Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Informaatiovaikuttaminen koskettaa jokaista

Informaatiovaikuttamisen merkitys on kasvanut ja Ukrainan sodan vuoksi uhat ovat nousseet suurenkin yleisön tietoisuuteen. Informaatioturvallisuus on osa huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksella on tärkeä rooli tässäkin turvallisuustyössä. Huoltovarmuuspäätös (VnP 1048/2018) toteaa, että informaatiovaikuttaminen voi häiritä huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttamista.

ASIANTUNTIJALTA
8.6.2022
digitaalinen-turvallisuus-2030kyberturvallisuustietoturvallisuustietoyhteiskunta
Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Antti Sillanpää

Teimme Huoltovarmuuskeskuksessa vuonna 2021 esiselvityksen informaatioturvallisuudesta. Keräsimme tietoa kahdella kyselyllä ja työpajoissa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian viestinnän kanssa. Esiselvitys sisälsi kahdeksan haastattelua verrokkimaista (Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Liettua, Latvia, Tshekki ja Alankomaat) ja esiselvitystä siivittivät eteenpäin keskustelut Euroopan unionin, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ja NATO Strategic Communications Centre of Excellencen kanssa.

Suomalaista varautumistyötä auttaa, että kokonaisturvallisuuden toimintamallimme on erinomainen.

Muutamassa tekemässämme kansainvälisessä haastattelussa nousi esille, että suomalaista tapaa yhteistyön kansallisessa käynnistämisessä on seurattu. Suomalaisen yhteistyöperinteen ansiosta esimerkiksi Venäjän toimet Ukrainassa saivat aikaan heti vuonna 2014 uutta toimintaa myös informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa. Vaikka olemme hyviä kansallisessa yhteistyössä, on siinä paljon vielä parannettavaa.

Pilotointi alkaa tänä vuonna

Monissa verrokkimaissa on perustettu yhteinen toiminto, jonka tarkoituksena on nähdä merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta tai epäaidoista kampanjoista. Organisatorinen sijainti ja mandaatti vaihtelevat maittain. Esiselvitys poiki ajatuksen, että tämäntapaista voidaan suunnitella myös Suomeen.

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus päätti esiselvityksen pohjalta, että käynnistämme yhteisen toiminnon pilotoinnin vuonna 2022. Sen työnimi on ”Informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto”.  Täysillä toiminto pyörisi 2023–2024, jolloin tehdään päätökset jatkosta. Keskus olisi osaamisen yhteyspiste eri toimijoille. 

Se myös tuottaisi dataa, menetelmiä ja osaamista elinkeinoelämälle, viranomaisille ja suurelle yleisölle. Tavoitteena olisi löytää muun muassa sosiaalisessa mediassa masinoituja vaikuttamiskampanjoita ja muita viitteitä epäaidosta toiminnasta (inauthentic behaviour) ja ulkomailta ohjatusta informaatiovaikuttamisesta.

Oikeudellinen erillistarkastelu on raamittanut, mitä ja miten HVK voi tässä ympäristössä toimia. Datalähtöisessä, kehitettävässä ratkaisussa suojelemme suomalaisten yksityisyyttä, siinä ei oteta kantaa väitteiden totuuteen eikä vaikuttamisen motiiveihin. Niiden pohdinta on lähtökohtaisesti median ja toimivaltaisten viranomaisten tehtävä.  

Vahvaa tukea kansallisesti tärkeään työhön

Esiselvitys nosti esille kysymyksen, kuinka voimme tukea tässä työssä elinkeinoelämän luottamusverkostoja sekä viranomaisia. Lisäksi olemme suunnitelleet niin sanottuja heräterahoja, joilla kannustettaisiin muun muassa kehittämään koulutusta ja alan innovaatioita. Kannustusrahan kohteina voisivat olla esimerkiksi uudet harjoitusmuodot tai pelillistäminen. Pilotoinnissa arvioidaan myös näiden toimintatapojen vaikuttavuutta.  

Esiselvitys on osoittanut, että useissa verrokkimaissa ylin johto on linjannut informaatioturvallisuudesta. Se olisi luontevaa myös Suomessa. Tämä vertautuu esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätökseen kyberturvallisuusstrategiasta. Esiselvitys esittää pohdittavaksi informaatioturvallisuusstrategian kirjoittamista, joka tulisi tehdä tiukassa kytköksessä mahdolliseen kyberturvallisuusstrategian päivitykseen. Jos työhön ryhdytään, uskon, että Huoltovarmuuskeskus ja suunniteltu pilotointi pystyvät tarjoamaan kansallisesti tärkeään työhön vahvaa tukea.    

Kuva: Juha Nenonen

Lue Huoltovarmuuskeskuksen julkaisema Informaatiovaikuttamisen torjunta -esiselvitys (2021)

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kelluva LNG-terminaalilaiva Exemplar.

Maakaasun riittävyyden turvaamisessa katse jo talvessa

Ukrainan sodan myötä Euroopan maat ovat alkaneet etsiä keinoja vähentää riippuvuuttaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Maakaasun osalta Suomessa on tehty varautumistyötä pitkin kevättä, minkä ansiosta kaasun riittävyys on turvattu siitä huolimatta että 21.5. maakaasun tulo Venäjältä Suomeen katkaistiin. Tällä hetkellä kaasua saadaan Baltic Connector -putken kautta, ja tulevasta talvesta alkaen maakaasun riittävyyttä varmistaa kelluva LNG-terminaali.

Close up man working on laptop sitting near coffee table with cup of hot drink tea. Workplace near window on sutset or early morning. Working at home. Back light, soft selective focus. Copy space

Kertaa vinkit tietoturvalliseen etätyöhön

Työpaikoilla on vähitellen siirrytty uuteen normaaliin, ja näyttää siltä, että etätyöt ovat täällä jäädäkseen. Etätyöskentely vapauttaa aikaa työmatkoista ja tuo lisää joustoa työelämään. Samalla on syytä huolehtia tietoturvallisesta etäilystä niin laitteiden kuin niiden käyttäjien osalta. Digipoolin koostamista ohjeista löytyy runsaasti vinkkejä molempiin.

Kyberturvaharjoittelun ylimmällä portaalla korostuu yhteispeli

Toiminta kyberhäiriötilanteessa onnistuu, kun sitä harjoittelee ennalta – sekä organisaation sisällä että oman toimialan kesken. Harjoituspolun huipulla on TIETO-harjoitus, jolla pyritään varmistamaan eri toimialojen ja viranomaisten hyvä yhteispeli häiriön sattuessa.