Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Miten hallita tekoälyn käytön tietoturvariskejä?

Tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia luoda täysin uudenlaisia ratkaisuja ja liiketoimintaa. Sen käyttöönottoon sisältyy kuitenkin myös riskejä, jotka on hyvä huomioida alusta alkaen. Näiden arvioinnissa auttaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta luoma tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu.

12.2.2024
digitaalinen-turvallisuus-2030kyberturvallisuustietoturvallisuustietoyhteiskunta

Yritykset käyvät kilpajuoksua siinä, miten ne alkavat hyödyntää tekoälyä ja siihen liittyvää koneoppimista omassa liiketoiminnassaan. Tekoälyn avulla voi niin tehostaa ja automatisoida nykyistä liiketoimintaa kuin luoda aivan uudenlaisia liiketoimintaa.

“Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisessä on tärkeä tunnistaa niihin liittyvät tietoturvariskit jo suunnitteluvaiheessa, jotta riskit voi minimoida ja niihin voi varautua”, sanoo erityisasiantuntija Markus Mettälä Traficomista.

Tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvien tietojärjestelmien riskien tunnistaminen ja hallitseminen on tärkeää, jotta yritykset pystyvät hyödyntämään tekoälyjärjestelmiä mahdollisimman turvallisesti ja laajasti. Samalla yhteiskunnan pyörät pysyvät pyörimässä, sillä olemme monessa asiassa riippuvaisia digitaalisista sovelluksista − tulevaisuudessa myös tekoälyyn perustuvista.

Tekoälyjärjestelmät lisäävät tietoturvariskiä perinteisiin tietojärjestelmiin verrattuna siinä, että ne ovat monimutkaisempia ja niiden hyökkäyspinta on laajempi.

“Tärkeintä yrityksissä on miettiä, mihin käyttötarkoitukseen tekoälyä ja koneoppimista hyödynnetään, ja tutkia, mitä siihen sopivia ratkaisuja on tarjolla. Sen jälkeen suunnitellaan, mihin tekniseen ympäristöön tekoälyjärjestelmä implementoidaan ja millainen sen IT-arkkitehtuuri on. Tähän kokonaisuuteen tulee sitten peilata erilaisia tietoturvariskejä ja niiltä suojautumista”, Mettälä kertoo.

Usein jo perinteinen hyvin toteutettu tietoturva riittää kattamaan suurimman osan tekoälyjärjestelmiä koskevista tietoturvauhkista.

“Tekoälyjärjestelmät lisäävät tietoturvariskiä perinteisiin tietojärjestelmiin verrattuna siinä, että ne ovat monimutkaisempia ja niiden hyökkäyspinta on laajempi”, muistuttaa tietoturva-asiantuntija Aleksi Blomqvist Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Tekoäly vaatii uudenlaista tietoturvanäkemystä

Tekoälyyn ja koneoppimiseen pohjautuvat järjestelmät eroavat perinteisistä tietojärjestelmistä siinä, että tekoäly oppii opetusdatasta. Tämä tuo mukanaan käytettävän opetusdatan ja tekoälymallin luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen liittyviä erityisiä tietoturvariskejä, joita on kuvattu oheisessa kaaviossa.

Opetusdatan ja tekoälymallin luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen liittyviä erityisiä tietoturvariskejä. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus 2021

Tekoälyn opettamiseen ja niiden opetusdataan tehdyt investoinnit saattavat tehdä koneoppimismallista itsessään liiketoiminnallisesti arvokkaan. Hyvin opetettu ja toimiva malli saattaa myös olla kilpailuetu, joten niin itse malli kuin opetusdatakin saattavat kiinnostaa kyberrikollisia.

Mitä enemmän tekoälysovellusten kehittäminen on yrityksen omissa käsissä, sitä turvallisemmaksi se on mahdollista tehdä.

Tekoälyjärjestelmien tietoturvariskejä ehkäistään pääosin samoin kuin perinteisten tietojärjestelmien riskejä. Koneoppivat tekoälyjärjestelmät vaativat kuitenkin uudenlaisia tietoturvan lähestymistapoja. Tällaisia ovat muun muassa arkkitehtuuriset tietoturvakontrollit, jotka liittyvät ennen kaikkea mallien sijaintiin järjestelmässä ja niiden syötteiden kontrollointiin. Koneoppimismalleihin liittyvät tietoturvakontrollit taas liittyvät siihen, miten mallia opetetaan ja miten opetusdataa käsitellään ennen opetusta.

“Yritykset voivat minimoida riskejä, jos generatiivista tekoälyn kielimallia opetetaan yrityksen omalla datalla ja jos koneoppimismallin kehittämisessä ollaan mahdollisimman paljon mukana. Silloin yritys pystyy varmistamaan tietosuojan ja tietoturvan paremmin. Mitä enemmän tekoälysovellusten kehittäminen on yrityksen omissa käsissä, sitä turvallisemmaksi se on mahdollista tehdä, mutta se vaatii tietenkin osaamista”, Markus Mettälä pohtii.

Tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu

Kyberturvallisuuskeskus on luonut tekoälyn hyödyntämistä suunnittelevien yritysten käyttöön tietoturvariskien itsearviointityökalun. Arviointityökalu koostuu sarjasta kysymyksiä ja niitä vastaavista mahdollisista huomioista, jotka ohjaavat käyttäjää oikeaan suuntaan riskien tunnistamisen ja hallinnan osalta.

“Tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu on kehitetty huoltovarmuuskriittisille organisaatioille ja yrityksille, mutta sitä voi suositella ihan jokaiselle yritykselle. Itsearviointityökalun kautta pystyy käymään läpi suuren osan riskeistä”.

Itsearviointityökalu nostaa ensin esille yleisempiä riskejä ja vasta sitten teknisempiä kysymyksiä. Näin jonkin yksittäisen teknisen riskin ilmetessä on helpompi sanoa, onko sillä järjestelmälle mitään merkitystä.

Tekoälyn käytön riskien itsearviointityökalu löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen raportista “Tekoälyn soveltamisen kyberturvallisuus ja riskienhallinta” sivuilta 30–35.

Kolme näkökulmaa tekoälyn kyberturvallisuuteen

Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelman tarkoituksena on kehittää yhteiskunnan sietokykyä kyberhäiriöitä vastaan. Osana ohjelmaa Huoltovarmuuskeskus on yhdessä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa laatinut sarjan selvityksiä tekoälyn kyberturvallisuudesta erityisesti huoltovarmuuskriittisten yritysten hyödynnettäväksi:

    • Raportti 1: Tekoälyn soveltamisen kyberturvallisuus ja riskienhallinta. Linkki raporttiin.
    • Raportti 3: Tekoälyn käyttö kyberturvaratkaisuissa. Julkaistaan maaliskuussa 2024.

Jatkossakin Huoltovarmuuskeskus tekee yhteistyötä sekä Kyberturvallisuuskeskuksen että muiden kumppanien kanssa tekoälyn ja muiden nousevien teknologioiden kyberturvallisuuteen liittyvän tiedon tuottamisessa ja jakamisessa huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja organisaatioille.

Lisätietoa Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta

Teksti: Matti Lintulahti / Kuva: Colourbox

Lue myös: Kyberhyökkääjät käyttävät tekoälyä – mitä suojautuminen vaatii?

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

Suur-Savon Sähkö ja Jyväskylän yliopisto näyttävät tietä – Lähde mukaan parantamaan kyberturvallisuutta kumppanuusverkostossa

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?