Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kohti toimintavarmaa myymäläverkkoa

Ruokakauppoja pystytään pitämään auki myös pitkittyneen sähkökatkon aikana, kunhan siihen on ennakkoon varauduttu. Päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektiin osallistuneet kaupan keskusliikkeet kokeilivat varavoimalla toimimista onnistuneesti. Hankkeesta oli samalla merkittävää apua pandemia-ajan varautumisyhteistyössä.

13.10.2021
elintarvikehuoltohuoltovarmuuskriittinen-infrastruktuurilogistiikka

PTH-hanke eli Päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojekti osoitti, että myymälät pystytään tietyin edellytyksin pitämään toiminnassa jopa päiviä kestävän sähkökatkon aikana”, iloitsee hankkeessa projektipäällikkönä toiminut ja nykyisin Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö ja Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteeri Lauri Kulonen. Huoltovarmuuskeskus rahoitti hankkeen. Lue hankkeesta myös Päivittäistavarakauppa ry:n sivuilta.

Poolin vetämään hankkeeseen osallistuivat kolme kaupan keskusliikettä, S-ryhmä, Kesko ja Lidl. Ne varustivat yhteensä kymmenen myymälää ulkoisilla varavoimaliitännöillä ja hankkivat niille yhteensä neljä siirrettävää varavoimakonetta. Varsinainen pilotointi, jossa testattiin toiminnan jatkamista varavoiman kanssa, toteutettiin kunkin yrityksen yhdessä myymälässä. Loput kohteet keskusliikkeet testasivat omatoimisesti.

Pilotti osoitti, että liiketoiminnan jatkaminen on mahdollista tavallisissa myymälöissä, kun sinne saadaan ulkoinen varavoima ja vähintäänkin rajoitetusti toimivat ICT-yhteydet.

Lauri Kulonen, Kauppa- ja jakelupooli

Sähkö ja tietoliikenneyhteydet tärkeimmät

”Aluksi selvitimme, miten alalla on tällä hetkellä varauduttu vakavaan häiriötilanteeseen, esimerkiksi neljä tai useampia vuorokausia kestävään energiahuollon, tietoliikenteen ja maksujärjestelmien vakavaan häiriötilanteeseen, joka ulottuisi vähintään kahden maakunnan alueelle”, Kulonen kertoo.

”Sen jälkeen tunnistimme parhaita varautumiskäytäntöjä keskustellen yritysten kanssa sekä kirjallisuutta tutkimalla. Samanaikaisesti lähdimme selvittämään paikkatietomallien avulla, mikä olisi se minimimäärä myymälöitä, joilla kansalaisille pystyttäisiin tarjoamaan poikkeustilanteessa päivittäistavarahuolto – ja nimenomaan jatkamalla normaalia liiketoimintaa.”

Varavoimakonetta tuodaan paikalleen

Hankkeessa todettiin keskeisiksi sähkö, ICT-yhteydet ja toimivat maksujärjestelmät. Ja tässä järjestyksessä, Kulonen painottaa, sillä maksujärjestelmät eivät voi toimia ilman sähköä ja ainakin rajoitettuja tietoliikenneyhteyksiä.

”Tarkastelimme, mitä myymälöissä voidaan tehdä ilman täysin toimivaa tilausjärjestelmää ja löysimme keinot siihenkin.”

Lopuksi havaittuja parhaita käytäntöjä testattiin pilottikohteiksi valikoituneissa myymälöissä.

”Pilotti osoitti, että liiketoiminnan jatkaminen on mahdollista tavallisissa myymälöissä, kun sinne saadaan ulkoinen varavoima ja vähintäänkin rajoitetusti toimivat ICT-yhteydet.”

”Ihmiset ostivat tuotteita normaaliin tapaan, vaikka myymälä toimi varavoiman varassa. Osassa myymälöitä käytössä olivat myös niiden normaalit oheistoiminnot, kuten paistopisteet, pankkiautomaatit ja polttonesteiden jakeluasema.”

Ihmiset ostivat tuotteita normaaliin tapaan, vaikka myymälä toimi varavoiman varassa.”

Lauri Kulonen, Kauppa- ja jakelupooli

Yritysten varautuminen osoittaa vastuullisuutta

Hanke vahvisti käsitystä päivittäistavarakaupan yritysten jatkuvuudenhallinnan hyvästä tasosta. Niiden tavoitteet erityyppisiin häiriöihin varautumisesta kulkevat myös käsi kädessä yleisen huoltovarmuuden kanssa.

