Ilmastonmuutos pakottaa ajattelemaan huoltovarmuuden uusiksi
Ilmastonmuutos muuttaa tuotannon edellytyksiä pysyvästi ja geopoliittiset kriisit lisäävät toimitusketjujen epävarmuutta. Näitä riskejä tarkastelee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) syyskuussa 2026 julkaisema raportti. Emma Hakalan ja Helmi Räisäsen raportti käsittelee lääkkeitä, lannoitteita, energiasiirtymän raaka-aineita sekä sähkön saatavuutta.
Ilmastonmuutos ja geopoliittiset kriisit haastavat huoltovarmuuden. Varastojen rinnalle tarvitaan kykyä muuttaa tuotantoa, kulutusta ja toimintatapoja. Huoltovarmuus on perinteisesti tarkoittanut yhteiskunnan toiminnan turvaamista tilapäisten häiriöiden yli. Entä jos entinen normaali ei enää palaakaan?
– Kyse on säilyttämisen ja muuttamisen paradoksista. Huoltovarmuudessa on saatettu tottua ajattelemaan, miten häiriön yli päästään ja miten palataan takaisin normaaliin. Jos toimintaympäristö kuitenkin muuttuu pitkäkestoisesti, on väistämättä pohdittava myös sitä, mitä on kyettävä muuttamaan, jotta yhteiskunnan kannalta välttämättömät toiminnot voidaan säilyttää, HVK:n varautumisasiantuntija Ossi Heino kuvailee.
Tutkimushanketta vetänyt UPI:n johtava tutkija Emma Hakala muistuttaa, että ilmastonmuutos ja poliittiset kriisit voivat voimistaa toistensa vaikutuksia. Esimerkiksi kuivuus voi heikentää tuotantoa samaan aikaan, kun sodat vaikeuttavat kauppaa.
UPI:n tutkijatohtori Helmi Räisänen nostaa esimerkiksi Hormuzinsalmen jännitteet, joiden vaikutukset ulottuvat energiasta lannoitteisiin ja muihin raaka-aineisiin. Ilmastonmuutos lisää toimitusketjujen haavoittuvuutta entisestään. Sään ääri-ilmiöt voivat häiritä tuotantoa ja kuljetuksia samaan aikaan geopoliittisten kriisien kanssa.
Ossi Heino Huoltovarmuuskeskuksesta painottaa, että huoltovarmuudessa pitäisi siirtää huomio yksittäisten tuotantopanosten saatavuudesta koko järjestelmän toimintakykyyn.
Tuotantopanoksista muutoskykyyn
– Huoltovarmuudessa ei lopulta ole kyse yksittäisten ratkaisujen säilyttämisestä vaan yhteiskunnan kannalta välttämättömien toimintojen turvaamisesta. Lannoite on tästä hyvä esimerkki. Olennaista ei ole tietty tuotantopanos sinänsä, vaan kyky tuottaa ruokaa myös silloin, jos normaalit järjestelyt muuttuvat, Heino toteaa.
Suomalainen ruoka tuotetaan osin erilaisten tuontipanosten, kuten energian, kasvinsuojeluaineiden ja lannoiteraaka-aineiden varassa. Korkea omavaraisuusaste ei siis yksin kerro tuotannon häiriönsietokyvystä.
Räisäsen mukaan alkutuotannon tuontiriippuvuutta on vähennettävä edistämällä ravinnekiertoa ja vihreän vedyn käyttöä typpilannoitteiden valmistuksessa. Kierrätys, materiaalien tehokkaampi käyttö, korvaavat ratkaisut ja kokonaiskulutuksen vähentäminen puolestaan vahvistavat huoltovarmuutta erityisesti energiasiirtymän raaka-aineissa.
Toimitusketjujen riskit jäävät piiloon
Yritykset ja viranomaiset eivät edes välttämättä tunne raaka-aineiden koko toimitusketjua, mikä vaikeuttaa ilmastoriskien arviointia. Kauas keskittynyttä tuotantoa on myös vaikea korvata nopeasti.
Esimerkiksi lääkkeiden vaikuttavien aineiden tuotanto on keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, ja hitaat luvitusprosessit vaikeuttavat tuotannon siirtämistä.
Räisänen muistuttaa vuoden 2017 hurrikaani Mariasta, joka vaurioitti suolaliuospussien tuotantoa Puerto Ricossa. Puerto Ricon tuotantovaurion vaikutuksista oltiin huolissaan jopa Suomessa, sillä Yhdysvaltojen sairaalat joutuivat hankkimaan suolaliuospusseja muualta, mikä häiritsi niiden saatavuutta maailmanmarkkinoilla.
Vihreä siirtymä tarvitsee selkeän suunnan
Vihreä siirtymä synnyttää uusia riippuvuuksia esimerkiksi akkumineraaleista. Hakalan mukaan siirtymästä luopuminen ei silti ole vaihtoehto, sillä energiakriisit ovat osoittaneet fossiilisen energian hinta- ja turvallisuusriskit.
Raaka-aineriskit on tunnistettava ajoissa. Investointeihin yritykset tarvitsevat johdonmukaista sääntelyä ja ennakoitavan toimintaympäristön.
– Huoltovarmuus maksaa ja vaatii resursseja. Yhteiskunnassa on käytävä avointa keskustelua siitä, mihin haluamme laittaa voimavaroja, sillä huoltovarmuutta ei saada ilmaiseksi, Räisänen painottaa.
Tutkijat haastavat päättäjät katsomaan seuraavaa kriisiä pidemmälle. Mitä meidän on muutettava, jotta ruoka, energia ja lääkkeet voidaan turvata myös silloin, kun entinen normaali ei palaa?
Lue raportti ”Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus” HVK:n verkkosivuilta kohdasta ”Muut julkaisut”
Tutustu HVK:n vuosikatsaukseen ja vastuullisuusraporttiin 2025
Teksti: Jarmo Holopainen / Kuvat: HVK, UPI ja Colourbox
