Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Suomen siemenperunakeskus on paljon muutakin kuin perunaa

Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla syksyn perunasato on tältä vuodelta nostettu. Mikä tahansa pottu ei kuitenkaan ole kysymyksessä, sillä Tyrnävän ja Limingan lakeuksilla kasvatetaan Suomen siemenperunakeskuksen (SPK) perunaa, jonka tuotanto on erittäin keskittynyttä ja vaatii äärimmäistä puhtautta.

11.11.2021
elintarvikehuolto

Koko alueen merkitys Suomelle on valtava, sillä missään muualla ei viljellä yhtä paljon siemenperunaa. Vastaavia Euroopan unionin myöntämiä High Grade -alueita löytyy Suomen lisäksi vain neljästä maasta: Irlannista, Saksasta ja Azoreiden saariryhmältä Portugalista.

”SPK:n tehtävää on nyt 45 vuotta täynnä ja missio on pysynyt samana eli Suomessa yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä näiden lajikkeiden perus- ja sertifioitujen siementen tuotanto”, kertoo Suomen siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola.

Paula Ilola, valokuva.Toimitusjohtaja Paula Ilola sanoo, että mitä laadukkaampaa perunaa SPK antaa viljelijöilleen, sitä pidempään viljelijä voi sitä lisätä.

High Grade -alue on siemenperunatuotannon suojavyöhyke, missä perunaa tuotetaan tarkasti suojattuna ja valvottuna. Käytännössä se tarkoittaa, että perunan polku aina idusta mukulaan ja mukulasta maalle ja edelleen sopimusviljelijöille on pitkä ja kestää neljästä viiteen vuotta. Euroopan pohjoisin High Grade -alue on ilmastonsa ja maaperän vuoksi ihanteellinen perunalle.

”Kasvukausi on täällä yhtä pitkä kuin Tampereella. Meren läheisyys tekee alueesta poikkeuksellisen, se suojaa perunoita syksyllä hallalta ja keväällä antaa lämpöä. Talvisin kylmyys ja routa hankaloittavat kasvitautien lisääntymistä”, Ilola kertoo.

Paljon erityisosaamista ja käsityötä

Monivaiheinen tuotantokierto vaatii hienovaraista käsityötä SPK:n laboratoriossa, mistä alkaa terveiden koeputkikasvien lisäviljely. Käsityönä valmistuvat joka vuosi myös uudet turpeiset kasvualustat laboratoriosta tuleville ”äitiperunoille”, kuten Ilola nimittää alkupään kasveja. Äitiperunat tuottavat kasvihuoneissa vuosittain 200 000–300 000 kappaletta minimukuloita aeroponisissa laatikoissa, jotka pestään ja desinfioidaan käsin.

Siemenperunan varastointia.Suomen siemenperunakeskuksen varastossa perunat odottavat pääsyä keväällä esi-idätyksen kautta sopimustuottajien peltoon. Näissä laatikoissa on odottamassa tärkkelysperuna Maksim.

Käsipareja tarvitaan myös kuumimpaan kesäaikaan kasvihuoneissa, missä taimia kastellaan koneellisesti ja käsin. Kasteluun käytetään vain vesijohtovettä. Jalkatyötäkin riittää, kun keskuksen sopimustilat tarkastetaan kesäisin pelloilla kävellen.

SPK:n 14 vakituista työntekijää avustaa vuosittain kausityöntekijät. Lisäksi SPK tarjoaa kymmenisen harjoittelupaikkaa kasvukausittain alan opiskelijoille, jotta osaamista ja tietoa saadaan välitettyä tuleville peruna-alan ammattilaisille.

“Huoltovarmuuden kannalta Suomen siemenperunakeskuksella on suuri merkitys elintarvikehuollossa.”

Juha Mantila, HVK

Siemenperunoiden sopimusviljelijöillä on myös keskeinen rooli ja heitä on tällä hetkellä 16.

SPK:n tehtävänä on myös ylläpitää alkuperäisiä siemenperunalajikkeita ja samalla etsiä uusia tulokkaita. Vanhojen suomalaisten perunalajikkeiden ylläpitäminen ja säilyttäminen on tärkeää, koska kaikki lajikkeet eivät pärjää Suomen oloissa. Hankkijan Timo on yksi perinteisistä lajikkeista.

”Timo voidaan laittaa alkukeväästä maahan karvalakki päässä”, Ilola kuvailee perunalajin roudankestävyyttä.

Perunalla on tärkeä rooli huoltovarmuudelle

SPK:n vuosittainen sato on noin 13 miljoonaa kiloa perunaa, josta siemenperunaa noin kuusi miljoonaa. Siitä noin 2–4 prosenttia menee vientiin muun muassa Venäjälle, Ruotsiin, Saksaan ja Hollantiin. Suomeen raakaperunaa tuodaan muista maista hyvin vähän. Huoltovarmuuden kannalta SPK:lla on suuri merkitys elintarvikehuollossa.

Koeputkista käynnistyy siemenperunoiden pitkä matka.

”SPK:n rooli on varmistaa perunan saatavuus Suomessa. Siemenperunakeskuksen tuotannolla pystytään turvaamaan, että kriittisessä tilanteessa kotimaista siemenperunaa saadaan viljelijöille nopeasti ja paljon, jotta perunaa riittää ravinnoksi jokaiselle Suomessa”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Juha Mantila.

