Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Julkiset palvelut taklaavat sähkökatkot yhteistyöllä

Kun sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa, ihmisten hätään vastataan viestinnällä ja eri viranomaisten sujuvalla yhteistyöllä. Kunnat testasivat toimintatapojaan laajojen sähköhäiriöiden varalta pääkaupunkiseudun RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

3.11.2022
energiahuoltoharjoituksethuoltovarmuusvarautuminen
Espoon turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen

Laajat tai pitkäaikaiset sähkökatkot asettavat kansalaisten peruspalveluita tuottavat toimijat kiperien kysymysten äärelle. Mitä tapahtuu, jos vanhusten palvelutalossa sähkökatkon arvioidaan kestävän kaksi tuntia? Entä jos sähkökatko koskee koko kunnan varhaiskasvatusta tai terveysasemia? Miltä kotitalouksien tilanne näyttää, pääseekö bussilla töihin?

Lyhyet, tunnin parin mittaiset katkot vaativat toisenlaisia toimia kuin useamman päivän mittaiset sähköhäiriöt. Pääkaupunkiseudun kunnat ja viranomaiset testasivat kykyään ratkaista näitä ongelmia laajaa sähköhäiriötä mallintaneessa RESPA 22 -yhteisharjoituksessa syyskuussa.

“Harjoitus oli varsinainen hyppy syvään päähän, sillä siinä oli huomioitu melkeinpä kaikki mahdolliset sähköhäiriöiden ääritilanteet pahimmalla mahdollisella tasolla. Tällaisten epätodennäköistenkin tilanteiden varalta on tärkeä harjoitella, jotta eri viranomaiset, sähköyhtiöt, kunnat ja eri toimialat kuntien sisällä pääsevät testaamaan toimintatapojaan ja yhteistoimintaansa”, sanoo Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.

Häkkinen seurasi 40 Espoon kaupungin työntekijän selviytymistä RESPA 22 -harjoituksen eri vaiheista kaupungin johtokeskuksessa. Virtuaalisena, kuvitteellisena pelinä toteutettu RESPA 22 -harjoitus kokosi yhteen 20 eri organisaatiota ja 500 ihmistä, jotka osallistuivat harjoitukseen omilla työpisteillään eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Viestintää pitää harjoitella

Häkkisen mukaan RESPA 22 -harjoitus konkretisoi hyvin ne haasteet, joita Espoossakin jouduttaisiin kohtaamaan suunniteltujen ja suunnittelemattomien sähkökatkojen yhteydessä.

“Harjoitus oli silmiä avaava. Huomasimme esimerkiksi jälleen, miten valtavan tärkeässä roolissa viestintä on. Niin asukkaiden suuntaan kuin eri viranomaisten ja hallinnonalojen kesken. Oikean tiedon oikea-aikainen välittäminen on tärkeää, jotta esimerkiksi väärät huhut eivät pääse leviämään. Viranomaisten välisen viestinnän on myös toimittava mutkattomasti, jotta resursseja käytetään fiksusti ja kokonaistilanne pysyy hallussa”, Häkkinen sanoo.

RESPA 22 -harjoituksessa mallinnettiin tilannetta, jossa muun muassa nettiyhteydet eivät pelanneet.

“Kuntalaiset saivat silloin tilannetietoa ja apua esimerkiksi kirjastojen yhteyteen perustetuista tiedotuspisteistä. Siellä oli ihmisiä neuvomassa ja auttamassa. Näin tulemme toimimaan myös todellisessa tilanteessa, jos sähköiset yhteydet eivät toimi. Kuntalaiset voivat luottaa siihen, että tietoa saa tilanteessa kuin tilanteessa”, Häkkinen kertoo esimerkin.

Kuntalaiset saivat tilannetietoa ja apua esimerkiksi kirjastojen yhteyteen perustetuista tiedotuspisteistä.
Petri Häkkinen, turvallisuuspäällikkö, Espoon kaupunki

Henki ja terveys varmistettava aina ensin

Ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavat tilanteet ratkaistaan kriisitilanteissa aina ensimmäisenä. Monilla kriittisillä toimijoilla, kuten sairaaloilla, on myös omia varavoimalaitteitaan. Vasta tämän jälkeen tulevat muut toimet. Toimenpiteiden priorisointi on tärkeää, sillä resursseja on kriisitilanteissa yleensä niukasti.

