Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Sähkönjakelun häiriöiden varalle on harjoitellut toimintamallit

Sähköyhtiöt, viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset toimijat testaavat ja kehittävät koko ajan toimintatapojaan sähkönjakelun häiriöiden varalta. Syyskuun lopulla pidetty pääkaupunkiseudun yhteisharjoitus, RESPA 22, osoitti jälleen yhteistyön merkityksen.

18.10.2022
energiahuoltoharjoituksethuoltovarmuusvarautuminen

“RESPA 22 -harjoituksen ajankohta osui aivan nappiin nykyisten energiansaannin haasteiden kannalta. Ilmassa on monta epävarmuustekijää johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sähkön riittävyyteen vaikuttaa moni asia, kuten tulevan talven pakkasjaksojen pituus sekä Olkiluoto 3:n testien onnistuminen ja laitoksen tulo kaupalliseen käyttöön. Epävarmuutta on myös pohjoismaisten vesivarantojen täydentymisestä ennen talvea ja siitä, kuinka paljon tuulivoimaa on käytettävissä eri tilanteissa”, Arto Pahkin, Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö ja RESPA 22 -harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtaja sanoo.

Arto Pahkin puhuu puhelimeen, Harri Forsberg etualalla koneen ääressä
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö Arto Pahkin toimi RESPA 22 -harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtajana. Etualalla Harri Forsberg, joka toimi harjoituksen tuottajana.

RESPA 22:ssa harjoiteltiin ja testattiin laaja-alaisesti sitä, miten järjestelmät, yhteistyö ja tiedonvaihto sähköyhtiöiden, viranomaisten ja eri toimijoiden välillä sujuu sähkönjakelun kriisitilanteessa. Samalla päästiin jakamaan toimiviksi todettuja käytäntöjä ja työkaluja, joita osallistujat ovat kehittäneet arjessaan. Harjoitus oli kuudes laajoihin ja vakaviin sähköhäiriöihin ja niiden ratkaisemiseen keskittyvistä JÄÄTYVÄ-harjoitusten sarjasta. Aiemmat harjoitukset on toteutettu viime vuosien aikana eri puolilla maata. Nyt oli vuorossa pääkaupunkiseutu.

Käytännössä RESPA 22 toteutettiin virtuaalisena, kuvitteellisena pelinä. Peliskenaarioon oli koostettu ääritilanne, jossa tapahtuvat melkeinpä kaikki kuviteltavissa olevat sähköhäiriöt samanaikaisesti useamman päivän aikana. Sähköhäiriöiden syyt vaihtelevat myös todellisuudessa. Ne voivat johtua niin sääilmiöistä, kyberiskuista kuin onnettomuuksistakin.

RESPA 22 -peliä johdettiin pelikeskuksesta, johon 20:en eri organisaation edustajia oli kokoontunut. He lähettivät erilaisia syötteitä 500 ihmiselle eri puolilla pääkaupunkiseutua. Nämä istuivat omilla työpisteillään ja ratkoivat ongelmia sekä viestivät toinen toisilleen, medialle ja kuluttajille tilanteen kehittymisestä.

Kuvassa seisoo Jarmo Ström kulkuluvat kaulassa
Käytönjohtaja Jarmo Ström sähköjakeluyhtiö Carunasta muistutti, että myös asiakasviestintään on oltava tarkka toimintasuunnitelma.

Harjoittelu on osa normaalia toimintaa

Sähköjakeluyhtiö Carunasta pelissä oli mukana kymmenkunta henkeä. Käytönjohtaja Jarmo Ström istui pelikeskuksessa ja piti muut carunalaiset kiireisinä.

