HVK:n rooli tietoyhteiskunnan lujittamisessa
Pandemiakevät on sujunut tietoyhteiskunnan näkökulmasta hämmästyttävän hyvin. Varautumispäällikkö Jarna Hartikainen Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo, että varautumistoimenpiteitä kannattaa tehdä ennalta, vaikka harva kiittää siitä, että kaikki toimii.
Lue täältä, miten suomalainen tietoyhteiskunta on kestänyt etätyöhön siirtymisen.
Televerkkojen toimintavarmuutta on kehitetty jo vuosien ajan yhdessä.
”Käänteentekevä yksittäinen tapahtuma oli joulun jälkeen 2011 riehunut Tapani-myrsky, joka aiheutti merkittäviä ongelmia matkaviestiverkoille. Sen seurauksena käynnistettiin sähkö- ja teleyhtiöiden sekä urakoitsijoiden laaja yhteistyö, johon Huoltovarmuuskeskus osallistui, ja jonka yhtenä seurauksena on rahoitettu yhteistyötä tehostava Krivat-järjestelmä.”
Hinnalla, toimivuudella ja hyvillä asiakaskokemuksilla kilpaileville yrityksille varautuminen on osa yrityksen omaa jatkuvuussuunnittelua.
Teleyrityksien lakisääteisiä varautumisvelvoitteita ohjaa ja valvoo Liikenne- ja viestintäministeriön alla toimiva Kyberturvallisuuskeskus. Yritykset puolestaan toteuttavat jatkuvuussuunnitteluaan markkinaperusteisesti. Tähän väliin asettuu Huoltovarmuuskeskus, joka tukee lain ja kilpailun väliin jäävää yhteiskunnan kannalta kriittistä huoltovarmuutta ja eri toimijoiden välillä tehtävää varautumisyhteistyötä.
”Hinnalla, toimivuudella ja hyvillä asiakaskokemuksilla kilpaileville yrityksille varautuminen on osa yrityksen omaa jatkuvuussuunnittelua. Huoltovarmuuskeskus puolestaan edistää poolien kautta viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Annamme tukemme esimerkiksi tilanteissa, joissa yhteiskunnan etu edellyttäisi investointia, jollaista yrityksen ei liiketaloudellisesti kannata yksinään tehdä, mutta josta olisi ratkaisuna hyötyä kaikille”, Hartikainen kuvaa.
Huoltovarmuuskeskus edistää poolien kautta viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä
”Tällainen investointi on Krivat-järjestelmän ohella esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella toteuttama ja ylläpitämä vakavien tietoturvaloukkausten havaitsemiseen tarkoitettu HAVARO-palvelu, jonka avulla huoltovarmuuskriittiset yritykset voivat edesauttaa tietoturvaansa.”
Poolin kautta yhteys yrityksiin
Eri toimialojen poolit, kuten Digipooli, ovat osa huoltovarmuusorganisaatiota. Ne ovat HVK:lle tärkeä työkalu yritysten sitouttamiseksi osaksi huoltovarmuutta ylläpitävää verkostoa.
”Yritysten liittyminen on vapaaehtoista, mikä on ainutlaatuinen suomalainen toimintamalli. Poolitoimintaan käytetty aika tuottaa yhteistä etua, vaikka siinä on toki vältetettävä kilpailua rajoittavien tekijöiden muodostuminen”, Hartikainen sanoo.
”Poolit tekevät yritysten aloitteesta selvityksiä ja kartoituksia sekä järjestävät harjoituksia – kuten Digipoolin kahden vuoden välein järjestämä TIETO-harjoitus. Harjoituksilla päästään testaamaan sovittuja toimintamalleja ja tarvittaessa keksimään kokonaan uusia, sekä harjoittelemaan jonkin työkalun käyttöä tai soveltamaan kokeeksi uutta lakia.”
Yritykset ovat poolien toimeenpaneva voima. Me emme voi velvoittaa heitä mihinkään, voimme vain mahdollistaa ja järjestää tukevaa toimintaa. Vastuu säilyy aina yrityksellä.
Hartikainen muistuttaa, että yritykset itse ovat poolien toimeenpaneva voima.
”Me emme voi velvoittaa heitä mihinkään. Voimme vain mahdollistaa ja järjestää tukevaa toimintaa. Vastuu säilyy aina yrityksellä.”
Esimerkiksi tietoturvaloukkauksia torjuva CERT-toiminta käynnistyi lähes 20 vuotta sitten HVKn rahoituksella. Sen ympärille on kehittynyt hiljalleen harjoitustoimintaa yrityksille, kyberuhkien ja tietoturvaloukkauksien käsittelyä ja toimialakohtaista verkostotoimintaa ISAC (Information Sharing and Analysis Centre) yritysten kyberturvallisuusosaajille.
Kymmentä ISAC-verkostoa on hyödynnetty myös korona-aikana.
”Näissä verkostoissa on hyvin samanlainen ideologia kuin pooleissa. ISAC-toiminnassa keskitytään kuitenkin myös arjen operatiiviseen suojaustoimintaan eli siihen, miten nyt pystyn suojaamaan verkkoni ja sitä kautta toimintani”, Hartikainen sanoo.
”Digiala saa olla ylpeä tähänastisesta pärjäämisestä poikkeusoloissa, mutta ICT-ala muuttuu jatkuvasti ja huomenna voi olla edessä jo aivan uusi kriisi. Laakereilleen ei voi jäädä lepäämään ja katse on jo uusissa haasteissa.”
Kuva: Traficom
