Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Rypsilajike Aurea CL on huoltovarmuusteko

Huoltovarmuuskeskuksen rypsilajike Aurea CL varmistaa osaltaan, että kotimaista rypsiöljyä ja valkuaisainerehua riittää myös vaikeina aikoina.

25.10.2023
alkutuotantoelintarvikehuolto

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on nostanut ruokaöljyn ja rehuvalkuaisen hintoja sekä heikentänyt saatavuutta. Suomessa niiden tuotantoa ja omavaraisuutta on varmistamassa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) omistama kevätrypsilajike Aurea CL.

Mutta miten HVK:lla ylipäätään on omistuksessaan rypsilajike?

Palataan vuosituhannen alkuun. Kasviöljyteollisuus luopui rypsin jalostuksesta ja arvokas geenimateriaali päätyi eri vaiheiden jälkeen HVK:lle, joka antoi geenimateriaalin jatkojalostamisen Helsingin yliopistolle.

“Yliopistolla aloitettiin HVK:n rahoituksella ennakkoluuloton ja innovatiivinen kehitystyö. Sen ansiosta kevätrypsiin saatiin siirrettyä tehokkaan rikkakasvitorjunnan kestävä ominaisuus. Teorian taustana oli vuosia kestänyt yliopiston tutkijoiden yhteistyö ja tietojen vaihto yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden kanssa”, HVK:n vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila sanoo.

HVK:n vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila

Aurea CL -nimen lopussa oleva CL-pääte kertoo lajikkeen olevan testattu ja hyväksytty Kanadassa ja Yhdysvalloissa patentoituun Clearfield-tuotantomenetelmään. CL-päätteinen rypsilajike kestää sellaisten rikkakasvien torjunta-aineita, joita rypsi ei luontaisesti kestäisi.

“Kevätrypsin ongelmana on se, että rypsi on huono kilpailemaan nopeasti taimettuvien rikkakasvien kanssa. Huomattaviin sato- ja laatutappioihin johtavat rikkakasvit ovat usein kaksisirkkaisia kuten rypsikin, joten niihin tehoava torjunta-aine tuhoaisi myös itse rypsin.

Puhdasta ja laadukasta siementä

Kun Aurea CL:n kehitystyö oli valmis, sen kaupalliseksi toimijaksi valikoitui Maatalouskesko vuonna 2012. Sen tehtävänä oli huolehtia siemenlisäyksestä ja lajikkeen markkinoinnista. Sittemmin ruotsalainen Lantmännen Agro osti Maatalouskeskon toiminnot.

“Työskentelin urani alussa Maatalouskeskolla, joten Aurea CL on minulle tuttu aivan sen alkuvaiheista asti. Aurea CL on edelleen kolmen yleisimmin viljeltävän kevätrypsilajikkeen joukossa Suomessa. Se kertoo siitä, että lajike on hyvä”, sanoo tuotepäällikkö Ari Virtanen Lantmännen Agrosta.

Lantmännen Agron tuotepäällikkö Ari Virtanen

Clearfield-tuotantomenetelmän ansiosta Aurea CL:n viljelyssä torjunta-aineita tarvitaan normaalia vähemmän. Sadosta saadaan myös puhdas ja laadukas, eikä siementen joukossa ole rikkakasvien siemeniä.

“Hyvän sadon saamiseksi puhdasta siementä voidaan kylvää vähemmän kuin perinteisiä lajikkeita. Kun rikkakasveja on vähemmän, rypsiä ei tarvita yhtä paljon varjostamaan rikkakasveja ja estämään niitä kasvamasta. Viljelijälle on eduksi myös se, että torjunta-aineita tarvitaan vähemmän kuin muilla menetelmällä kehitettyjä rypsilajikkeita kasvatettaessa. Merkittävää on myös lajikkeen hyvä kuivuudenkestävyys keväällä sekä korkea valkuaisainepitoisuus”, Virtanen sanoo.

Aikaisin kypsyvänä lajikkeena Aurea CL sopii meidän ilmastollemme. Huonompinakin kesinä sato ehtii valmiiksi. Suomi on maailmalla ainoita maita, joissa rypsi on merkittävä öljykasvi. Muualla viljellään huomattavasti enemmän rapsia.

“Rypsin viljelyssä huippuvuosi oli 2010, jolloin sitä viljeltiin 141 tuhannellahehtaarilla. Sittemmin rypsin ja rapsin viljelyalat ovat pienentyneet. Rypsin paikkaa on ottanut rapsi, jonka öljypitoisuus on hieman rypsiä suurempi. Aurea CL:ää viljelyala vaihtelee noin 3 000 ja 5000 hehtaarin välillä vuodessa. Se on noin 9 prosenttia kevät- ja syysrypsin viljelyalasta”, Virtanen sanoo.

Erilaisia rypsilajikkeita on kymmenittäin. Uudet lajikkeet ovat markkinoilla useimmiten vain muutamia vuosia, jonka jälkeen kaivataan jälleen uutuuksia. Se, että Aurea CL on edelleen markkinoilla, kertoo sen laadusta.

“Aurea CL:n on tuottoisa lajike. Kolmella kilogrammalla siementä per hehtaari voidaan saada yli 2,5 tuhatta kilogrammaa puhdasta satoa. Esimerkiksi herneellä 300 kilogrammalla siementä tuotetaan 3–5 tuhatta kilogrammaa satoa.”

Huoltovarmuuskriittistä valkuaisainerehua riittää

Luonnon monimuotoisuuden ja sitä kautta myös huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että eri peltosaroilla viljellään monipuolisesti erityyppisiä kasveja.

“Ettei viljeltäisi vain viljoja, vaan myös öljykasveja, kuten juuri rypsiä ja rapsia sekä vaikkapa hernettä ja härkäpapua”, Mantila sanoo.

Huoltovarmuutta varmistaa myös oma kasviöljy ja valkuaisainetuotanto.

“Näin emme ole liiaksi tuonnin varassa, vaan meillä on omastakin takaa tärkeitä kasviöljyjä sekä valkuaisainerehua tuotantoeläimille. Tässä mielessä voimme olla huoletta, kasviöljy ja rehu eivät meillä lopu kesken”, Mantila sanoo.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Colourbox, Huoltovarmuuskeskus ja Ari Virtanen

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Erilaisia vihanneksia ja salaatteja metalliastioissa.

Ruokapalvelut mukaan huoltovarmuustyöhön

Huoltovarmuuskeskuksen koordinoimaan Huoltovarmuusorganisaatioon perustettiin tämän vuoden alussa uusi yhteistyöverkosto, Ruokapalvelupooli. Sen tehtävänä on edistää food service -toimialan huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa.
Heli Tammivuori istuu toimistossa ikkunan vieressä ja katsoo ikkunasta ulos.

Toimiva verkosto-organisaatio tekee huoltovarmuudesta iskunkestävän

”Huoltovarmuusorganisaation avulla kehitetään yritysten huoltovarmuuden suorituskykyä. Uudella strategiakaudella vahvistamme verkoston rakenteita, luomme yhteistyölle tarkempia toimintamalleja ja määrittelemme toimijoiden tehtäviä sekä rooleja. Näin siirrymme yhteistyössä varautumisesta kohti valmiutta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori.
HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen seisoo ikkunan edessä selin kameraan

HVK:n uusi strategia vastaa turvallisuustilanteen muutokseen

”Tosiasia on, että toimintaympäristössämme on tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos. Huoltovarmuuskeskuksen strategian ja sen painopisteiden on vastattava nykyistä turvallisuustilannetta. Meidän tehtävämme on varmistaa yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta kriittiset toiminnot, ja uusi strategiamme on vastaus tähän.” Näin sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.