Kenelle sähköä, kuka jää ilman?
Myrsky on kaatanut puita useiden voimajohtojen päälle. Verkkoyhtiössä täytyy päättää nopeasti, missä järjestyksessä asentajat ja metsurit lähetetään töihin. Virrat ovat poikki muun muassa hoivakodissa, matkapuhelinten tukiasemilla sekä karjatilalla. Miten tämä vaikuttaa korjausjärjestykseen?
Sähkömarkkinalaki edellyttää sähköverkkoyhtiöitä suunnittelemaan, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan asiakkaille häiriötilanteessa. Verkkoyhtiöiden täytyy varautua myös harvinaisiin sähköpulatilanteisiin. Sähköpulassa sähköä ei riittäisi kaikille, vaan eri alueet jäisivät ilman sähköä vuorotellen esimerkiksi 1–2 tunnin jaksoissa. Tarkempia sääntöjä tai ohjeita priorisoinnista ja erilaisten sähkönkäyttöpaikkojen huomioon ottamisesta näissä ja muissa tilanteissa ei tällä hetkellä ole.
”Verkkoyhtiöiden toiminnan tueksi tulisikin kehittää lisää menettelytapoja, joilla verkkoyhtiöt saisivat helposti tietoja keskeisiltä viranomaisilta ja sähkönkäyttäjiltä.”
Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointia selvitettiin Huoltovarmuuskeskuksen tilaamassa selvityksessä, jonka laati asianajaja Petri Vesa. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suurimmat käytännön ongelmat liittyvät keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen tunnistamiseen ja tietojen ajan tasalla pitämiseen. Jo yhden kunnan alueella keskeytyskriittisiä kohteita voi olla satoja. Suuressa verkkoyhtiössä kohteita voi olla jopa kymmeniä tuhansia. Verkkoyhtiöiden toiminnan tueksi tulisikin kehittää lisää menettelytapoja, joilla verkkoyhtiöt saisivat helposti tietoja keskeisiltä viranomaisilta ja sähkönkäyttäjiltä.
Selvityksessä on lueteltu erilaisia toimijoita, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisina keskeytyskriittisinä sähkönkäyttöpaikkoina. Tällaisia ovat esimerkiksi hoivakodit, matkapuhelinten tukiasemat ja karjatilat. Erikseen selvityksessä on mainittu sähkönkäyttöpaikkoja, jotka tulisi priorisoida kaikkein korkeimpaan kriittisyysluokkaan. Tällaisia ovat vaikkapa sairaalat ja hätäkeskukset.
Petri VesaSelvityksessä ei ehdoteta, että vikojen korjauksen tulisi edetä täsmälleen sähkönkäyttöpaikkojen keskeytyskriittisyyden mukaisessa järjestyksessä. Jonkun linjan päälle voi olla kaatunut yksi puu ja toisen päälle viisikymmentä. Tarkoitus ei ole edellyttää, että pahemmin vaurioitunut linja olisi korjattava välttämättä ensin, vaikka jonkin keskeytyskriittisen käyttöpaikan sähkönsaanti riippuisikin siitä. Myös sähköpulatilanteessa sähköjä voidaan pahimmillaan joutua katkaisemaan hyvin suurelta määrältä asiakkaita nopeasti. Tällöinkään ei voida edellyttää, etteikö katkosten kohteeksi joutuisi myös keskeytyskriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja.
Mikään priorisointi ei voi estää täysin sähkökatkoja.
Sähkönkäyttöpaikkojen keskeytyskriittisyyden tulee kuitenkin vaikuttaa muiden huomioon otettavien seikkojen ohella vikojen korjausjärjestykseen ja sähköpulatilanteeseen varautumiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan jatkossa, tulisiko keskeytyskriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja koskevaa lainsäädäntöä täsmentää. Suuri osa suosituksista on mahdollista ottaa huomioon jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Mikään priorisointi ei voi estää täysin sähkökatkoja. Sähkönkäyttöpaikan priorisointi ei tarkoita, että sähkönsaannin varmistaminen jäisi yksi verkkoyhtiön vastuulle. Jatkossakin keskeytyskriittisten sähkönkäyttäjien tulee varautua sähkökatkoksiin esimerkiksi omilla varavoimalaitteilla. Myös jokaisessa kodissa ja työpaikalla tulisi olla pohdittuna, kuinka sähkökatkojen aikana toimitaan.
Kirjoittaja Petri Vesa, Asianajotoimisto Petri Vesa Oy:stä on Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointi -selvityksen laatija.
Avauskuva JPA
