Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Ilmateitse kulkee arvokasta ja aikakriittistä rahtia

Jos ilmakuljetuksia ei olisi, moni tärkeä toiminta olisi uhattuna. Merkittävä osa ilmakuljetusten huoltovarmuutta on lentoasema- ja reittiverkoston ylläpito sekä yhä useammin myös varautuminen kyberuhkiin.

22.4.2022
huoltovarmuuskyberturvallisuuslogistiikkaturvallisuus

Suomi on kuljetusten suhteen sijainniltaan kuin saari. Lukuun ottamatta maayhteyksiä Venäjän suuntaan, kuljetukset kulkevat merellä ja ilmassa ja niiden turvallisuus on tärkeää. Ukrainan sodan myötä myös sijainnin merkitys lentoliikenteessä on muuttunut.

”Venäjän ilmatilan sulkeuduttua Suomen keskeinen sijainti lentoliikenteessä Euroopan ja Aasian välisen lyhyimmän reitin varrella hävisi yhdellä päätöksellä. Nyt olemme harvojen lentojen kohde maailman laidalla”, Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Jukka Etelävuori sanoo.

Ilmakuljetusten merkitys Suomen huoltovarmuudelle on suuri, sillä ilmateitse kuljetetaan arvokasta ja aikakriittistä rahtia, kuten lääkkeitä ja teollisuuden koneiden tarvitsemia varaosia
Jukka Etelävuori, HVK

”Ilmakuljetusten merkitys Suomen huoltovarmuudelle on suuri. Ilmateitse kuljetetaan tavallisesti pientä mutta arvokasta ja aikakriittistä rahtia, kuten lääkkeitä ja teollisuuden koneiden tarvitsemia varaosia”, Etelävuori kertoo.

Tämän takia ilmakuljetusten turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä erilaisiin kyberuhkiin varautumisesta on pidettävä huoli.

HVK:n yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka pitävät yllä ja kehittävät huoltovarmuutta sekä jatkuvuudenhallintaa oman toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa. Ilmakuljetusalan huoltovarmuutta ylläpitää Ilmakuljetuspooli. Siihen kuuluvat lentoasemat, lentojen operoijat, maa- ja muonituspalvelut, lentopolttoainejakelu ja lentokonehuolto. Näkyvimpiä jäseniä ovat lentoyhtiö Finnair ja lentokenttiä operoiva Finavia.

Vanhat uhat on muistettava ja uudet opittava

Ilmakuljetuspooli järjesti maaliskuussa seminaarin liittyen alan kyberturvallisuuteen. Keskeisiin viesteihin seminaarissa kuului, että jokaisen huoltovarmuuskriittisen yrityksen on otettava kyberturvallisuus osaksi yritysvastuutaan. On vastuullista tunnistaa haavoittuvuutensa, laittaa turvatoimet kuntoon ja tehdä toimintasuunnitelma kriisien varalle.

Kyberrikollisuuden lisääntyessä tieto- ja johtamisjärjestelmien suojeluun ja häiriöiden sietokykyyn on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
Tomi Salmenpää, Traficom

”Kyberympäristössä on erittäin vaikeaa varmuudella todentaa kyberuhkauksen tai -rikoksen tekijää. Siksi syyllinen jää usein selvittämättä. Yleisesti myös tiedetään, että valtiolliset toimijat, rikolliset, haktivistit ja aktivistit toimivat yhteistyössä. Niinpä toimijoita on vaikeaa erottaa toisistaan”, ilmailun kyberturvallisuuden johtava asiantuntija Tomi Salmenpää Traficomista sanoo.

Suomen ilmailun turvallisuustyöhön kuuluu sekä perinteisten fyysisten että kyberuhkien jatkuva arviointi.

“Viimeiset 20 vuotta ilmailussa on keskitytty ennen kaikkea onnettomuuksien ehkäisyyn, kuten terrori-iskujen torjuntaan. Kyberrikollisuuden lisääntyessä tieto- ja johtamisjärjestelmien suojeluun ja häiriöiden sietokykyyn on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota”, Salmenpää näkee.

Ukrainan sota viitoittaa varautumisen suuntaa

”Uusia tapoja uhata koneita, kenttiä ja järjestelmiä arvioidaan jatkuvasti, ja työ on kiinteä osa ilmailun riskienhallintaa”, Salmenpää sanoo.

Siitä lähtien, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, hybridisodankäynnissä kyber- ja sotilasiskut ovat täydentäneet toisiaan.

“Suomen ilmakuljetuksien kyberturvallisuuteen Ukrainan sota ei ole vaikuttanut.”

Sota kuitenkin antaa viitteitä siitä, mihin myös Suomessa pitää varautua. Esimerkiksi aiemmin Pohjois-Norjassa ja kuluneena keväänä Suomen itäosissa nähtiin tunnistamatonta gps-häirintää. Kaikkia uhkia ei voida estää, joten niihin on varauduttava. Kun IT- ja logistiikkaverkostot seisovat usealla jalalla, toiminnan jatkuvuus on turvattu.

