Huoltovarmuus on vastuullisuutta

Taloudellisesti ja maailmanpoliittisesti epävarmoina aikoina huoltovarmuuden ja sen yhteiskunnallisen vastuullisuuden merkitys korostuu. Aiemmin huoltovarmuus nousi usein keskusteluun vasta silloin, kun se oli uhattuna. Tänä päivänä huoltovarmuustyö on jatkuvaa, ennakoivaa ja laaja-alaista varautumista.

Kyse on koko yhteiskunnan läpileikkaavasta jatkuvuudenhallinnasta, jossa vastuut ja ratkaisut jakautuvat laajasti julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Parhaimmillaan huoltovarmuus, jatkuvuudenhallinta sekä kestävyysajattelu tukevat toisiaan. Pitkäjänteinen varautuminen edellyttää ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökulmien yhteensovittamista – myös silloin, kun joudutaan tekemään vaikeita valintoja.

Vastuullinen toiminta on huoltovarmuuden uskottavuuden, vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden perusta. Vastuullisuus HVK:ssa Vastuullisuudella ja kestävyydellä viitataan vakiintuneesti ympäristöön, ihmisiin, talouteen sekä hyvään hallintoon liittyviin kysymyksiin.

Huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta vastuullisuus tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea kykyä turvata yhteiskunnan toimivuus kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuus ja vastuullisuus eivät siten ole vastakkaisia tai rinnakkaisia teemoja, vaan toisiinsa kietoutuneita ja jopa erottamattomia.

Vastuullisuus osana HVK:n toimintaa vuonna 2025

Vuosi 2025 oli HVK:n vastuullisuustyössä merkittävä. Vastuullisuuslinjaus juurrutettiin osaksi koko organisaation toimintaa, ja kasvihuonekaasupäästölaskenta toteutettiin GHG-protokollan mukaisesti scope 1–2 päästöjen osalta. Lisäksi HVK:n yhteiset toimintaperiaatteet uudistettiin vastaamaan entistä paremmin nykyisiä toimintaympäristön ja työyhteisön tarpeita, mukaan lukien virastosiirtymän tuomat muutokset. Myös Vastuullinen viljaketju -projekti, jossa kehitettiin alan toimijoiden kanssa varmuusvarastoinnin viljaketjua yhä kestävämmäksi, vietiin päätökseen.

Kestävyyshaasteet huoltovarmuustoiminnassa

Huoltovarmuustoimintaan liittyy myös kestävyyden näkökulmasta haastavia kokonaisuuksia. Kriisi- ja poikkeustilanteissa voidaan joutua turvautumaan ratkaisuihin, kuten fossiilisiin polttoaineisiin tai turpeeseen, jotka eivät ole kestävyyden kannalta ihanteellisia. HVK:n toiminta heijastelee osaltaan suomalaisen yhteiskunnan kestävyyden nykytilaa: varautuminen poikkeusoloihin ei kaikilta osin ole vielä kehittynyt samaa vauhtia kuin ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Näitä jännitteitä ei voida sivuuttaa, vaan ne edellyttävät avointa tarkastelua, ennakointia ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Suomen ilmastopolitiikan puitteet määräytyvät kansainvälisten ilmastosopimusten ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan kautta, ja kansallisesti niitä ohjaa ilmastolaki. Lakiin on kirjattu Suomen päästövähennystavoitteet sekä ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä, joiden suunta on selvä. Näiden tavoitteiden on heijastuttava myös huoltovarmuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Kestävä huoltovarmuus ei synny irrallaan muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä, vaan osana kokonaisuutta, jossa varautuminen, riskienhallinta ja ilmastotavoitteet sovitetaan yhteen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Vastuullisuustyön vahvistaminen jatkuu

Yritysten kestävyysajattelun ytimessä ovat jo pitkään olleet riskienhallinta ja toimitusketjujen vastuullisuus. Vuonna 2026 vastuullisuustyömme nivoutuu entistä vahvemmin osaksi Huoltovarmuuskeskuksen ydintoimintaa. Keskeisiä kehitysteemoja ovat hankintojen vastuullisuuden ja kiertotalouden edistäminen sekä vastuullisuuden systemaattinen juurruttaminen ohjelma- ja projektijohtamiseen. Tavoitteenamme on varmistaa, että vastuullisuus on kiinteä osa jokapäiväistä päätöksentekoa ja toimintaa – myös silloin, kun yhteiskunnan toimintakykyä koetellaan.

Kirjoittaja: Huoltovarmuuskeskuksen vastuullisuusasiantuntija Mathilda Kurki / Kuvat: Colourbox ja Pia Inberg

Kirjoitus on myös julkaistu HVK:n vuosikatsauksessa ja vastuullisuusraportissa 2025. Julkaisu on luettavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta kohdasta ”Julkaisut”.