Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Informaatiovaikuttaminen koskettaa jokaista

Informaatiovaikuttamisen merkitys on kasvanut ja Ukrainan sodan vuoksi uhat ovat nousseet suurenkin yleisön tietoisuuteen. Informaatioturvallisuus on osa huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksella on tärkeä rooli tässäkin turvallisuustyössä. Huoltovarmuuspäätös (VnP 1048/2018) toteaa, että informaatiovaikuttaminen voi häiritä huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttamista.

ASIANTUNTIJALTA
8.6.2022
digitaalinen-turvallisuus-2030kyberturvallisuustietoturvallisuustietoyhteiskunta
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää

Teimme Huoltovarmuuskeskuksessa vuonna 2021 esiselvityksen informaatioturvallisuudesta. Keräsimme tietoa kahdella kyselyllä ja työpajoissa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian viestinnän kanssa. Esiselvitys sisälsi kahdeksan haastattelua verrokkimaista (Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Liettua, Latvia, Tshekki ja Alankomaat) ja esiselvitystä siivittivät eteenpäin keskustelut Euroopan unionin, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ja NATO Strategic Communications Centre of Excellencen kanssa.

Suomalaista varautumistyötä auttaa, että kokonaisturvallisuuden toimintamallimme on erinomainen.

Muutamassa tekemässämme kansainvälisessä haastattelussa nousi esille, että suomalaista tapaa yhteistyön kansallisessa käynnistämisessä on seurattu. Suomalaisen yhteistyöperinteen ansiosta esimerkiksi Venäjän toimet Ukrainassa saivat aikaan heti vuonna 2014 uutta toimintaa myös informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa. Vaikka olemme hyviä kansallisessa yhteistyössä, on siinä paljon vielä parannettavaa.

Pilotointi alkaa tänä vuonna

Monissa verrokkimaissa on perustettu yhteinen toiminto, jonka tarkoituksena on nähdä merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta tai epäaidoista kampanjoista. Organisatorinen sijainti ja mandaatti vaihtelevat maittain. Esiselvitys poiki ajatuksen, että tämäntapaista voidaan suunnitella myös Suomeen.

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus päätti esiselvityksen pohjalta, että käynnistämme yhteisen toiminnon pilotoinnin vuonna 2022. Sen työnimi on ”Informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto”.  Täysillä toiminto pyörisi 2023–2024, jolloin tehdään päätökset jatkosta. Keskus olisi osaamisen yhteyspiste eri toimijoille. 

Se myös tuottaisi dataa, menetelmiä ja osaamista elinkeinoelämälle, viranomaisille ja suurelle yleisölle. Tavoitteena olisi löytää muun muassa sosiaalisessa mediassa masinoituja vaikuttamiskampanjoita ja muita viitteitä epäaidosta toiminnasta (inauthentic behaviour) ja ulkomailta ohjatusta informaatiovaikuttamisesta.

Oikeudellinen erillistarkastelu on raamittanut, mitä ja miten HVK voi tässä ympäristössä toimia. Datalähtöisessä, kehitettävässä ratkaisussa suojelemme suomalaisten yksityisyyttä, siinä ei oteta kantaa väitteiden totuuteen eikä vaikuttamisen motiiveihin. Niiden pohdinta on lähtökohtaisesti median ja toimivaltaisten viranomaisten tehtävä.  

Vahvaa tukea kansallisesti tärkeään työhön

Esiselvitys nosti esille kysymyksen, kuinka voimme tukea tässä työssä elinkeinoelämän luottamusverkostoja sekä viranomaisia. Lisäksi olemme suunnitelleet niin sanottuja heräterahoja, joilla kannustettaisiin muun muassa kehittämään koulutusta ja alan innovaatioita. Kannustusrahan kohteina voisivat olla esimerkiksi uudet harjoitusmuodot tai pelillistäminen. Pilotoinnissa arvioidaan myös näiden toimintatapojen vaikuttavuutta.  

Esiselvitys on osoittanut, että useissa verrokkimaissa ylin johto on linjannut informaatioturvallisuudesta. Se olisi luontevaa myös Suomessa. Tämä vertautuu esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätökseen kyberturvallisuusstrategiasta. Esiselvitys esittää pohdittavaksi informaatioturvallisuusstrategian kirjoittamista, joka tulisi tehdä tiukassa kytköksessä mahdolliseen kyberturvallisuusstrategian päivitykseen. Jos työhön ryhdytään, uskon, että Huoltovarmuuskeskus ja suunniteltu pilotointi pystyvät tarjoamaan kansallisesti tärkeään työhön vahvaa tukea.    

Kuva: Juha Nenonen

Lue lisää Huoltovarmuuskeskuksen julkaisusta Informaatiovaikuttamisen torjunta -esiselvitys (2021)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Vasemmalla Paavo Tertsunen harmaassa pikkutakissa, oikealla Joni Kinnunen sinisessä kauluspaidassa

Alueellinen harjoitustoiminta paljastaa haavoittuvuuksia ja parantaa huoltovarmuutta

Suomessa järjestetään vuosittain useita alueellisia varautumista ja valmiutta kehittäviä harjoituksia. Harjoitukset ovat oiva alusta testata sekä yritysten että alueellisten viranomaisten varautumisen tasoa ja kykyä vastata häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen alueellisen varautumisen asiantuntija Joni Kinnunen ja energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtivat yhteisessä kirjoituksessaan alueellisen harjoitustoiminnan merkitystä.

Muuttuvien energiainfrastruktuurien turvaaminen on entistä monimutkaisempaa

Energia sekä siihen liittyvä tieto ovat yhä digitaalisempia ja hajautetumpia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtii, miten rakennetaan energiahuoltovarmuutta uusissa järjestelmissä, joiden perusominaisuuksia ovat monimutkaisuus, epävarmuus ja digitaalisuus. Ratkaisuja etsitään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa KEMAR-projektissa, jossa mallinnetaan uutta energiajärjestelmää digitaaliseen ja virtuaaliseen muotoon sekä samalla kehitetään sen arvoketjuihin liittyvää kyberharjoitustoimintaa.
Katri Liekkilä ja Nuutti Nikula

Maailman muutos näkyy huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista päivitettiin tänä syksynä. Päätöksessä määritellään huoltovarmuustyön yleiset lähtökohdat, toteuttamisen periaatteet ja kansalliset tavoitteet.  HVK:n johtava asiantuntija Katri Liekkilä ja strategisen tuen päällikkö Nuutti Nikula käyvät läpi tavoitepäätöksen pääkohtia.