Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Informaatiovaikuttaminen koskettaa jokaista

Informaatiovaikuttamisen merkitys on kasvanut ja Ukrainan sodan vuoksi uhat ovat nousseet suurenkin yleisön tietoisuuteen. Informaatioturvallisuus on osa huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksella on tärkeä rooli tässäkin turvallisuustyössä. Huoltovarmuuspäätös (VnP 1048/2018) toteaa, että informaatiovaikuttaminen voi häiritä huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttamista.

ASIANTUNTIJALTA
8.6.2022
digitaalinen-turvallisuus-2030kyberturvallisuustietoturvallisuustietoyhteiskunta
Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Antti Sillanpää

Teimme Huoltovarmuuskeskuksessa vuonna 2021 esiselvityksen informaatioturvallisuudesta. Keräsimme tietoa kahdella kyselyllä ja työpajoissa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian viestinnän kanssa. Esiselvitys sisälsi kahdeksan haastattelua verrokkimaista (Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Liettua, Latvia, Tshekki ja Alankomaat) ja esiselvitystä siivittivät eteenpäin keskustelut Euroopan unionin, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ja NATO Strategic Communications Centre of Excellencen kanssa.

Suomalaista varautumistyötä auttaa, että kokonaisturvallisuuden toimintamallimme on erinomainen.

Muutamassa tekemässämme kansainvälisessä haastattelussa nousi esille, että suomalaista tapaa yhteistyön kansallisessa käynnistämisessä on seurattu. Suomalaisen yhteistyöperinteen ansiosta esimerkiksi Venäjän toimet Ukrainassa saivat aikaan heti vuonna 2014 uutta toimintaa myös informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa. Vaikka olemme hyviä kansallisessa yhteistyössä, on siinä paljon vielä parannettavaa.

Pilotointi alkaa tänä vuonna

Monissa verrokkimaissa on perustettu yhteinen toiminto, jonka tarkoituksena on nähdä merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta tai epäaidoista kampanjoista. Organisatorinen sijainti ja mandaatti vaihtelevat maittain. Esiselvitys poiki ajatuksen, että tämäntapaista voidaan suunnitella myös Suomeen.

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus päätti esiselvityksen pohjalta, että käynnistämme yhteisen toiminnon pilotoinnin vuonna 2022. Sen työnimi on ”Informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto”.  Täysillä toiminto pyörisi 2023–2024, jolloin tehdään päätökset jatkosta. Keskus olisi osaamisen yhteyspiste eri toimijoille. 

Se myös tuottaisi dataa, menetelmiä ja osaamista elinkeinoelämälle, viranomaisille ja suurelle yleisölle. Tavoitteena olisi löytää muun muassa sosiaalisessa mediassa masinoituja vaikuttamiskampanjoita ja muita viitteitä epäaidosta toiminnasta (inauthentic behaviour) ja ulkomailta ohjatusta informaatiovaikuttamisesta.

Oikeudellinen erillistarkastelu on raamittanut, mitä ja miten HVK voi tässä ympäristössä toimia. Datalähtöisessä, kehitettävässä ratkaisussa suojelemme suomalaisten yksityisyyttä, siinä ei oteta kantaa väitteiden totuuteen eikä vaikuttamisen motiiveihin. Niiden pohdinta on lähtökohtaisesti median ja toimivaltaisten viranomaisten tehtävä.  

Vahvaa tukea kansallisesti tärkeään työhön

Esiselvitys nosti esille kysymyksen, kuinka voimme tukea tässä työssä elinkeinoelämän luottamusverkostoja sekä viranomaisia. Lisäksi olemme suunnitelleet niin sanottuja heräterahoja, joilla kannustettaisiin muun muassa kehittämään koulutusta ja alan innovaatioita. Kannustusrahan kohteina voisivat olla esimerkiksi uudet harjoitusmuodot tai pelillistäminen. Pilotoinnissa arvioidaan myös näiden toimintatapojen vaikuttavuutta.  

Esiselvitys on osoittanut, että useissa verrokkimaissa ylin johto on linjannut informaatioturvallisuudesta. Se olisi luontevaa myös Suomessa. Tämä vertautuu esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätökseen kyberturvallisuusstrategiasta. Esiselvitys esittää pohdittavaksi informaatioturvallisuusstrategian kirjoittamista, joka tulisi tehdä tiukassa kytköksessä mahdolliseen kyberturvallisuusstrategian päivitykseen. Jos työhön ryhdytään, uskon, että Huoltovarmuuskeskus ja suunniteltu pilotointi pystyvät tarjoamaan kansallisesti tärkeään työhön vahvaa tukea.    

Kuva: Juha Nenonen

Lue lisää Huoltovarmuuskeskuksen julkaisusta Informaatiovaikuttamisen torjunta -esiselvitys (2021)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Testissä Suomen selviytyminen vakavista kyberhyökkäyksistä

Vakavassa kyberhäiriötilanteessa tietoa häiriön aiheuttajasta ja laajuudesta saattaa olla vähän, mutta silti pitäisi pystyä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.  TIETO22-harjoituksen intensiivivaiheessa testattiin huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden toimintaa tällaisesta painetilanteessa. Kävimme harjoituksessa seuraamassa, mitä osallistujat kolmen pelipäivän aikana oppivat.

Polttoturpeen varmuusvarastot turvaavat lämpöhuoltoa

Suomessa perustettiin ensimmäiset polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Mikä merkitys varastoilla on, ja missä tilanteessa ne voidaan ottaa käyttöön?

Huoltovarmuuselonteko on jo itsessään merkittävä työ

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen laatuaan. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) näkökulmasta on erittäin hienoa, että huoltovarmuus huomioidaan nyt itsenäisenä kokonaisuutena. Näin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakivistä nostetaan muiden kansalaisten turvallisuuden ja mahdollisimman häiriöttömän elämän kannalta keskeisten teemojen joukkoon.