Digitaalinen turvallisuus 2030

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.

Tekoäly tehostaa perinteisiä kyberhyökkäyksiä lisäämällä niiden nopeutta, laajuutta, kattavuutta ja yksilöllistä kohdentamista. Suojautuminen tuleviin hyökkäyksiin vaatii kyberturvallisuudelta automaatiota ja nopeutta.

Tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia luoda täysin uudenlaisia ratkaisuja ja liiketoimintaa. Sen käyttöönottoon sisältyy kuitenkin myös riskejä, jotka on hyvä huomioida alusta alkaen. Näiden arvioinnissa auttaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta luoma tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu.

Häiriötilanteissa tiedon tarve kasvaa ja luotettavan sekä oikea-aikaisen viestinnän merkitys korostuu. Viestintä on osa tilanteen johtamista, ja se saattaa olla myös osa häiriötilanteen ratkaisua. Erityisesti laajoissa, useaa toimijaa koskevissa kriiseissä viestinnän vaikuttavuutta voidaan parantaa yhteistyöllä. 

Digitalisaatio on edennyt myös kuntalaisten arjen peruspalveluihin, mikä edellyttää, että niiden suojausta kehitetään. Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän hyökkäyssota ovat entisestään nostaneet erilaisten kyberhyökkäysten ja -häiriöiden uhkaa.

Miten pilvipalveluita voi käyttää varautumisen ja huoltovarmuuden välineenä? Voiko viedä kriittisiä liiketoimintoja pilvipalveluihin? Näitä kysymyksiä yrityspäättäjä joutuu miettimään pilvipalveluihin liittyvissä päätöksissä.