Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Suomi tarvitsee lisää väitöskirjatason huippuosaajia kriittisten alojen kehittämiseen

Suomi tarvitsee kriittisten alojen osaajia suorittavaan työhön mutta myös tutkimus-, kehitys- ja johtotehtäviin. Väitöskirjatason huippuosaajat vähenevät ikäluokkien pienentyessä. Miten varmistaa, että meillä on jatkossa myös kriittisten alojen huippuosaamista?

14.11.2023
huoltovarmuuskoulutus

Huippuosaaminen ja innovaatiot suomalaisissa yrityksissä varmistetaan sillä, että meillä on erinomaisen koulutuksen lisäksi myös korkeatasoista tutkimusta omasta takaa. Suomi tarvitsee tohtoreita menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. LUT-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Jari Hämäläisellä on muutama malli väitöskirjan tekijöiden lisäämiseen Suomessa ja yrityksissä.

LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen

“Väitöskirjan tekijöille on paikkansa myös yritysmaailmassa. Olen ohjannut toistakymmentä väitöskirjantekijää, eikä heistä kukaan ole yliopistouralla. He ovat sijoittuneet monipuolisesti yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Yliopistojen ja yritysten välille pitää saada enemmän vuorovaikutusta. Myös sellaista, joka kannustaisi väitöskirjojen tekoon”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen pitää tärkeänä myös entistä nopeampaa tohtoroitumista.

“Väitöskirjat pitäisi tehdä suoraan viiden vuoden maisteriopintojen perään, jotta saisimme tohtoritason osaajia työelämään jo varhaisessa vaiheessa”, hän sanoo.

Väitöskirjatyö mahdollistaa Hämäläisen mukaan huomattavasti gradutasoa syvemmän perehtymisen erikoisalueisiin, joista voi olla yrityksille suurta hyötyä.

“Jos väitöstyö saadaan yhdistettyä työhön omalla alalla, voidaan ehkä saada myös tohtoroitumisen keski-ikää laskettua. Nyt meillä väitellään verrattain vanhoina ja silloin on vaikeampi päästä kiinni urakehitykseen.”

Hämäläinen on itse hyvä esimerkki tohtorin siirtymisestä yrityselämään. Hän teki väitöskirjansa paperikoneen perälaatikon virtauksien matemaattisesta mallintamisesta. Väitös vei hänet VTT:n kautta Valmetille paperikoneiden tuotekehitystehtäviin.

Hämäläinen näkee yrityksille mahdollisuutena sen, että ne antaisivat huippuosaajiensa tehdä vaikkapa osa-aikaisesti väitöskirjaansa.

“Siitä hyötyy niin yritys kuin työntekijäkin.”

Yritysten kannattaa tulla yliopistolle

Jotta yritykset löytäisivät korkeakoulutetut osaajat ja osaajat kiinnostavat työpaikat, tarvitaan vuorovaikutusta.

Hämäläinen kannustaa yrityksiä löytämään osaajia olemalla jo varhaisessa vaiheessa yhteyksissä alan opiskelijoihin ja tarjoamaan töitä. Uusien osaajien tie yrityksiin vie usein kesätöiden ja harjoittelupaikkojen kautta. Myös erilaiset diplomi- ja kandityöt voivat olla yhteys yritysten ja opiskelijoiden välillä.

“Viime vuosina jotkut yritykset ovatkin alkaneet hakea kumppanuuksia yliopistojen kanssa ja haluavat esimerkiksi tulla luennoille kertomaan vaikkapa prosessiteollisuuden mahdollisuuksista. HR-osastot taas ovat olleet kiinnostuneita, miten ne voisivat olla läsnä yliopistojen rekrytilaisuuksissa.”

Ulkomaisista huippuosaajista on pidettävä kiinni

Meillä koulutetaan ulkomaisia opiskelijoita yhä enemmän. Usein he palaavat kuitenkin tutkinnon tehtyään kotimaahansa. Miten saisimme heidät pysymään Suomessa?

“Ulkomaisten opiskelijoiden voi olla vaikea saada esimerkiksi kesätöitä tai harjoittelupaikkoja omalta alaltaan kielitaidon ja verkostojen puutteen takia. Jos he ovat täällä vain 2-vuotisen maisteriohjelman ajan, jää vain yksi kesä mahdollisille töille Suomessa. Yritysten pitäisi tulla yliopistolle kertomaan työpaikoista ja järjestämään verkostoitumistilaisuuksia. Jos työpaikoista ilmoitetaan vaikkapa suomeksi paikallislehdessä, se tuskin tavoittaa ulkomaisia opiskelijoita”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan tarvitaan sekä veto- että pitovoimaa. Vetovoimaa tuo Suomen hyvä koulutus, turvallisuus ja puhdas luonto. Pitovoimaan tarvitaan työpaikkoja ja mahdollisuus hakea niitä ilman huolia vaikka oleskeluluvasta.

“Palkkausprosessit korkean osaamisen aloilla vievät kuukausia, jopa vuoden kaikkine vaiheineen. Jos ulkomaalaisen osaajan oleskelulupa esimerkiksi jatkuisi vain kolme kuukautta määräaikaisen työn loppumisen jälkeen, ei ole kovin motivoivaa lähteä kuukausien hakuprosessiin. Jos riskinä on, että pitää lähteä maasta ennen päätöstä uudesta työstä, sitä työtä ei ehkä edes haeta.”

Lue lisää aiheesta: Osaajapulaa kehittyy monille aloille, Merenkulku kaipaa uusia osaajia,

PostDocs in Companies -ohjelma luo yhteyksiä väitelleiden tohtoreiden ja yritysten välille

Teksti: Hanna Kangasniemi / Kuvat: LUT-yliopisto (Jari Hämäläinen) ja Colourbox

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Kim Mattssonin resepti Suomen kriisinkestävyyteen

Kenraalimajuri (evp.) Kim Mattssonin selvitys julkisen ja yksityisen sektorin huoltovarmuusyhteistyöstä korostaa yhteisen tilannekuvan merkitystä. “Työssäni Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuuspoliittisena neuvonantajana törmäsin jatkuvasti tarpeeseen saada parempaa yhteistä tilannekuvaa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella”, Mattsson kertoo.
Erilaisia vihanneksia ja salaatteja metalliastioissa.

Ruokapalvelut mukaan huoltovarmuustyöhön

Huoltovarmuuskeskuksen koordinoimaan Huoltovarmuusorganisaatioon perustettiin tämän vuoden alussa uusi yhteistyöverkosto, Ruokapalvelupooli. Sen tehtävänä on edistää food service -toimialan huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa.

Paikallisiin 5G-verkkoihin panostaminen parantaa yrityksen toimintavarmuutta ja kilpailukykyä – Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon

Kehitystä jarruttavat rahapula sekä johdon tuen puute. Investoinneille on huutava tarve.