Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Energian riippuvuudet ulottuvat yllättäville toimialoille – varautuminen vaatii yhteistyötä

Energian keskinäiset riippuvuudet ulottuvat yllättävillekin toimialoille, joten häiriöihin varautuminen vaatii uudenlaista yhteistyötä, osoittaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuottama poikkisektoraalinen energiatarkastelu. 

29.4.2025
energia-2030energiahuolto

”Energia on kriittisen tärkeää kaikille yhteiskunnan toimialoille”, HVK:n varautumisasiantuntija Piritta Sirkka painottaa.

Poikkisektoraalinen energiatarkastelu pureutui energian keskinäisiin riippuvuuksiin ja varautumisen tarpeisiin eri toimialoilla. Tarkastelun tarve syntyi yhteiskunnassa lisääntyvästä energian tuotannon ja käytön sektori-integraatiosta. 

Jos energiansaantiin tulee häiriöitä, tällöin oikeastaan kautta koko yhteiskunnan tulee häiriöitä.

Tarkastelussa selvitettiin, mitä keskinäisiä riippuvuuksia energian suhteen on ja mikä varautumisen taso on tällä hetkellä. Lisäksi kartoitettiin varautumistarpeet, joihin täytyy kehittää uusia keinoja energiahuollon kokonaisvarautumisen parantamiseksi. 

Sähköä töpselistä ei ole itsestäänselvyys

Energia-alalla energian keskinäisriippuvuudet on aina tiedostettu, mutta muilla toimialoilla keskitytään usein vain omiin ydinasioihin, eikä energiansaannin kriittisyyttä tule sen tarkemmin mietittyä.

Piritta Sirkka

Eteen voi tulla tilanteita, joissa sähköä ei tulekaan töpselistä, ja siksi sen saatavuuteen on panostettava. Poikkisektoraalinen yhteistyö on avainasemassa, kun tarkastellaan energian moninaisia riippuvuussuhteita eri toimijoiden ja toimialojen välillä sekä keinoja, miten häiriötilanteisiin varaudutaan. 

Lähtökohtaisesti koko yhteiskuntahan sähköistyy, ja kaikki toiminnot tarvitsevat energiaa.

“Tietoliikenne on sähköistä, teollisuus on energiaintensiivistä, elintarviketuotanto tarvitsee energiaa alkutuotannosta teollisiin prosesseihin, rahaliikenne on sähköistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaalat ja vanhainkodit tarvitsevat lämpöä ja sähköä, eivätkä tavarat tai työntekijät liiku ilman polttoaineita”, Sirkka antaa esimerkkejä. 

Konkreettisina esimerkkeinä energian keskinäisriippuvuuksista Sirkka mainitsee teollisuuden ja datakeskusten hukkalämmöt, joilla on joillain paikkakunnilla merkittävä rooli kaukolämmön tuotannossa.

“Lisäksi kaukolämmön tuotanto ja jakelu on riippuvaista vesi- ja jätehuollon toiminnasta”, Sirkka muistuttaa.

Varautumisen taso vaihtelee suuresti

Selvityksessä tunnistettiin, että energiavarautumisen taso vaihtelee huomattavasti eri toimialoilla, alueilla ja toimijoiden koon mukaan.

”Monesti suuret toimijat olivat paremmin varautuneita kuin pienet,” Sirkka toteaa. 

Tavoitteena on parantaa kaikkien toimijoiden varautumisen tasoa, ja tässä auttaa eri toimijoiden välinen yhteistyö. Hyödyllistä yhteistyö on erityisesti niiden toimialojen kanssa, joista oma toiminta on riippuvaista tai joihin oman toiminnan häiriöt vaikuttavat. Energiatoimijat voivat omalta osaltaan tukea muita toimijoita tässä työssä.

Poikkisektoraalinen energiatarkastelu konkretisoi ja teki näkyväksi keskinäisriippuvuuksien laajuuden ja niihin liittyvät riskit, joihin nyt voidaan lähteä etsimään ratkaisuja.

Sirkka nostaa esiin sen, että kaikki toimialat ovat riippuvaisia energiasta.

“Jos energiansaantiin tulee häiriöitä, tällöin oikeastaan kautta koko yhteiskunnan tulee häiriöitä. Siksi ei voida nimetä yhtään toimialaa, joka olisi immuuni energiahäiriöille.” 

Reseptiksi oma varautumissuunnitelma ja toimialayhteistyötä

Yrityksille Sirkka antaa useita suosituksia varautumisen parantamiseksi. Keskeisintä on oman toiminnan ja oman varautumisen tärkeys.

”Kun tehdään työtä eri yritysten ja toimialojen kesken, täytyy määritellä tarkasti, miten toimitaan ja kuka ojentaa viestikapulan missäkin vaiheessa, ettei se putoa väliin”, Sirkka sanoo.  

Sirkka muistuttaa, että varautuminen pohjautuu energian käyttäjien omaan vastuuseen. Kriisin yllättäessä oma apu on aina paras ja nopein.

“Loppupeleissä alan toimijoilla on paras tieto siitä, mikä heidän kohdaltaan on relevanttia.” 

Energiatarkastelun taustalla on yhteiskunnassa lisääntyvä energiantuotannon ja -käytön sektori-integraatio sekä tarve selvittää toimialojen keskinäisiä energiariippuvuuksia.

”Minua eivät yllättäneet yksittäiset riippuvuudet tai kuinka laajalle esimerkiksi sähkönsaantihäiriön vaikutukset yhteiskunnassa ulottuvat. Nämä olivat tarkastelussa jo oletuksina. Poikkisektoraalinen energiatarkastelu konkretisoi ja teki näkyväksi keskinäisriippuvuuksien laajuuden ja niihin liittyvät riskit, joihin nyt voidaan lähteä etsimään ratkaisuja”, Sirkka kertoo. 

Poikkisektoraalisen energiatarkastelun loppuraportti kokonaisuudessaan ei ole julkinen. Sitä hyödynnetään Huoltovarmuusorganisaatiossa varautumisen kehittämisessä.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Miten huoltovarmuuden taloudellisia riskejä voi vähentää?

Maailmantilanteen turbulenssit ovat nostaneet taloudelliset riskit uudella lailla pinnalle globaalisti. Sekä EU:n että Suomen tasolla pohditaan, mitkä riskit vaikuttavat huoltovarmuuteen ja miten niitä voidaan vähentää.

Kohti iskunkestävää Suomea

Suomi on huoltovarmuuden suurvalta, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Kehittämistä on esimerkiksi yhteistyössä, koko väestön kestokyvyn huomioimisessa ja eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä. Myös pitkäkestoiseen kriisiin varautumista on edelleen vahvistettava. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin niin Huoltovarmuuskeskuksen seminaarin puheissa kuin paneelikeskustelussa.
Aki Laiho tummassa pikkutakissa nojaa käsivarsiaan violettien tuolien selkänojiin. Taustalla abstrakti taulu.

Pitkässä kriisissä tarvitaan kriittistä omaa tuotantoa

Tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueista. Mutta mitä termi tuotantotaloudelliset järjestelyt käytännössä tarkoittaa? Huoltovarmuustoimien toimeenpano -yksikön johtaja Aki Laiho kertoo, mistä on kyse.