”Se, että he osallistuvat oman varautumisensa ohella myös yhteiseen varautumistyöhön, osoittaa heidän vastuullisuuttaan”, Kulonen muistuttaa.

Pitkä ja laaja sähkökatko pysäyttäisi kuitenkin pahimmillaan laajasti myymälöiden toiminnan, eikä käteinen riitä yksinään korvaamaan korttimaksamista.

Varavoimakone toiminnassa

Paikkatiedon avulla arvioitiin, että mikäli kotitaloudet kävisivät kaupassa neljän vuorokauden välein, tarvittaisiin 300 myymälää. Laskelmassa on otettu huomioon myös väestön sijoittuminen: Etelä-Suomessa ostosmatkan pituus rajattiin 50 kilometriin ja harvaan asutussa Suomessa 150 kilometriin. Suurissa kaupungeissa toimintavarman myymäläverkon myymälät olisivat lähempänä toisiaan, suhteessa väkimäärään.

”Tavoitteena on vähintään 300 myymälän verkosto, joka pystyy jatkamaan toimintaansa häiriötilanteissa. Se on äärimmäinen minimi. Varavoimaa on myymälöissä jo nyt, ja sitäkin tässä hankkeessa inventoitiin, mutta ei tuossa määrässä.”

Varavoimakoneita ei tarvittaisi toimintavarmassa myymäläverkostossa joka myymälään, jos siirrettävää varavoimaa voisi häiriötilanteessa tuoda esimerkiksi naapurimaakunnasta. Siirrettävä varavoima arvioitiin hankkeessa myymäläverkoston kannalta kiinteitä koneita houkuttelevammaksi.

Pohjaksi jatkosuunnittelulle

Kilpailulainsäädännön vuoksi hankkeessa ei määritelty niitä myymälöitä, jotka jäisivät toimimaan. Siinä on ainoastaan selvitetty, paljonko tietyllä alueella vähintään tarvittaisiin myymälöitä ja minkä kokoisia niiden pitäisi olla.

”Projektin havainnot ja tulokset on huomioitu HVK:n kehittämisohjelmissa ja myös työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevassa kaupan tulevaisuusselonteossa.”

”Hienosti toteutetun PTH-projektin jälkeen on helppo lähteä rakentamaan pohjaa toimintavarmalle myymäläverkostolle. Tätä koskeva projekti on osa Huoltovarmuuskeskuksen Alue 2030 -ohjelmaa, ja siinä toteutetaan PTH-projektin jatkotoimenpidesuosituksia. Konkreettisena tavoitteena on varustaa noin 300 myymälää varavoimakyvykkyydellä, ja ottaa huomioon tärkeimmät keskinäisriippuvuudet koko elintarvikesektorilla. Projekti toteutetaan maakunta kerrallaan useamman vuoden aikana”, kertoo päivittäistavarahuollon valmiusasiamies Satu Hulkkonen HVK:sta.

Varavoimaa ei ole ilman polttonesteitä eikä hyllyssä ole tavaraa ilman toimivaa logistista ketjua tuottajalta ja teollisuudelta kaupan hyllylle.

Lauri Kulonen, Kauppa- ja jakelupooli

Hankkeessa luotiin myös ohjeistusta myymälöille. Myymälän toiminta sähkökatkossa -opas julkaistaan hankkeen loppuraportin yhteydessä. Lisäksi keskusteltiin verkostojen, viranomaisten ja muidenkin toimialojen yritysten kanssa, ja tehtiin laajasta tarkasteluja ja selvityksiä laajemmin.

Toimintavarman myymäläverkoston käyttöönotto parantaisi merkittävästi varautumista, eikä vain sähkökatkosten osalta. Mutta kuka sen rahoittaa?

”Yritykset haluavat edellytykset liiketoimintansa jatkamiselle, mihin liittyy normaalia riskienhallintaa ja laskentaa esimerkiksi sen mukaan, mikä osa varautumisesta katetaan vakuutuksin. Yhteiskunnan kannalta vakaviin häiriötilanteisiin varautumista ei mielestäni voi jättää pelkästään yritysten vastuulle, vaikka yrityksillä ja yhteiskunnalla samansuuntaiset tavoitteet joka tapauksessa ovat”, Lauri Kulonen sanoo.

Hienosti toteutetun PTH-projektin jälkeen on helppo lähteä rakentamaan pohjaa toimintavarmalle myymäläverkostolle.

