”Vihollisilla on ehkä yömme, mutta päiviä ette saa” – Ukrainan opit valavat uskoa Suomen varautumiseen
Ukrainassa on käyty sotaa pian neljä vuotta. Miten yhteiskunnan toiminta ja ihmisten arki saadaan jatkumaan pitkäaikaisen vakavan kriisin keskellä? Huoltovarmuuskeskuksen järjestämällä matkalla Kiovassa oli mukana myös huoltovarmuuskriittisten yritysten edustajia, joiden silmät avautuivat sodan keskellä elettävän arjen sitkeydelle ja neuvokkuudelle.
HVK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katri Liekkilä kuvailee tunnelmaa Kiovassa hämmentäväksi.
”Kiova on ihan kuin mikä tahansa pääkaupunki. Ainut, mikä erottaa sen tavanomaista arkea elävästä pääkaupungista, on se, että siellä on esimerkiksi patsaita suojattu ja varavoimakoneet hyrräävät”, hän kertoo.
Yö viholliselle, päiviä ette saa
Kiovassa arki alkaa aamuisin ja jatkuu täysillä kunnes yöllinen ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan. Tämä elämänasenne on tehnyt Liekkilään syvän vaikutuksen.
”Minun tulkintani ukrainalaisten ajatuksista on se, että vihollisilla on ehkä meidän yömme, mutta päiviä ette saa”, Liekkilä tiivistää.
Hänen mukaansa ukrainalaiset haluavat elää normaalia arkea ja nauttivat pienistäkin asioista. Palveluita käytetään ja juhlia vietetään aivan täysillä, sillä mitään ei oikeastaan ole menetettävänäkään.
Myös sähköverkkoyhtiö Elenian valmiusjohtaja Heikki Paananen yllättyi opintomatkalla arjen normaalista kulusta.
”Siellä on niin valtava epäsuhta normaalin elämän ja sodan uhkien välillä. Ihmiset elävät normaalia arkea, ja sitten on ilmaiskuja. Kuoleman varjo on koko ajan päällä”, Paananen kuvailee.
Ennen matkaansa Paananen kuvitteli Ukrainan olevan laajasti täydessä sotatilassa, mutta ymmärsi, että yhteiskunnan perustoimintojen on toimittava, jotta puolustussotaa voidaan edes käydä.
Energiajärjestelmän sietokyky ja perustyön voima
Energiajärjestelmä on Ukrainassa jatkuvien iskujen kohteena. Liekkilän mukaan sodan aikana kaikkiin energiaverkon osiin on isketty vähintään kerran. Tästä huolimatta Paananen hämmästeli ukrainalaisten kykyä palauttaa sähkönjakelu nopeasti.
”Eniten hämmästytti se, miten hyvin he pystyvät palauttamaan sähkönjakelun ja energiantuotannon”, Paananen sanoo.
Paanasen oivalluksena oli, että parhaimmat varautumisen keinot ovat yleismaailmallisia.
Heikki Paanasen vinkit varautumiseen
Elenian valmiusjohtaja Heikki Paananen antaa yrityksille kuusi vinkkiä varautumiseen ukrainalaisten antamien neuvojen pohjalta:
-
- Henkilöstön hyvinvointi. Huolehdi henkilöstön toimintakyvystä ja hyvinvoinnista pitkittyneissä kriisitilanteissa.
-
- Kohteiden suojaus. Suojaa kriittiset kohteet fyysisiltä iskuilta sekä panosta erityisesti kyber- ja tietoturvaan.
-
- Varaosat ja logistiikka. Varmista kriittisten varaosien riittävä varastointi sekä toimiva logistiikka niiden nopeaan täydennykseen.
-
- Toiminnan jatkuvuus. Suunnittele, miten selviät kriittisten toimintojen menetyksestä (esim. varajärjestelmät ja korvaavat toiminnot).
-
- Yhteistyö. Osallistu huoltovarmuusorganisaation toimintaan ja tee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.
-
- Häiriönsietokyky. Huolehdi riittävästä kapasiteetista ja hajautuksesta pitääksesi järjestelmät mahdollisimman häiriönsietoisina.
Hajauttaminen on huoltovarmuusteko
Ukrainalaiset ovat joutuneet turvautumaan hajauttamiseen välttääkseen tuhoisat iskut.
”Kaikkia munia ei laiteta samaan koriin”, Paananen summaa. Hän näkee hajauttamisen keskeisenä asiana myös Suomessa.
”Mitä hajautetumpi ja monipuolisempi energia- ja sähköjärjestelmämme on, sitä häiriösietoisempi se on. Oli kyseessä sitten sotatilanne, myrsky tai vaikka kyberisku”, Paananen toteaa.
Paananen arvioi, että Suomessa on työtä tehtävänä kapasiteetin lisäämisessä ja kohteiden suojauksen parantamisessa. Puhtaan energian siirtymä vaatii investointeja, jotka samalla toimivat huoltovarmuustekona tekemällä järjestelmästä kriisinkestävän.
Suomessa on teoria, Ukrainassa käytäntö
Matka vahvisti Katri Liekkilän käsitystä siitä, että varautumisen oppiminen on tehtävä yhdessä niiden yritysten kanssa, jotka sitä käytännössä tekevät. Liekkilän mukaan lisäarvoa toi se, että yritysten edustajat näkivät oman roolinsa merkityksen.
Suomalaisten ja ukrainalaisten ajattelutavoissa Liekkilä näkee paljon samaa: tiettyä neuvokkuutta ja toimeen tarttumista, jota niukkuus entisestään ruokkii.
”Ukrainalaisilla on hyvä resilienssi käytännössä ja meillä teoriassa. He ovat sodassa ja me olemme hyviä normaalioloihin varautumisessa. Tästä tulee jo lähtökohtaisesti sellainen hyvä vaihtosuhde”, Katri Liekkilä tiivistää.
Heikki Paananen näkee, että Suomen etuna on viranomaisten ja yritysten välinen yhteistyö sekä huoltovarmuusajattelun pitkät perinteet. Nämä luovat paremman pohjan yhteistyön syventämiseen kuin mitä Ukrainassa on ollut.
Paanaselle henkilöstöstä huolehtiminen nousi keskeiseksi opiksi. Elenia aikoo hänen mukaansa kiinnittää henkilöstön hyvinvointiin kriisitilanteessa vielä enemmän huomiota, jotta toimintakyky säilyisi.
Lisäksi Paananen peräänkuuluttaa sääntely-ympäristön kehittämistä Suomessa.
”Lakien ja asetuksien pitää edistää ihmisten perustarpeiden järjestämistä kriisitilanteissa. Meidän tulee varmistaa, että pullonkauloja ei ole”, Paananen painottaa.
Teksti: Jarmo Holopainen I Kuvat: Colourbox, Meeri Utti
