Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Koko arvoketjun Öljypooli

Öljypooli kehittää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa raakaöljyn ja valmiiden tuotteiden maahantuonnista aina loppukäyttäjälle saakka.

17.8.2020
energiahuoltohuoltovarmuus
Helsingin Kruunuvuorenrannan museoitu öljysäiliö 468.

Lue myös öljypoolin lyhyen ja pitemmän tähtäyksen haasteista ja muutosajureista täältä.

Öljypoolin toimintaan osallistuvat yritykset edustavat maahantuontia, öljynjalostusta, terminaaleja, logistiikkaa ja jakelua. Pooliin kuuluu myös Maakaasujaosto, joka toimii itsenäisesti lähes omana poolinaan. Kaasun maahantuonnista, siirrosta, jakelusta ja markkinoinnista huolehtivien toimijoiden lisäksi jaostoon kuuluu myös huoltovarmuuskriittisiä loppukäyttäjiä, kuten suuria teollisuuslaitoksia ja isojen kaupunkien energialaitoksia.

Valokuvassa Jouko Kinnunen.
Jouko Kinnunen

Poolin sihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen kertoo, että poolin ytimessä ovat huoltovarmuudelle keskeisten suurimpien yritysten edustajat, mutta tarvittaessa selvitetään myös muiden toimijoiden varautumiseen liittyvät tarpeet.

”Pooli toimii yhtenä kokonaisuutena ja jäsenkunta edustaa laajasti eri toimintoja, sillä energia-alalla toiminnot linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Digitalisaation myötä ala myös linkittyy yhä enemmän ympäröivään maailmaan.”

Maalla, merellä ja ilmassa

Öljytuotteita käytetään ennen kaikkea liikennepolttoaineina ja väistyvässä määrin myös lämmityspolttoaineina. Liikenteessä niiden käyttäjistä suurin on maantieliikenne ja sen jälkeen lento- ja laivaliikenne. Liikenteen kulutusrakenne muuttuu kaiken aikaa: biokomponentteja sekoitetaan bensiiniin ja dieseliin ja laivaliikenne on siirtymässä öljystä nesteytetyn maakaasun käyttöön.

”Kevyellä polttoöljyllä lämpiäviä sotien jälkeen rakennettuja omakotitaloja on vielä jäljellä satoja tuhansia. Kulutusmäärien kannalta niillä ei ole valtavaa merkitystä, mutta toki asukkaiden itsensä kannalta on.”

Öljytuotteiden osuus koko energiankulutuksesta Suomessa vuonna 2019:
Puupolttoaineet 27,7%, Öljy 22,7%, Ydinenergia 18,4%, Hiili 6,6%,
Maakaasu 5,3%, Sähkön nettotuonti 5,3%, Turve 4,1%, Vesi 3,2%, Tuuli 1,6%, Muut 5%
Lähde: Tilastokeskus

Koska öljyä voi varastoida helposti, sitä käytetään varapolttoaineena bio- ja turvevoimaloissa. Maakaasu on puolestaan eteläsuomalaisen raskaan teollisuuden ja kaupunkien lämmityspolttoaine.

”Tärkeitä maakaasun käyttäjiä ovat isot kaupungit, kuten Helsinki, jonka Vuosaaren voimala käyttää maakaasua. Siinä suhteessa poikkeamme keskisestä Euroopasta, jossa kaasulla on paljon verkostoihin liitettyjä ja täytettävien säiliöiden varassa toimivia pienkäyttäjiä. Suomalaiset kotitalouksia palvelevat kaasuverkot ovat joko vanhojen kaupunkien kaupunkikaasulaitosten perua tai uudempia pienkäyttäjille tarkoitettuja verkkoja.”

Maakaasumarkkinat vapautuivat

Vuoden 2020 alussa vuosikymmeniä monopoliasemassa kaasua toimittaneen Gasumin myynti- ja siirtoliiketoiminnot eriytettiin kun Suomen ja Viron välinen Baltic connector -kaasuputki valmistui. Tankkilaivoilla kuljetettavan nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tulo markkinoille on sekin lisännyt paikallista kilpailua.

Kehityksen ansiosta Suomi ei enää ole yhden maakaasutoimittajan varassa, Kinnunen muistuttaa.

