Kim Mattssonin resepti Suomen kriisinkestävyyteen
Kenraalimajuri (evp.) Kim Mattssonin selvitys julkisen ja yksityisen sektorin huoltovarmuusyhteistyöstä korostaa yhteisen tilannekuvan merkitystä.
“Työssäni Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuuspoliittisena neuvonantajana törmäsin jatkuvasti tarpeeseen saada parempaa yhteistä tilannekuvaa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella”, Mattsson kertoo.
Selvitys vahvistaa, että Suomen kokonaisturvallisuuskonsepti on kansallisesti sisäistetty ja kansainvälisesti arvostettu, mutta tiedonkulun ja yhteistyön parantamiselle on tarvetta. Mattsson nostaa esiin myös huolen Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksesta.
“Nykyinen rahastomalli ei todennäköisesti tule riittämään”, hän arvioi.
Selvityksessä ehdotetaan, että valtion budjetista suunnattaisiin lisää resursseja huoltovarmuustyöhön.
Näillä eväillä Suomen huoltovarmuus vahvistuu
Mattssonin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) uusi strategia on oikeansuuntainen. Mattsson näkee, että HVK:n strategia on jatkumo aiemmalle kehittämistyölle ja vastaa edeltäviin ansiokkaisiin tutkimuksiin sekä selvityksiin.
“Strategian onnistunut toimeenpano onkin nyt keskiössä”, hän toteaa.
Selvitys nostaa esiin useita kehittämiskohteita, kuten poolitoiminnan vahvistamisen, yhteisen harjoittelun lisäämisen ja varautumisohjauksen parantamisen.
Yhtenä haasteena Mattsson näkee hallitusohjelman pohjalta tehtävät huoltovarmuuteen liittyvät valmistelut, joiden yhteensovittaminen vaatii työtä. Hän ehdottaakin huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden ministeriryhmän perustamista.
“Olen esittänyt selvitystyössäni huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden ministeriryhmää, jossa varautumista tarkasteltaisiin ja päätettäisiin siihen liittyvistä asioista.”
Yritysten rooli korostuu
Selvityksessä korostuu yritysten rooli huoltovarmuudessa. Mattssonin mukaan yritykset kaipaavat nykyistä parempaa tilannekuvaa ja varautumisohjausta. Yhteistyötä julkisen sektorin kanssa tulisi lisätä ja yritysten kriisitietoisuutta vahvistaa.
“Yritykset haluaisivat tehdä asiat nykyistä paremmin”, Mattsson sanoo.
Viime vuosien tapahtumat, kuten pandemia ja Ukrainan sota, ovat osoittaneet huoltovarmuuden tärkeyden. Mattsson arvioi Suomen kykyä reagoida ja sopeutua odottamattomiin tilanteisiin hyväksi, mutta korostaa ennakoivan varautumisen merkitystä.
“Kyllähän tätä laaja-alaista vaikuttamista, jossa vain mielikuvitus on rajana, on jo koettu”, hän muistuttaa.
HVK:n henkilöstöstä virkasuhteista
Mattsson ei näe tarvetta muuttaa Huoltovarmuuskeskusta organisaationa tai järjestelmänä, mutta poolitoiminnan tukea ja tiedonkulkua tulisi parantaa. Hän myös ehdottaa, että Huoltovarmuuskeskuksen julkista valtaa käyttävä henkilöstö olisi virkasuhteista, mikä lisäisi luotettavuutta ja tiedonsaantia.
“Virka-asema tuo aina luotettavuutta, kun virassa sinulla on sekä vastuuta että valtaa”, Mattsson perustelee.
Mattsson suosittelee HVK:n uuden strategian jalkauttamista koko Huoltovarmuusorganisaatioon, harjoittelun lisäämistä ja huoltovarmuuden käsitteen selkeyttämistä.
“Selvitykseni on pohjatyö, jonka avulla hallitusohjelman huoltovarmuuslainsäädäntöä kehitetään”, Mattsson tiivistää.
Teksti: Jarmo Holopainen / Kuva: Tero Ikäheimonen
Lue lisää Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta: Selvitysmies: Huomisen huoltovarmuus edellyttää sitoutumista yhteiskunnan kaikilla tasoilla
Linkki selvitykseen: Kohti huomisen huoltovarmuutta: Selvitys julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä
