Petteri Nurmi: logistiikka-alan yritysten varautumiseen tarvitaan uusia bisnesmalleja

Keväällä 2025 tapahtui merkittävä muutos, kun kaksi suurta logistiikkayritystä, DSV ja Schenker, yhdistyivät huhtikuun lopussa.

”On ollut hienoa huomata, että kahden suuren logistiikka-alan yrityksen yhdistyminen on otettu vastaan positiivisesti. Nämä kaksi suurta yritystä täydentävät toisiaan, kun saimme yhteen kahden yhtiön erilaiset vahvuudet”, hän kiittelee.

Nurmen mielestä yhdistyminen tuo vahvuuksia myös huoltovarmuusnäkökulmasta.

”Henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja monipuolinen kokemus ovat keskeisiä tekijöitä huoltovarmuuden parantamisessa”, hän miettii.

Suomalainen huoltovarmuusmalli toimii

Petteri Nurmi on osallistunut huoltovarmuustoimintaan yrityksensä lisäksi myös Suomen Huolinta- ja logistiikkaliitossa sekä Huoltovarmuusorganisaation maakuljetuspoolissa.

Kun hänet valittiin lokakuussa 2024 Huolinta- ja logistiikkaliiton puheenjohtajaksi, hän muistutti, että SHLL:n työn ytimessä on vahvistaa huoltovarmuutta, joka on keskeinen osa myös logistiikka-alan toimintaympäristöä.

”Suomessa toimiva, uniikki huoltovarmuusmalli on osoittanut, että sitä tarvitaan. Arvostan sitä, että mallissamme tukeudutaan yksityisiin palveluntuottajiin, jotka ovat alansa ammattilaisia.”

Nurmi nostaa esiin koronakriisin, jonka aikana saatiin hyvää oppia ja otettiin isoja kehitysaskeleita.

”Korona oli testi poikkeustilassa ja sen aikana tehtiin erinomaista työtä. Aluksi emme ymmärtäneet kriisin laajuutta, mutta reagointikyky oli olemassa. Kun toimia tarvittiin, kaikki tapahtui nopeasti ja yhteistoiminnassa.”

Huoltovarmuudessa on menty huimasti eteenpäin. Iso tekijä on yritysten tahto kehittää omaa tekemistään.

”Iso osa huoltovarmuudesta on sitä, että yrityksissä mietitään, miten hallitaan riskejä ja poikkeusolosuhteita. Yritykset ovat tässä myös hyvin valmiita tekemään yhteistyötä.”

Bisnesmalleja ja kuljetusten prioriteettijärjestyksiä

Yritykset eivät kuitenkaan voi yksin tehdä kaikkea. Yksi keskeinen kehityskohde Nurmen mukaan onkin uusien bisnesmallien kehittäminen. Hänen mielestään logistiikka-alalla kehittämistarpeita on tulevaisuudessa erityisesti energiamurrokseen ja liikenteen sähköistymiseen liittyen.

”Asiat, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta positiivisia, näyttäytyvät huoltovarmuuden kannalta haasteina. Kun kuljetuskalusto sähköistyy, latausinfraa on oltava riittävästi ja toimintavarmasti”, hän sanoo.

Logistiikka-ala on jo nyt riippuvainen sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä. Vaikka kalusto kulkisi polttonesteellä, kaikki tukitoiminnot liikkumisen ympärillä toimivat sähköllä ja niitä ohjataan tietoliikenneyhteyksillä. Tätä riippuvuutta on pohdittu ja kehitetty erinomaisesti jo alan omassa huoltovarmuuspoolissa, jossa tunnistetaan ja ratkotaan yhteisiä haasteita.

”Miten toimitaan silloin, kun varautumista pitäisi järjestää enemmän kuin mitä yritysten omat riskinhallintastandardit vaativat? Voidaanko yrityksiltä vaatia, että niiden pitäisi varmistaa sähkö- ja tietoliikenneinfraa tuplalinjoilla tai suurilla generaattoreilla? Näihin tarvitaan tukea ja erilaisten bisnesmallien kehittämistä”, Nurmi sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa toimivat logistiikkayritykset ovat kansainvälisiä pörssiyhtiöitä. Jos omien varautumisstandardien lisäksi on tehtävä kansalliseen varautumiseen liittyviä hankintoja, tästä pitäisi myös yritykselle koitua hyötyä. Juuri tähän tulisi pohtia erilaisia ratkaisuja ja tukimuotoja.

”Meidän kannattaisi myös logistiikka-alalla yhä tarkemmin miettiä kuljetusten prioriteetteja ja varautua laajempaan ja pidempään poikkeustilaan. Olemme harjoitelleet jo yhteistyötä. Nyt olisi hyvä harjoitella sitä, kuka ohjaa ja miten kuljetusten prioriteettijärjestys päätetään, jos suurempi kriisi tulee”, Petteri Nurmi sanoo.

Teksti: Terhi Paavola / Kuva: Christina Eriksson