”Olennaista on kyetä havaitsemaan epänormaalit tapahtumat, rajaamaan niiden vaikutukset mahdollisimman pieniksi, ja lopulta palaamaan turvallisesti normaaliin toimintaan”, Salmenpää selittää.

Valtion osuus Finnairissa on tärkeä

Ukrainan sota on korostanut ilmakuljetusten merkitystä huoltovarmuudelle: esimerkiksi teollisuuden koneiden varaosia tai Aasiassa valmistettavia lääkeaineita on kyettävä lennättämään.

”Lentoliikenteellä on vaikutuksensa myös talouden kehittymiselle. Elinkeinoelämän edustajien on kyettävä lentämään tapaamisiin, jotta syntyy kauppaa ja taloutta vahvistavaa liiketoimintaa. Se luo selkärangan kaikelle varautumiselle”, Finavian turvatoiminnoista vastaava johtaja Ari Kumara sanoo.

Elinkeinoelämän edustajien on kyettävä lentämään tapaamisiin, jotta syntyy kauppaa ja taloutta vahvistavaa liiketoimintaa. Se luo selkärangan kaikelle varautumiselle
Ari Kumara, Finavia

“Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että Suomessa on kannattava ja hyvinvoiva lentoyhtiö, jossa valtio on mukana. Asian arvo ymmärretään nyt entistä paremmin kuin joitakin vuosia sitten”, Etelävuori sanoo.

Etelävuori muistuttaa, että suurin osa lentorahdista kulkee tavallisten matkustajakoneiden mukana.

”Korona-aikana nähtiin, että kun moni puhtaasti kaupallinen toimija vetäytyi, Finnair piti tärkeimmät kotimaan reitit toiminnassa ja esimerkiksi kriittiset terveydenhuollon kuljetustarpeet pystyttiin varmistamaan silloinkin”, Etelävuori sanoo.

Etälennonjohto pitäisi pienet asemat käytössä

Niin sanotusta etälennonjohdosta on keskusteltu yli kymmenen vuotta, mutta vasta maakuntakenttien kutistunut liikenne on antanut suunnitelmille uutta puhtia.

Teknisestä lennonvarmistuksesta vastaava johtaja Jani Suomela Fintrafic Lennonvarmistus Oy:stä kertoo, että Fintraficissa on käynnistetty hanke, jossa hiljaisten maakuntakenttien liikennettä voitaisiin ohjata Helsinki-Vantaan lentokentältä käsin suojattujen verkkoyhteyksien avulla.

”Hankkeella kyettäisiin tukemaan jatkuvuutta näillä pienillä lentoasemilla, joille resurssit eivät muuten riittäisi. Yksi lennonjohtaja kykenisi johtamaan yhden sijaan kolmen lentoaseman liikennettä”, Suomela sanoo.

Varautumispäällikkö Etelävuori HVK:sta kommentoi, että kenttien toimiva verkosto on ehto sille, että koko Suomi pysyy ilmateitse saavutettavana.

Teksti ja kuvat: Juho Paavola

Logistiikka 2030 vahvistaa tavaran kulkua

Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelman avulla vahvistetaan kriittistä, logistista infrastruktuuria, jotta tavara kulkee myös vaativissa tilanteissa.

Logistiikka 2030 -ohjelmassa tähdätään toimitusketjujen, kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten palveluiden vahvistamiseen. Toimijoiden varautumista parannetaan yhteisten toimintamallien, verkostoyhteistyön ja harjoittelun avulla.

Tavoitteena on luoda malli, jossa logistiikan huoltovarmuutta kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Työtä tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Myös muilla kumppaneilla, kuten valtionyhtiöillä, yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla, on merkittävä rooli kehitystyössä.

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Drone havainnoi radioaktiivisia pilviä

Suomessa on kehitetty maailmassa harvinaiset mittalaitteet tutkia radioaktiivisten pilvien liikkeitä. Säteilyonnettomuudet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta jos jotain tapahtuu, tarkka data on elintärkeää.

Close up man working on laptop sitting near coffee table with cup of hot drink tea. Workplace near window on sutset or early morning. Working at home. Back light, soft selective focus. Copy space

Kertaa vinkit tietoturvalliseen etätyöhön

Työpaikoilla on vähitellen siirrytty uuteen normaaliin, ja näyttää siltä, että etätyöt ovat täällä jäädäkseen. Etätyöskentely vapauttaa aikaa työmatkoista ja tuo lisää joustoa työelämään. Samalla on syytä huolehtia tietoturvallisesta etäilystä niin laitteiden kuin niiden käyttäjien osalta. Digipoolin koostamista ohjeista löytyy runsaasti vinkkejä molempiin.

Kyberturvaharjoittelun ylimmällä portaalla korostuu yhteispeli

Toiminta kyberhäiriötilanteessa onnistuu, kun sitä harjoittelee ennalta – sekä organisaation sisällä että oman toimialan kesken. Harjoituspolun huipulla on TIETO-harjoitus, jolla pyritään varmistamaan eri toimialojen ja viranomaisten hyvä yhteispeli häiriön sattuessa.