Kaasun saatavuus turvattiin viime vuonna erinomaisesti

Suomessa alkuvuosi 2023 oli normaalia leudompi, ja kaasua tuli pääasiassa Balticconnector-putken kautta. Helmikuun lopulla kaasun kulutus kasvoi, ja Suomen markkinoille tarvittiin lisää kaasua Balticconnectorin kautta tulevan lisäksi. Ennaltaehkäistäkseen hätätilan uhkaa, HVK tarjosi Inkoon laivaterminaalista nesteytettyä maakaasua, eli LNG:tä, kaasupörssin kautta Suomen kaasumarkkinoille. LNG:tä tarjottiin myös maaliskuussa, kun kaasun kulutus uhkasi nousta Suomessa yli Balticconnectorin siirtokapasiteetin.

Ensimmäinen kaupallinen LNG-lasti tuotiin Inkoon LNG-terminaaliin huhtikuun alussa. Kesän ja syksyn aikana Inkoon terminaaliin tuotiin LNG:tä suurilla, noin 300 metriä pitkillä laivoilla kerran tai kahdesti kuukaudessa. Osa Inkoon terminaaliin tuodusta LNG:stä höyrystettiin kaasuksi ja siirrettiin Balticconnectorin kautta Baltian alueelle ja Latvian maanalaiseen kaasuvarastoon. Osa jäi Suomen markkina-alueelle. Inkoon terminaalista tuli oleellinen osa Suomen ja Baltian maiden kaasunhankinnan infrastruktuuria, kun putkikaasun tuonti Venäjältä loppui.

LNG-terminaalin hankinta oli merkittävä varautumistoimi

Lokakuussa Itämerellä tapahtui jälleen. Vuotta aiemmin Nord Stream -kaasuputket olivat räjähtäneet eteläisellä Itämerellä. Nyt Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector vaurioitui yöllä 8.10.2023. Viranomaiset löysivät laivan ankkurin merenpohjasta, vaurioituneen kaasuputken läheisyydestä. Samana yönä oli vaurioitunut myös Suomen ja Viron välinen merenalainen tietoliikennekaapeli.

Putkivaurion jälkeen Suomen kaasunhankinta oli mahdollista vain Inkoon ja Haminan LNG-terminaalien kautta. Ilman uutta Inkoon LNG-terminaalia putkikaasun käyttö Suomessa olisi talvikaudella lähes loppunut. Haminan LNG-terminaalin kautta olisi voitu toimittaa noin 5−10 prosenttia tarvittavasta putkikaasusta. Huoltovarmuuden kannalta Inkoon LNG-terminaalin hankinta olikin erittäin merkittävä varautumistoimi, ja vuoden aikana HVK osallistui merilogistiikkaan liittyvään viranomaisyhteistyöhön LNG-kuljetusten varmistamiseksi. Lokakuussa HVK julisti kaasun toimitusvarmuutta koskevan hälytystilan. Päätös riskitason nostosta perustui siihen, että yksi tuontiyhteys oli tilapäisesti poissa käytöstä.

Toukokuussa 2024 kaasun toimitusvarmuuden myönteisen kehityksen takia Huoltovarmuuskeskus päätti laskea kaasun toimitusvarmuuden kriisitasoa hälytystasolta alimmalle ennakkovaroitustasolle.

Teksti: Timo Vapalahti / Kuvat: Colourbox, Meeri Utti

Lue lisää:
Kaasuhuolto toimi putkirikon aikanakin, nyt varautumistasoa voidaan alentaa