”Baltic connectorin kapasiteetilla on todellista merkitystä, sillä se vastaa suuruusluokaltaan esimerkiksi Suomen koko liikennepolttoaineiden kulutusta. Yhteys on huoltovarmuudelle todella merkittävä. Tulevaisuudessa sen toimitusvarmuus vain kasvaa, kun kun se liitetään yleiseuroopalaiseen kaasuverkostoon.”

Markkinoille tuli uusi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland sekä useita koti- ja ulkomaisia kaasun myyjiä. Kaasun hinta on jo laskenut, mutta Kinnusen mielestä on vielä mahdotonta sanoa, mikä osuus laskusta on polttoaineiden maailmanmarkkinoiden tämänhetkisen turbulenssin ja mikä käynnistyneen kilpailun ansiota.

Markkinoiden avautuminen on hyvä asia, sillä mitä useampia toimittajia on, sitä parempi on yleensä myös toimitusvarmuus – ja siten myös huoltovarmuus.

”Huoltovarmuuden kannalta markkinoiden avautuminen on hyvä asia, sillä mitä useampia toimittajia on, sitä parempi on yleensä myös toimitusvarmuus. Ja koska huoltovarmuus Suomessa rakentuu markkinaehtoisuuden varaan, markkinoiden vapauttamisen myötä tämänkin ala on saatu samaan koriin muiden kanssa”, Kinnunen sanoo.

”Öljypuolella meillä on jo pitkään ollut toimivat markkinat, jossa on isojen yhtiöiden rinnalla myös paljon pieniä toimijoita. Ne huolehtivat esimerkiksi myynnistä, varastoinnista sekä kuluttajajakelusta pienten kuntien lämpökeskuksiin ja yksityisasiakkaiden kiinteistöille.”

Mitä fossiilisten tilalle?

Lämmityksessä ja varavoimanlähteinä öljy ja muut fossiiliset polttoaineet korvautuvat lähivuosikymmeninä biopolttoaineilla. Liikenteessä bioetanoli ja uusiutuvista materiaaleista tuotettu diesel ovat jo vaihtoehtoja. Jatkossa akkuteknologian kehittyessä niiden rinnalle tulee entistä vahvemmin myös uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö. Biokaasun merkitys on tällä hetkellä vielä näitä vähäisempi.

”Fossiilisia polttonesteitä käytetään vielä pitkään liikenteessä, mutta niiden rinnalle tulee myös aivan uusia voimanlähteitä. Tähän kehitykseen emme juuri voi itse vaikuttaa suomalaisten markkinoiden pienuuden takia. Suurin osa liikenteessä käytetävästä teknologiasta ja kalustosta tuodaan joka tapauksessa ulkomailta ja se kehittyy kansainvälisten markkinoiden tahdissa.”

Hiilijalanjälkeä – ja siten myös huoltovarmuutta – voi myös pienentää säästämällä ja tehostamalla energian käyttöä.

”Säästäminen on epäseksikästä, eikä pääse median otsikoihin. Kuitenkin teollisten prosessien optimointi ja uuden puhtaamman teknologian kehittäminen on tehostanut olennaisella tavalla energiankäyttöämme. Oma tutkimus- ja kehittämistoiminta on siten valtavan tärkeää huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Testissä Suomen selviytyminen vakavista kyberhyökkäyksistä

Vakavassa kyberhäiriötilanteessa tietoa häiriön aiheuttajasta ja laajuudesta saattaa olla vähän, mutta silti pitäisi pystyä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.  TIETO22-harjoituksen intensiivivaiheessa testattiin huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden toimintaa tällaisesta painetilanteessa. Kävimme harjoituksessa seuraamassa, mitä osallistujat kolmen pelipäivän aikana oppivat.

Polttoturpeen varmuusvarastot turvaavat lämpöhuoltoa

Suomessa perustettiin ensimmäiset polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Mikä merkitys varastoilla on, ja missä tilanteessa ne voidaan ottaa käyttöön?

Huoltovarmuuselonteko on jo itsessään merkittävä työ

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen laatuaan. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) näkökulmasta on erittäin hienoa, että huoltovarmuus huomioidaan nyt itsenäisenä kokonaisuutena. Näin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakivistä nostetaan muiden kansalaisten turvallisuuden ja mahdollisimman häiriöttömän elämän kannalta keskeisten teemojen joukkoon.