilikainen varoitti.

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epävarmuutta, lamauttaa päätöksentekoa ja rapauttaa luottamusta instituutioihin. Tiilikaisen johtama hybridiuhkien osaamiskeskus analysoi näitä uhkia ja tarjoaa jäsenmailleen suosituksia varautumisesta.

Pohjoismainen yhteistyö keskiössä

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen painotti omassa puheenvuorossaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ennakoimattomien kriisien edessä. Hänen mukaansa resilienssiä ja kykyä palautua häiriöistä on rakennettava yhdessä.

“Hädässä ystävä tunnetaan. Meidän on harjoiteltava ja varauduttava myös kahdenvälisesti”, Känkänen sanoi.

Känkäsen mukaan Pohjoismaat eroavat toisistaan politiikan, maantieteen ja resurssien osalta, mutta yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Hän korosti pragmaattisen yhteistyön ja verkostojen rakentamisen tärkeyttä.

Seminaarissa korostui selkeä viesti siitä, että geopoliittinen murros vaatii nopeaa reagointia, tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja valmiutta vastata entistä monimutkaisempiin uhkiin. Pohjoismaat voivat toimia yhteistyön mallialueena, jossa varautumista rakennetaan yli rajojen.

Teksti: Jarmo Holopainen / Kuvat: Pia Inberg

Lue lisää pohjoismaisesta huoltovarmuusyhteistyöstä:
Uutinen Nordic Summit on Security of Supply -seminaarista HVK:n verkkosivuilla
Suomen ja Ruotsin huoltovarmuusyhteistyössä historiallinen tapaaminen