“Peruna on kasvipatologin ihannekasvi eli sillä on lukuisia kasvitauteja”

Paula Ilola, SPK

Tieto perunan käytön monipuolisuudesta kasvaa, mutta myös uhkia ymmärretään Ilolan mukaan paremmin. Kun peruna viedään avomaalle, se on heti altis viruksille, joiden määrä kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi kirvat levittävät viruksia ilmateitse. Haasteena Ilolan mielestä on EU:n myötä lisääntynyt kasvitautien harmonisoituminen ja ajoittain huonolaatuinen tuontisiemen.

”Peruna on kasvipatologin ihannekasvi eli perunalla on lukuisia kasvitauteja”, Ilola summaa.

Aeroponinen kasvatusmenetelmä perustuu siihen, että perunan maavarret kasvavat pimeässä kammiossa valolta suojattuna, kertoo SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola taustalla lisäystenhoitaja Tuula Nurkkala.

Uusi viljelytapa vie perunan juuret ilmaan

Muuttuvassa maailmassa ja ilmastonmuutoksen myötä on välttämätöntä kehittää myös suomalaisen superfoodin eli perunan tuotantoa. Esimerkkinä tästä on aeroponinen perunatuotanto eli tutummin ilmaperuna. Se on uudenlainen menetelmä, missä perunan juuret kasvavat pimeässä laatikossa ilmassa ja varret laatikon ulkopuolella valossa.

Menetelmän perustamiskustannus on kallis, joten se sopii arvokkaiden eli ensimmäisen perunasukupolven tuotantoon. Se sopii myös tilanteeseen, missä perunan peltoviljely ei ole mahdollista”, Ilola kertoo.

Aeroponinen tuotantomenetelmä on huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä.

Puhtaat ”äitiperunat” saavat alkunsa SPK:n ympäri vuorokauden valvotussa laboratoriossa.

”Se on resurssi, jossa tuotantoa voidaan nopeasti ja joustavasti kasvattaa, jos siemenperunan tuotantoketjuun tarvitaan lisävolyymiä. Tuotanto tapahtuu hygieenisissä ja kontrolloiduissa olosuhteissa, mikä on siemenperunan laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää”, Huoltovarmuuskeskuksen Mantila korostaa.

Kasvatuskokeilla on huomattu, että aeroponinen peruna vastaa laadultaan perinteisesti viljeltyä perunaa. Mukuloita ilmaperunoista kerätään käsin ja varovaisesti juuria vahingoittamatta, mikä vauhdittaa kasvia tuottamaan uusia mukuloita. On arvioitu, että avomaalla yksi peruna tuottaa noin 10 mukulaa, aeroponinen peruna 100 mukulaa.

TIESITKÖ TÄMÄN?

• Virustauteja levittäviä kirvoja on High Grade -alueella vähän. Virustilanteen kurissa pitämiseksi Tyrnävän ja Limingan kuntien siemenperuna-alueella on pyydetty asukkaita hävittämään pihoiltaan koristekasvina käytettävä lumipalloheisi eikä nykyisin sitä sallita uudisrakentamisen pihakasvina. Kirvat käyttävät pensasta talvehtimispaikkana.

• High Grade -alueen siemenperunatuotannon tarkastuksen ja sertifioinnin tekee Ruokavirasto, joka vastaa lisäksi ruokaperuntatuotannon tuhoojakartoituksesta ja valvonnasta.

• Suomessa siemenperunan tuotantovaatimukset ja tarkastukset perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön, joka on EU:n lainsäädäntöä tiukempi.

Suomen siemenperunakeskus perustettiin vuonna 1976 Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteyteen ja osakeyhtiöksi se muuttui vuonna 2002. Kotimaisen yrityksen suurin osakas on sopimusviljelijöiden perustama yhtiö H.G. Vilper. Valtion osuus on 22 prosenttia, suomalaisen perunateollisuuden 17 ja MTK:n 10.

Avauskuvassa aeroponisia ‘ilmaperunoita’. SPK:n tekemät kasvatuskokeet ovat osoittaneet, että niiden mukulat ovat vähintään yhtä laadukkaita ja elinvoimaisia kuin perinteisesti kasvatettujen perunoiden. Kuvat: HVK

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

“Venäjän hyökkäys ei muuttanut turvallisuuskäytäntöjämme mitenkään”

Turvallisuus on Teollisuuden Voiman (TVO) toiminnan ytimessä ja koko organisaatiokulttuurin perusta. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, lukuisat journalistit tiedustelivat, miten tilanne vaikuttaa TVO:n turvallisuuskäytäntöihin.

Suur-Savon Sähkö ja Jyväskylän yliopisto näyttävät tietä – Lähde mukaan parantamaan kyberturvallisuutta kumppanuusverkostossa

Yritysten kumppanuusverkostot tuovat riskejä kyberturvallisuudelle, mutta ne voivat myös auttaa niiden hallitsemisessa. Jyväskylän yliopiston vetämä kumppanuusverkostoprojekti pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, kuinka kumppanuusverkoston kyberturvallisuutta voidaan tehostaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta rahoitettu hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun. Nyt haetaan mukaan lisää yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita.

”Radalla tilanne päällä!"

Yhdistelmä24-valmiusharjoitus toi kemian, terveydenhuollon sekä jätehuollon toimijat yhteen ennennäkemättömässä laajuudessa Satakunnassa maaliskuun puolivälissä. Simuloitu suuri kemikaalionnettomuus testasi, miten esimerkiksi suurten potilasmäärien hoito, turvallisuusviestintä ja jälkihoito sujuvat kriisitilanteessa.