Satu Hulkkonen, HVK

Katse myös ruokapalveluihin

Kulonen muistuttaa myös keskinäisriippuvuuksista toisiin aloihin: varavoimaa ei ole ilman polttonesteitä eikä hyllyssä ole tavaraa ilman toimivaa logistista ketjua tuottajalta ja teollisuudelta kaupan hyllylle. Päivittäistavarakauppa on riippuvainen muistakin yhteiskunnan toiminnoista, kuten vesihuollosta, vaikka riippuvuutta vedestä voidaan vähentää lisäämällä pakattujen tuotteiden osuutta.

”Ja vaikka kotitaloudet hankkivat vakavassa häiriötilanteessakin pääosan elintarvikkeistaan vähittäiskauppojen kautta, myös kuntien lakisääteisillä ruokapalveluilla ja myös ravintoloilla ja muilla elintarvikealan toimijoilla on siinä tärkeä rooli. Niidenkin jatkuvuutta on tärkeää miettiä, sillä mitä useampi toimija, sitä varmemmin nämä palvelut toimivat.”

Avauskuva J-PA, projektikuvat PTY

Akkuja ja aggregaatteja tarvitaan

PTH-projektissa saatiin myös lisätietoa varautumisen teknisistä ratkaisuista, niiden kehittämiseksi tarvittavista investoinneista ja näiden hankkeiden laajuudesta.

”Myymälöiden varavoimalaitteita ei voi ostaa suoraan hyllystä, vaan ne pitää räätälöidä kunkin myymälän teknisten ominaisuuksien, polttonestevaraston koon ja muiden vastaavien seikkojen mukaan. Myymälät ovat hyvin eri ikäisiä ja niiden laitteistoissa on valtavia eroja”, Lauri Kulonen huomauttaa.

Akkujen hyödyntämisestä kaupoilla on jo pitkä kokemus, sillä ICT- ja maksujärjestelmät on laajasti varustettu niin sanotuilla UPS-järjestelmillä. Akkujen avulla esimerkiksi kassat toimivat lyhyen aikaa myös sähkökatkon alettua. Akkuteknologian kehittyessä jatkuvasti niitä voidaan hyödyntää yhä useammassa käyttötarkoituksessa.

Hankkeessa selvitettiin nyt myös sitä, voitaisiinko jatkossa siirtyä pois polttomoottorikäyttöisestä varavoimasta käyttämällä aurinkopaneeleihin yhdistettyjä suurtehoakkuja.

”Aurinkopaneelit eivät itsessään riitä takaamaan huoltovarmuutta, mutta kun sellaisen perään liitetään suurtehoakku, joita kaupan alallakin jo on, niiden varassa pystytään jatkamaan myymälän toimintaa lyhyen sähkökatkon ajan”, Kulonen selittää.

”Pidemmän katkon aikana tarvitaan kuitenkin varavoimaa, joka käyttää joko fossiilisia tai biopolttoaineita. Paras tulos saadaan yhdistämällä, aurinkopaneeli, suurtehoakku ja varavoimakone, jolloin energiaa voitaisiin jopa myydä muille. Akku toimii sähkövarastona ja se myös tasaa aggregaatin tuottaman sähkön taajuusvaihteluja ja siten suojaa herkkiä laitteita.”

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Close up man working on laptop sitting near coffee table with cup of hot drink tea. Workplace near window on sutset or early morning. Working at home. Back light, soft selective focus. Copy space

Kertaa vinkit tietoturvalliseen etätyöhön

Työpaikoilla on vähitellen siirrytty uuteen normaaliin, ja näyttää siltä, että etätyöt ovat täällä jäädäkseen. Etätyöskentely vapauttaa aikaa työmatkoista ja tuo lisää joustoa työelämään. Samalla on syytä huolehtia tietoturvallisesta etäilystä niin laitteiden kuin niiden käyttäjien osalta. Digipoolin koostamista ohjeista löytyy runsaasti vinkkejä molempiin.

Kyberturvaharjoittelun ylimmällä portaalla korostuu yhteispeli

Toiminta kyberhäiriötilanteessa onnistuu, kun sitä harjoittelee ennalta – sekä organisaation sisällä että oman toimialan kesken. Harjoituspolun huipulla on TIETO-harjoitus, jolla pyritään varmistamaan eri toimialojen ja viranomaisten hyvä yhteispeli häiriön sattuessa.

Janne Känkänen porttikongissa

Huoltovarmuuden resurssit on varmistettava jatkossakin

Suomen turvallisuusympäristö muuttui helmikuussa yhdessä hetkessä. Lähitulevaisuudessa pitää määritellä Suomelle uusi riittävä huoltovarmuuden taso ja turvata sille riittävät resurssit, painottaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.