Pohjoismainen yhteistyö turvaa kriittiset kuljetusvirrat
”Pohjoismailla on yhteinen liikennejärjestelmä ja koko järjestelmän toimivuus perustuu siihen, kuinka hyvin se toimii yhteen”. Näin kiteyttää pohjoismaisen liikennejärjestelmän toimivuuden Traficomin turvallisuusjohtaja Hannu Hakkarainen. Huoltovarmuuskeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat tiivistäneet yhteistyötään paitsi Suomen ja Ruotsin välillä, myös laajemmalla pohjoismaisella tasolla varmistaakseen, että logistiset ketjut toimivat kaikissa olosuhteissa.
Maailman muuttunut turvallisuustilanne korostaa liikennejärjestelmien kriisinkestävyyden merkitystä aivan uudella tavalla. Suomi on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vahvasti riippuvainen merikuljetuksista ja noin 96 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee tonnimäärissä tarkasteltuna Itämeren kautta. Itärajan sulkeuduttua tämä riippuvuus on syventynyt entisestään, mikä tekee vaihtoehtoisiin reitteihin varautumisesta elintärkeää huoltovarmuudelle.
”Pohjoismaat ovat yhtä aluetta, puhutaan sitten Itämeren tilanteesta tai maata pitkin tapahtuvasta liikenteestä. Meillä on yhteinen liikennejärjestelmä ja koko järjestelmän toimivuus perustuu siihen, kuinka hyvin se toimii yhteen. Yhteistyön myötä tämän merkitys on vain kirkastunut”, korostaa Hakkarainen.
Kuljetusvirta-analyysi selvittää Itämeren kuljetusten volyymivaikutuksia
Yhteispohjoismaisen liikenteen varautumisyhteistyön taustalla on pitkäjänteinen työ, jota on rakennettu jo noin vuosikymmenen ajan. Työ sai konkretiaa vuoden 2023 alussa käynnistetystä Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä, joka on sittemmin laajentunut kaikki Pohjoismaat kattavaksi kokonaisuudeksi.
HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelman osana käynnistetty Suomen ja Ruotsin välinen yhteisprojekti vastasi suoraan turvallisuusympäristön muutoksen luomiin kehitystarpeisiin ja keskittyi erityisesti tilanteeseen, jossa Itämeren merikuljetuksissa olisi merkittävä häiriö. Projektissa toteutettiin kattava kuljetusvirta-analyysi, jossa tietyn vuoden tavaravirrat reititettiin kulkemaan kokonaan ilman Itämeren meriyhteyksiä.
”Keskeistä on ollut ymmärtää Itämeren kuljetusten volyymi ja volyymivaikutus, jos Itämeri ei jostain syystä olisikaan nykyisen kaltaisesti meidän käytössä”, taustoittaa Hakkarainen mallinnuksen lähtökohtia.
Yhteispohjoismainen varautumisstrategia määrittää kuljetuskäytävät
Analyysin tulokset konkretisoivat materiaalivirtojen valtavan volyymin. Tärkein havainto oli, että normaaliaikojen kuljetustarpeita ei ole mahdollista siirtää sellaisenaan maayhteyksille. Vaihtoehtoisilla reiteillä pystytään turvaamaan ainoastaan huoltovarmuuden kannalta kaikkein kriittisimmät hyödykkeet.
”Etenkin Ruotsin näkökulmasta konkretisoitui, kuinka suurista kuljetusmääristä on kyse ja millaisia vaikutuksia niillä olisi myös heidän liikennejärjestelmäänsä. Logistiikka 2030 -ohjelman kautta toteutunut yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä oli erinomainen pohja rajat ylittävälle liikenteen viranomaisyhteistyölle. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon, mahdollisti tämä yhteistyön laajentumisen Pohjoismaihin”, kuvailee HVK:n johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen.
Yhteistyö on nyt kehittynyt konkreettiseksi NTPC-malliksi (Nordic Transport Preparedness Cooperation), ja alueen liikenneministerit ovat julkaisseet yhteisen Pohjoismaisen liikenteen varautumisstrategian. Strategiassa on määritelty priorisoidut kuljetuskäytävät ja keskeiset tehtävät, joiden avulla liikennejärjestelmästä rakennetaan mahdollisimman kriisinkestävä. Samalla on tunnistettu kriittisiä infrastruktuurin kehitysprojekteja, jotka tukevat rajat ylittävää toimintaa.