“Mietimme hyvin tarkkaan, mitä kulloisessakin tilanteessa kannattaa tehdä, jotta esimerkiksi häiriö ei laajene. Mitä vaikutuksia vaikkapa tunnin sähkökatkolla on kotihoidolle, tai syventääkö jokin korjaava toimenpide ongelmia jossain toisaalla. Kaikkien on tiedettävä mitä toiset tekevät ja se vaatii eri viranomaisten välistä saumatonta yhteistyötä ja toimiviksi todennettuja prosesseja”, pelastuspäällikkö Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Antti Lallukka

Lallukka toimi RESPA 22 -harjoituksessa tarkkailijana Espoon keskuspaloasemalla, kun kaikkiaan 15 pelastuslaitoksen työntekijää osallistui harjoitukseen. Osa heistä oli sijoitettuna myös Espoon kaupungin johtokeskukseen sekä yhteistyökumppaneiden, kuten sähköyhtiön tiloihin. Keskuspaloasemalle tuli vastaavasti esimerkiksi sosiaali- ja kriisipäivystyksen ihmisiä tarkkailemaan tilanteen kulkua.

Lallukka muistuttaa, että vaikka Espoo isona kaupunkina on varautumisessa edelläkävijä, Suomessa on myös pieniä kuntia, jotka ovat ulkoistaneet monet kuntalaisten peruspalvelut.

“Pientenkin kuntien on mietittävä roolituksiaan ja varmistettava, että niillä on yhteiset toimintatavat yhteistyökumppaneiden kanssa. Tätä ei voi testata vain paperilla, on myös harjoiteltava.”

Yhteistyöhön valmiit mallit

Yhteistyö niin kaupungin kuin pelastuslaitoksen sekä muiden toimialojen ja yhteistyökumppaneiden kesken sujui harjoituksessa hyvin. Häkkinen ja Lallukka ovat siitä yhtä mieltä.

“Täytyy antaa kiitettävä arvosana osallistujille. Eri toimialat ylittävä yhteistyö oli todella hyvää ja saimme testattua monia tärkeitä asioita toimintaprosesseissamme. Huomaa, että olemme muutenkin arjessa paljon tekemisissä keskenämme ja harjoittelemme erilaisia skenaarioita eri kokoonpanoilla normaalitilanteessakin”, Häkkinen sanoo.

“Ihmiset tuntevat toisensa entuudestaan, joten kukaan ei epäröi kysäistä toiselta, jos jokin asia mietityttää. Tämä viranomaisten laaja-alainen, mutkaton ja ennen kaikkea ratkaisukeskeinen yhteydenpito ja yhteistyö on Suomen valtti. Meillä pystytään hyvin nopeasti ja yhteistyössä ratkaisemaan, kenen toimivaltaan jokin asia kuuluu. Tämä on varsin harvinaista maailman mittakaavassa”, Lallukka jatkaa.

Viranomaisten laaja-alainen, mutkaton ja ratkaisukeskeinen yhteydenpito ja yhteistyö on Suomen valtti.
Antti Lallukka, pelastuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Jokaisen kannattaa varautua

Lallukka ja Häkkinen vakuuttavat, että kuntalaisten ei tarvitse kantaa huolta peruspalveluiden toimivuudesta, vaikka sähkökatkoja tulisikin. Vastuuta ei voi kuitenkaan sysätä täysin viranomaisillekaan.

“Vaikka sähkökatkoja ei tulevana talvena edes tulisi, omatoiminen varautuminen on todella tärkeää. Viimeistään nyt jokaisen kannattaisi tutkia omat kaappinsa ja tarkistaa, että pärjää omatoimisesti kotonaan vähintään kolme päivää. Sähkökatkojen aikana myös esimerkiksi ruokakaupat saattavat olla kiinni, eikä rahaa saa nostettua automaateista. Varautumista tarvitaan myös esimerkiksi sairastumisten varalta, kuten huomasimme koronapandemian aikana”, Häkkinen sanoo.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Meeri Utti

Lue myös: Sähkönhäiriöiden varalle on harjoitellut toimintamallit

Hyödyllisiä vinkkejä varautumiseen löytyy 72 tuntia -sivustolta.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Ruokahuolto on kuin rauhanturvaaja

Elintarvikehuoltosektori kehittää koko alansa arvoketjun huoltovarmuustyötä pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja meidän kaikkien pöytiin. Puheenjohtaja Minna-Mari Kailalle sektorin työ on äärimmäisen motivoivaa.

Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

Informaatioturvallisuus on keskeinen osa nykypäivän digitaalista turvallisuutta. Huoltovarmuuskeskus onkin pilotoimassa informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka tehtävänä on tunnistaa yhteiskunnalle haitallista informaatiovaikuttamista. Mutta mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan informaatioturvallisuudesta tai -vaikuttamisesta?
Jarkko Vesa

Siirtymä kiertotalouteen varmistaisi kriittisten metallien saatavuutta

Kriittisten materiaalien käyttöä ja kierrätystä suomalaisessa teollisuudessa on selvitetty viimeksi 2017, jolloin Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli teetti asiasta esiselvityksen HVK:n tilauksesta.