Ohjelmatoiminta tuo näkyviin keskinäisriippuvuudet

Digitaalinen turvallisuus 2030, Energia 2030 ja Logistiikka 2030 -ohjelmat keskittyvät infrastruktuurin pullonkauloihin, jotka ovat välttämättömiä kaikille huoltovarmuuden aloille, korostaa Huoltovarmuuskeskuksen yksikönjohtaja Jarna Hartikainen.

”Näiden alojen toimintavarmuudesta riippuu kaikkien muidenkin alojen toimintavarmuus. Tässä turvallisuustilanteessa olemme halunneet jatkaa erityisesti näiden alojen varautumisen kehitystä kaikkien alojen hyväksi”, sanoo Jarna Hartikainen.

Alueellisen huoltovarmuustyön kehittämiseen keskittynyt Alue 2030 -ohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa, kun aluetyön kehittämistä päätettiin jatkaa ohjelman sijaan osana HVK:n verkostotyötä.

Vuoden 2024 alusta uutena aloitti Ruoka ja vesi -ohjelma, joka nimensä mukaisesti  keskittyy ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoon ja jakeluun, jotka ovat toimintakykyisen yhteiskunnan perusedellytyksiä. Myös edelleen jatkuvien Digitaalinen turvallisuus, Energia- ja Logistiikka -ohjelmien tavoitteita on tarkennettu vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. 

Tavoitteena konkreettiset muutokset huoltovarmuustoimintaan

Ohjelmatoiminnan tavoitteena on kohdentaa resursseja ja saada aikaan konkreettista varautumisen parannusta huoltovarmuudessa. Ohjelmissa on tälläkin hetkellä meneillään yli 50 projektia, joihin vaikuttavat sadat ihmiset, ja joihin osallistuu eri tavoin tuhansia ihmisiä esimerkiksi selvitysten, alustakehitysten, harjoitustoiminnan ja koulutuksen kautta. Ilman ohjelmatoimintaa kokonaisuuden tuottama yhteishyöty jäisi helposti hahmottumatta.

Väliraportit tuovat esiin monipuolisen osaajajoukon panoksen ja antavat sadoille sidosryhmille ja tuhansille toimintaan osallistuneille mahdollisuuden nähdä, missä he ovat olleet mukana, ja miten toimintaa voi vielä parantaa.

“Ohjelmien kautta saamme paketoitua seurantaa ja sidottua elinkeinoryhmät ja organisaatiot mukaan toimintaan. Voimme seurata miten asiat etenevät ja tehdä tarvittaessa muutoksia”, listaa Jarna Hartikainen.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Mitä oppeja ohjelmatoiminnasta on saatu? Hartikaisen mielestä oleellinen oivallus on ollut keskinäisriippuvuus, se miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Digitaalisia ratkaisuja, energiaa, logistiikkaa sekä ruokaa ja vettä tarvitsevat kaikki yhteiskunnan toimijat toimialasta riippumatta.

”Helposti tekemisiä ajatellaan oman toimintakyvyn kautta, kun pitäisi enemmän tarkastella riippuvuuksia,” Hartikainen kuvailee.

“On yhteinen haaste, että palvelemme toinen toisiamme. Se mitä tehdään, riippuu siitä, mitä muut tarvitsevat ja miten olemme riippuvaisia omista sidosryhmistä. Tämä on jatkuvaa resurssien kohdentamista ja oppimista.”

Edellisen strategiakauden ohjelmatoiminnan yksi tavoite oli myös oppia johtamaan ohjelmatoimintaa. Kausi olikin iso oppimispolku, jossa kehitettiin toimintatapoja, esimerkiksi ohjelmien mitattavuutta ja seurattavuutta.

Ketteryys jatkuvassa muutoksessa

Ohjelmien nimissä vuosiluku 2030 heijastelee pitkän aikavälin hyötyjen tarkastelua.

“Liian pitkä perspektiivi voisi tehdä ohjelmat hankaliksi, kun samaan aikaan pyrimme pysymään ketterinä jatkuvan muutoksen keskellä, kuten energian ja logistiikan sähköistymisessä, ja tunnistamaan niihin liittyvät uudet huoltovarmuuden riskit ja uhat”, sanoo Hartikainen.

Hartikainen näkee väliraporteissa useita hyötyjä HVK:n sidosryhmille ja päättäjille.

”Varmasti yksi hyöty on avoimuus. Haluamme olla avoimia siitä, miten olemme kehittäneet toimintaa ja mitä olemme oppineet tekemisestä. Toki haluamme myös innostaa ja vaikuttaa jatkossa siihen, miten saadaan entistä parempia tuloksia.”

Kun strategiakaudelle 2021–23 ohjelmissa painottui teknologisiin murroksiin varautumisen lisäksi ohjelmatoiminnan kehittäminen, nykyisellä strategiakaudella turvallisuustilanteen muutos on keskiössä ja on päästy kiinni vahvemmin itse sisältöön.

“Nykyinen geopoliittinen tilanne, esimerkiksi Aasian maiden ja Yhdysvaltojen vaikutus Suomen tuotantoketjuihin, korostaa kansainvälistä yhteistyötä ja EU- ja NATO-instrumenttien hyödyntämistä. Voimme lisätä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin ja Viron kanssa kustannustehokkuuden ja laajuuden varmistamiseksi.”

Tutustu väliraportteihin verkkosivuillamme:

Logistiikka 2030 (pdf)

Energia 2030 (pdf)

Digitaalinen turvallisuus 2030 (pdf)

Alue 2030 (pdf)

HVK:n ohjelmat pähkinänkuoressa

Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelma kehittää yhteiskunnan sietokykyä kyber- ja informaatioympäristön häiriöitä vastaan. Ohjelmassa on tähän mennessä toteutettu, käynnissä tai suunnitteilla 99 projektia.
Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelman verkkosivu

Energia 2030 -ohjelma etsii keinoja energiahuoltovarmuuden toteuttamiseksi hiilineutraalissa yhteiskunnassa. Ohjelmassa on toteutettu tähän mennessä toteutettu, käynnissä tai suunnitteilla 61 projektia.
Energia 2030 -ohjelman verkkosivu

Logistiikka 2030 -ohjelma pyrkii vahvistamaan kriittisen logistisen infrastruktuurin sekä palveluiden toimintakykyä ja toimintaedellytyksiä sekä kehittämään huoltovarmuustoiminnan tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ohjelmassa on tähän mennessä toteutettu, käynnissä tai suunnitteilla  76 projektia.
Logistiikka 2030 -ohjelman verkkosivu

Alue 2030 -ohjelmassa kehitettiin eri hallinnon- ja toimialojen varautumisen ja huoltovarmuuden yhteensovittamista niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Ohjelman toteutusvaiheen aikana käynnistettiin 11 kehitysprojekteja, joista osan toteutus jatkuu edelleen. Ohjelman toteutus päättyi vuoden 2024 lopussa, kun alueellisen huoltovarmuustyön kehittäminen siirtyi osaksi HVK:n verkostotyötä.
Alue 2030 -ohjelman verkkosivu

Ruoka ja vesi 2030 -ohjelma pyrkii turvaamaan Suomen väestölle riittävästi ravitsevaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa ja vettä kaikissa tilanteissa. Ohjelmassa on käynnissä tai suunnitteilla 4 projektia.
Ruoka ja vesi 2030 -ohjelman verkkosivu