Toimivat markkinat ja teollisuuden jatkuvuus resilienssin perustana
Kriisiajan logistiikassa viranomaisten rooli on ennen kaikkea luoda edellytykset toiminnalle, ei niinkään ottaa operatiivista vastuuta yritysten puolesta. Toimivat markkinat ja liikennejärjestelmä ovat yhteiskunnan kestävyyden ydintä.
Jos kuljetusketjuissa ilmenee haasteita, nousee esille kolme näkökohtaa:
- Toimivien markkinoiden ja logististen ketjujen varmistaminen. Viranomaiset tukevat suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä.
- Ruotsi on Suomelle keskeinen kumppani. Jos siirrytään maaliikenteeseen, ruotsalaiset viranomaiset tukevat suomalaisia kuljetusvirtoja.
- Sotilaallisten kuljetusten tarpeiden ymmärtäminen, sillä yhteistyö palvelee sekä siviili- että sotilaskuljetuksia.
Ukrainasta saatujen kokemusten pohjalta tiedetään, että kansallisen resilienssin kannalta on välttämätöntä pitää yhteiskunta pyörimässä niin, että teollisuus kykenee jatkamaan tuotantoa ja kaupoissa riittää ostettavaa. Kun yritysten tuotanto pysyy kotimaassa ja vientitulot turvataan, luodaan vankka pohja sille, että konttilaivat liikkuvat ja päivittäistavarat päätyvät kuluttajille. Toki häiriötilanteissa on hyväksyttävä, että tuotevalikoima saattaa olla normaalia suppeampi.
Siviililogistiikan varmistamisen lisäksi viranomaisyhteistyö palvelee sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita. Suomessa on järjestetty jo kaksi Huoltovarmuusorganisaation Logistiikkasektorin KETJU-varautumisharjoitusta, joissa on harjoiteltu siviili- ja sotilaskuljetusten yhteensovittamista.
”Toivon, että KETJU-harjoituskokonaisuutta voitaisiin kehittää myös yhteispohjoismaiseen suuntaan ja voisimme harjoitella rajat ylittävää yhteistyötä. NTPC tarjoaa tähän jo valmiiksi hyvän verkoston”, sanoo Viljanen.
Elinkeinoelämä tiiviimmin mukaan kehitystyöhön
Pohjoismaisessa varautumistyössä on nyt saavutettu vaihe, jossa luotu strategia siirtyy toimeenpanoon. Seuraava vaihe on tarkentaa kuljetusmalleja ja ottaa elinkeinoelämä entistä tiiviimmin mukaan kehitystyöhön. Tulevaisuuden keskeisiksi painopisteiksi nousevat:
- Yhteisesti sovittujen priorisoitujen liikennekäytävien määrätietoinen kehittäminen.
- Liikennejärjestelmän kunnossapidon arviointi ja kehittäminen. Suomen näkökulmasta korostuu talvimerenkulun varmistaminen.
- Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen tukeminen.
- Lainsäädännön ja regulaation hyödyntäminen niin, että rajat ylittävä liikenne on mahdollisimman sujuvaa poikkeusoloissakin.
Suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin suuri vahvuus on poikkeuksellisen toimiva ja läheinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Koska viranomaiset ja huoltovarmuusorganisaatio toimivat tiiviisti yhdessä yritysten kanssa, käytännön haasteet ja viestit saadaan välitettyä suoraan tarvittaessa Pohjoismaisille liikenteen viranomaisille. Luotujen verkostojen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
”Meillä on nyt toimivat rakenteet rajat ylittävälle yhteistyölle, ja tunnemme keskeiset toimijat eri maissa. Tämä luo vahvan pohjan toimia tehokkaasti myös poikkeustilanteissa”, painottaa Katriina Viljanen.
Teksti: Helka Herlevi / Kuvat: Traficom (Hannu Hakkarainen) ja Meeri Utti (Katriina Viljanen). Pääkuva Colourbox.
