Miten Suomen huoltovarmuus rahoitetaan?

Moni mieltää, että Suomen kriisivalmiutta pyöritetään puhtaasti valtion budjettirahoituksella. Huoltovarmuuskeskuksen takana on kuitenkin poikkeuksellinen, yli kahden miljardin arvoinen rahoitusmalli, joka takaa Suomelle nopean reagointikyvyn kriisitilanteissa.

Huoltovarmuuskeskuksen operatiivinen toiminta ja kansalliset varautumistoimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion talousarvion ulkopuolisesta huoltovarmuusrahastosta.

Rahaston tulot kertyvät lakisääteisestä huoltovarmuusmaksusta, jota kerätään nestemäisten polttoaineiden ja sähkön valmisteverosta. Käytännössä rahaston varat kertyvät pääosin sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta yhteiskunnassa. Tämän lisäksi HVK:lla on joitain pienempiä omia tulonlähteitä, kuten vuokratuloja.

“Rahasto on ollut olemassa vuodesta 1993 lähtien. Sen etuna on pidetty sitä, että se on päivittäisen budjettikeskustelun ulkopuolella. Se tuo toimintaan sellaista pitkäjänteisyyttä, joka syntyy omana maksunaan kertyvästä rakenteesta”, selvittää HVK:n hallintojohtaja Rain Mutka.

Huoltovarmuusrahaston kokonaisvarallisuus on noin 2,1 miljardia euroa. Tästä omaisuudesta noin 80 prosenttia on sidottu varmuusvarastoihin ja kriittisiin raaka-aineisiin, kuten polttoaineisiin. Huoltovarmuuskeskus vastaa rahaston varojen hoidosta ja kohdentamisesta.

Koronapandemia ja energiakriisi testasivat mallin

Erillisen rahaston suurin hyöty on nopeus kriisitilanteissa. Esimerkiksi koronavuosina terveysalan hankintoja voitiin tehdä ketterästi. Myös tuoreimman energiakriisin yhteydessä luotiin energiaturpeen varmuusvarastointijärjestely ja Meri-Porin kivihiililaitoksen tuotanto varattiin HVK:n käyttöön vakaviin kriisi- ja häiriötilanteisiin varavoimaksi.

”Huoltovarmuusrahaston varautumistoimenpiteet tehdään normaalioloissa juuri siksi, että ne ovat heti käytettävissä kriisiolosuhteissa. Meillä on kevyt hallintomalli, jonka ansiosta voimme reagoida ja käyttää varoja nopeasti. Nopeasti toteutetut hankinnat ovat olleet täysin välttämättömiä kriisitilanteissa”, painottaa Rain Mutka.

Jos sekään ei riitä, järjestelmän maksuvalmiuden ja kriisinkestävyyden takuuna on HVK:n 600 miljoonan euron valtuus ottaa lainaa. Mutka luonnehtii tätä järjestelmän ”varaventtiiliksi”.

“Valtuus on tarkoitettu sellaisiin poikkeusoloihin, joihin ei ole voitu varautua ennalta. Vaikka valtuutta ei ole käytetty pitkiin aikoihin, eikä kriisioloissa oikeastaan koskaan, se täydentää tarvittaessa valtion maksuvalmiutta.”

Huoltovarmuusmaksun korotus pitää varautumisen hyvällä tasolla

Kiristynyt turvallisuustilanne on syönyt rahaston varoja niin, että tänä vuonna edessä on miljoonaluokan korotus, jotta varautumisen taso voidaan pitää jatkossakin Suomessa vaaditulla korkealla tasolla. Vuonna 2026 voimaan tullut uusi lainsäädäntö korjaa nykyisen epätasapainon nostamalla huoltovarmuusmaksun tasoa nykyisestä noin 66 miljoonasta eurosta 91 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.

“Viime vuosina on jouduttu tekemään alijäämäisiä budjetteja kiristyneen turvallisuusympäristön edellyttämien varautumistarpeiden toteuttamiseksi. Tämä on tarkoittanut rahaston varojen käyttöä enemmän, kun pitäisi päästä siihen, että tulot kattavat menot ja varautumisen taso pysyy hyvällä tasolla. Itse rahaston määrää ei ole tarkoitus kasvattaa, eli se pysyy pääosin nykyisessä määrässä”, sanoo Rain Mutka.

Vahva malli huoltovarmuuden toteuttamiseksi

Eduskunnalle annetun selonteon yhteydessä todettiin laajasti, että Suomi selvisi koronapandemian haasteista kokonaisuutena hyvin ja keskimäärin verrokkimaita paremmin. Suomalainen huoltovarmuusmalli osoitti käytännössä toimivuutensa ja vahvuutensa.

Rain Mutka painottaa, että kyseessä on vahva ja laajasti arvostettu malli, josta vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys.

“Järjestelmässä yhdistyvät pitkäjänteinen varmuusvarastointi, nopea reagointikyky sekä mahdollisuus innovatiiviseen ja nopeaan toimintaan. Meillä on käytössä paljon erilaisia menetelmiä, jotka hoitavat ja tukevat samaa yhteistä asiaa, Suomen turvallisuutta.”

Huoltovarmuusrahaston avainlukuja:

• Rahaston kokonaisarvo: Noin 2,1 miljardia euroa.
• Omaisuuden rakenne: Noin 80 % kiinni fyysisissä tuotteissa ja raaka-aineissa (kuten varmuusvarastoiduissa polttoaineissa).
• Varmuusvarastoinnin kustannukset: 40 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä vastaa noin 4,53 euroa asukasta kohden vuodessa.
• Lainanottovaltuus: 600 miljoonaa euroa poikkeusolojen maksuvalmiuden turvaamiseen.

Teksti: Helka Herlevi / Kuva: HVK ja Colourbox