“Tämä oli hieno tilaisuus testata yhteyksiä, toimintatapoja ja kehittämiämme työkaluja. Ei kuitenkaan pidä luulla, että nämä yhteisharjoitukset olisivat ainoita. Meillä on myös sisäisiä harjoituksia ja mietimme erilaisia skenaarioita sähköhäiriöiden ja niistä selviämisen varalle myös asiakkaittemme kanssa. Olemme esimerkiksi laatineet kunnille ja muille alueemme kriittisille toimijoille selvät proseduurit, kuinka toimia häiriön uhatessa ja sen aikana. Meillä on myös tarkka toimintasuunnitelma asiakasviestintään. Valmiustyö on alan yhteinen asia asiakkaiden sähkönsaannin varmistamiseksi”, Ström sanoo.

Olemme laatineet kunnille ja muille alueemme kriittisille toimijoille selvät proseduurit, kuinka toimia häiriön uhatessa ja sen aikana.
Jarmo Ström, Caruna Oy

“Tällainen yhteistoiminnan harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta sähkökatkot ja niiden korjaaminen sekä sähkönkäytön rajoitukset sujuvat tositilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. Näin kaikki osapuolet tietävät, miten toimia, keneen olla yhteydessä ja miten asiasta kannattaa viestiä”, Petri Nieminen, Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) voimajärjestelmäasiamies sanoo. RESPA 22 -harjoitus on Huoltovarmuusorganisaation Sähköpoolin koordinoima ja HVK:n rahoittama.

Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen seurasi aktiivisesti RESPA 22 -harjoituksen kulkua pelikeskuksessa.
Huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot turvataan aina ensisijaisesti ja osalla toimijoista on myös omaa varavoimaa.
Arto Pahkin, Fingrid Oyj

Sähkökatkot mahdollisia, mutta jokainen voi varautua

Normaalitilanteessa sähkökatkot kestävät jopa niin lyhyen aikaa, ettei kuluttaja välttämättä niitä edes huomaa. Tulevana talvena sähköstä voi kuitenkin oikeasti tulla pulaa, jolloin sähkönjakelua joudutaan rajoittamaan esimerkiksi alueittain kiertävillä tunnin tai kahden sähkökatkoilla.

“Huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot turvataan aina ensisijaisesti ja osalla toimijoista on myös omaa varavoimaa. Teemme tietenkin kaikkemme, että sähköhäiriöt toisivat mahdollisimman vähän ongelmia ihmisille. Mahdollisesta sähköpulasta puhuminen on myös motivoinut sähkönkäyttäjiä tarkastamaan varautumistaan ja se on hyvä asia”, Arto Pahkin sanoo.

Jokainen meistä voi tehdä oman osansa. Esimerkiksi valtionhallinnon yhteinen Astetta alemmas -kampanja antaa konkreettiset ja nopeavaikutteiset toimintaohjeet energiansäästöön kotitalouksilla ja taloyhtiöille.

“Ylilyönteihin ei kuitenkaan ole syytä sortua. Kaukolämmön piirissä olevia taloja ei kannata päästää kylmenemään liikaa, sillä kylmetessään niiden uudelleenlämmitys kuluttaa vain enemmän energiaa. Omaa sähkönkäyttöään voi myös koettaa siirtää mahdollisuuksien mukaan huippukulutustilanteista kevyempään aikaan kuten yöhön. Se tulee myös edullisemmaksi. Näitä asioita kannattaa opetella nyt, kun tilanne ei vielä ole kriittinen”, Pahkin sanoo. Hän lisää, että viimeistään nyt olisi hyvä varmistaa, että kotoa löytyy syötävää, juotavaa ja muuta välttämätöntä 72 tunniksi.

RESPA 22 -harjoituksen järjesti Huoltovarmuusorganisaation Sähköpooli ja sen rahoittajana toimi Huoltovarmuuskeskus. RESPA 22 -harjoitukseen osallistuvat myös kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, Helen Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Caruna Oy, Helsingin, Espoo ja Vantaan kaupungit, alueen pelastuslaitokset, valtioneuvoston kanslia, Yle sekä alueen muita viranomaisia ja yrityksiä, kuten teleyhtiöitä.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Meeri Utti

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.
Petri Häkkinen

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?