Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Osaajapulaa kehittyy monille aloille

Uusia osaajia huoltovarmuuskriittisille aloille pitää saada, jotta varautumisemme taso säilyy. Osaajapulan ehkäisemiseksi tarvitaan erilaisia toimia niin kehittyvillä kuin perinteisillä aloilla.

9.11.2023
huoltovarmuuskoulutus

Suomeen on kehittymässä yhä laajempi osaamisvaje huoltovarmuuskriittisillä aloilla. Osaamisvajetta kiihdyttävät paitsi väestön ikääntyminen ja syntyvyyden pieneneminen myös koulutuksen suunnitteluun ja alojen teknologiaan liittyvät kehityskulut.

“Meillä on aloja, jotka kehittyvät niin kovaa vauhtia, ettei koulutus pysty parhaillaan riittävällä nopeudella vastaamaan alan lisääntyviin osaajatarpeisiin. Esimerkiksi digitaalinen huoltovarmuus ja kyberturvallisuus ovat aloja, joihin tarvitsemme niin elinkeinoelämässä kuin valtionhallinnossakin monipuolista ja ajantasaista osaamista”, sanoo yksikönjohtaja Jarna Hartikainen Huoltovarmuuskeskuksesta (HVK) ja jatkaa:

“Tarvitsemme esimerkiksi salausratkaisujen osaajia sekä toimialojen erityistarpeita ymmärtäviä kyberturvallisuuteen erikoistuneita osaajia. Esimerkiksi energia-alan, terveydenhuollon ja finanssialan liiketoiminnalliset tarpeet kyberturvallisuudelle eroavat merkittävästi toisistaan. Eikä kyse ole pelkästään teknisestä osaamisesta, vaan tarvitsemme myös kyberturvallisuuteen erikoistuneita tukitoimintoja, kuten juridiikan ja viestinnän osaajia.”

Huoltovarmuuskeskuksen yksikönjohtaja Jarna Hartikainen

Osaajapulasta kärsivät yhä enemmän myös perinteiset huoltovarmuuskriittiset toimialat. Ne eivät entiseen tapaan houkuttele nuoria. Osaajia on myös hankala sitouttaa pitkäjänteisesti tarvittaviin tehtäviin, joissa on käynnissä laaja työntekijöiden eläköityminen.

“Näihin kuuluu esimerkiksi merenkulku, jonne tarvitaan vaikkapa alusten, luotsauksen ja jäänmurron kapteenien ja perämiesten lisäksi laivatyöntekijöitä. Myös metsäkoneiden kuljettajista ja erityisosaamista vaativan kuljetuslogistiikan osaajista on kasvava pula”, Hartikainen kertoo.

Taantuvilla aloilla pito- ja vetovoiman puutetta lisäävät esimerkiksi kausityö, hankalat työajat tai -paikat. Esimerkiksi pitkät ajat merellä eivät välttämättä houkuttele perheellisiä. Toisaalta esimerkiksi merenkulussa ja metsätyössä tehdään tyypillisesti niin pitkiä työuria, ettei uusia työpaikkoja edes avaudu säännöllisesti. Tämä hidastaa kouluttautumista, sillä merkittävä osa osaamisesta kertyy työkokemuksen kautta.

Osaajapulaan ei auta hetkellisen tarpeen paikkaaminen

Keskeiset huoltovarmuuskriittiset tehtävät vaativat pitkäaikaista kokemusta ja jatkuvasti päivittyvää osaamista. Osalla aloista on myös vain hyvin rajallisesti osaajia. Näiden osaajien olisi pysyttävä Suomessa myös haastavissa tilanteissa. Huoltovarmuuden kriittiset vähimmäisosaajatarpeet on kyettävä tunnistamaan ja erotettava työvoiman yleisistä markkinatarpeista ja työvoiman liikkuvuudesta.

“Vaikka voimme saada ulkomailta joihinkin tehtäviin lisää työvoimaa tilapäisesti tai ulkoistusten kautta, meidän on varmistettava, että meillä on tarvittava määrä osaajia saatavilla omasta takaa maailmanlaajuisten kriisitilanteiden varalta. Koronapandemia sulki rajoja ja turvallisuuden ääritilanteet taas voivat saada ulkomaiset osaajat palaamaan nopeasti omaan maahansa.”

Reseptiksi osaajapulaan Hartikainen ehdottaa ainakin pitkän aikavälin tiekartan laatimista. On selvitettävä huoltovarmuuden kannalta kriittiset osaajamäärät eri aloilla, aloille tulemisen pullonkaulat ja toisaalta uudet, nousevat erityisosaamista vaativat alat.

“Yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on yksi keino vahvistaa kokonaisuutta.  Tarvitsemme myös kohdennettua markkinointia kiinnostuksen herättämiseksi osaajapulan riskialojen huoltovarmuuskriittisiin tehtäviin ja koulutukseen. Myös yhteistyö kolmannen sektorin kanssa voi mahdollisesti jatkossa tuoda ratkaisuja joihinkin tarpeisiin.”

Nykyisellään erilaista koulutusta järjestetään jo ja oppaita tuotetaan koko ajan osaamisen täydentämiseksi.

“Normaaliaikana on tunnistettava tarpeet, jotta ollaan varauduttu kriisiaikoihin”, Hartikainen summaa.

“Tässä työssä meidän eri kokoisilla yrityksillämme on myös iso rooli. Esimerkiksi alueellinen huoltovarmuus on pitkälti pienten toimijoiden varassa vaikkapa logistiikan ja ruokahuollon suhteen. Jokaisen sektorin on tunnistettava se osaaminen, joka on kriittistä ja jonka saatavuus on varmistettava.”

Lue lisää: Merenkulku kaipaa uusia osaajia

Teksti: Hanna Kangasniemi / Kuva: Meeri Utti (Jarna Hartikainen), Colourbox

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Terveydenhuoltosektorin tärkein tehtävä on kriisinkestävyyden varmistaminen

Globaali epävarmuus, kyberuhat, pandemioiden riskit ja luontokato kirittävät terveydenhuoltoalaa varautumaan tulevaan. Varautumista johtaa terveydenhuoltosektorin puheenjohtaja Taneli Puumalainen.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.
Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?