Kyberturvallisuus

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.

Tekoäly tehostaa perinteisiä kyberhyökkäyksiä lisäämällä niiden nopeutta, laajuutta, kattavuutta ja yksilöllistä kohdentamista. Suojautuminen tuleviin hyökkäyksiin vaatii kyberturvallisuudelta automaatiota ja nopeutta.

Tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia luoda täysin uudenlaisia ratkaisuja ja liiketoimintaa. Sen käyttöönottoon sisältyy kuitenkin myös riskejä, jotka on hyvä huomioida alusta alkaen. Näiden arvioinnissa auttaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta luoma tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu.

Digitalisaatio on edennyt myös kuntalaisten arjen peruspalveluihin, mikä edellyttää, että niiden suojausta kehitetään. Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän hyökkäyssota ovat entisestään nostaneet erilaisten kyberhyökkäysten ja -häiriöiden uhkaa.

Kun kyberrikollinen iskee yritykseen, tilanteen selviämistä edesauttavat valmiiksi suunnitellut toimintamallit ja ennakkoon tehty varautuminen. Tässä kuvitteellisessa tarinassa helsinkiläisyrityksen tuotannon sekoittaa kiristyshaittaohjelma. Mitä kaikkea sitten tapahtuu, ja miten tilanteesta selvitään?

Miten pilvipalveluita voi käyttää varautumisen ja huoltovarmuuden välineenä? Voiko viedä kriittisiä liiketoimintoja pilvipalveluihin? Näitä kysymyksiä yrityspäättäjä joutuu miettimään pilvipalveluihin liittyvissä päätöksissä.